Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n hallitus esitteli keskiviikkona Tampereella päätöksensä MM-kaukalon kaventamisesta. Päätös herätti jääkiekon seuraajissa ja sen vaikuttajissa sekä positiivisia että epäileviä kommentteja − kuten aihe on herättänyt jo aiemmin julkisessa keskustelussa.
Ennen kuin samaa taikanappia painetaan vauhdilla myös Suomessa, kannattaa kuitenkin selvittää, olisiko kapea kaukalo todella etu vai haitta lajin kansalliselle kehitykselle. Selvittää perinpohjin ja kuunnella muitakin kuin NHL-pelaajia arvokisoihin haikailevia päättäjiä.
Ensinnäkin NHL:ssä on mietitty asiaa myös päinvastaiseen suuntaan. Siellä on yhtenä jääkiekkoa parantavana osa-alueena mietitty kaukalon leventämistä. Sen näkyvin puolestapuhuja on ollut Brian Burke. NHL-kokouksista on tihkunut vuosien varrella tietoa siitä, kuinka kannatusta sille on ollut laajemmaltikin, mutta muutoksen on epäilty jäävän toteutumatta leventämisen aiheuttamien isojen kustannusten takia. Joka tapauksessa kapeaa kaukaloa ei pidetä lajin kehityksen kannalta parhaana ratkaisuna yksimielisesti edes Pohjois-Amerikassa.
Toisekseen on kyseenalaistettava se, miten muutos Suomessa todella parantaisi jääkiekkoa ja pelaajia
Avainasiana ja sinällään hyvänä perusteena pidetään sitä, kuinka kapea kaukalo täällä valmistaisi pelaajia ja peliä paremmin NHL:ään ja NHL-pelaajia vastaan pelattaviin kaikkein kovimpiin mittelöihin.
Ehkä näin, mutta onko se suomalaisen jääkiekon ensisijainen tarkoitus? Olla olemassa niitä joitain kymmeniä kunakin vuonna NHL:ssä pelaavia suomalaisia varten?
Ja se arvokisoissa pelaaminen. Eihän noita NHL:n pirulaisia meinaa sinne edes saada...ja siitä huolimatta IIHF täräytti lonkalta NHL:ää mielistelevän muutoksen. Pitääkö arvokisojen pelin olla NHL-pelaajia varten, ja sekö heidät Amerikasta maailmalle houkuttelee? Epäilen vakuutusvastuunkin vaikuttavan enemmän.
Ne asiat, jotka kotimaisessa jääkiekossa ovat tällä hetkellä eniten pielessä, eivät liity kaukalon leveyteen.
Näiden kysymysten ohella kannattaa miettiä myös pelitapakeskustelusta tuttua vanhaa asetelmaa. Pärjätäänkö NHL-pelaajia vastaan heidän aseillaan vai kehittämällä kilpailuetua omien vahvuuksien pohjalta? Siihen vastaus ei ole yksiselitteinen. Kurottavan etumatkan määrä on luonnollisesti myös pelaajien tasoerosta kiinni. Eli pitää olla melkein yhtä hyviä pelaajia, että ero on realistisesti kurottavissa.
Taitotason kehitykseen vaikuttaa isosti myös se, kuinka laadukkaasti täällä harjoitellaan, ja miten sarjasysteemit aikuisissa ja junioreissa toimivat kilpailultaan. Vihje: tällä hetkellä jälkimmäisessä on Suomessa valtavasti parannettavaa.
Ne asiat, jotka kotimaisessa jääkiekossa ovat tällä hetkellä eniten pielessä, eivät liity kaukalon leveyteen.
Kaukalon osalta muutoksen tiellä on myös sen laajuus. Ajatteletteko te muutoksen kannattajat muuten sitä, että pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole varaa pistää kuusinumeroista summaa entisestään korjausvelkaisten hallien kaukalomuutokseen? Ja sitten jos kaikki pienemmän seurat pelaavat entisen kokoisilla kaukaloilla, niin miten sen kokonaiskehityksen todella käy?
Liiga-kaukaloista suurin osa on jo 28 metriä leveitä. Varsinaisia 30-metrisiä "lentokenttiä" on enää yksittäisillä liigapaikkakunnilla. Sanokaa jääräksi, mutta minä pistäisin kehitysrahani muuhun kuin kaukalon leveyden kanssa nysväämiseen. Suomalainen jääkiekko paranee eniten älyllä, laadulla ja kovalla työllä − ei pakottamalla.
Kävi miten kävi, päätöksenteossa tulee Suomessa edetä IIHF:ää demokraattisemmin. Täytyy kuunnella koko maan laji-ihmisiä, ei vain kaikkein NHL-innokkaimpia päättäjiä. Kenttä tietää, mikä on kentälle parhaaksi − olkoon se lopputulos sitten kumpi tahansa.
