Mielipide

Näkemys: Kiitos Halloween-kuvasta ja saamelaisasusta, Kärpät

LIIGA / Kolumni
Jokainen tasa-arvoasiaan liittyvä kohu tai oletettu sellainen nostaa tietoisuutta epäkohdista, vaikka kyljessä tulee tarpeetonta vastakkainasetteluakin.

Kuluneen viikonlopun tuore pikku-uutinen Kärppien Halloween-juhlasta nosti hieman esille vähemmistöjen oikeuksia. Pari Oulun Kärppien pelaajaa pukeutui Halloween-juhlassa saamelaisasuun, mikä huomattiin, ja kyseistä tekoa kritisoitiin sosiaalisessa mediassa.

Kärpät poisti kuvan, pahoitteli ja elämä jatkuu. Asuun pukeutuneilla ei todennäköisesti ollut mitään tietoista tarkoitusta loukata ketään.

Kritiikin varsinainen kohde onkin se mielikuva ja toimintamalli, joka toistaiseksi on juurtuneena pieneen osaan takaraivoamme. Ei Kärpät, ei pelaaja, ei seuran sometiimi, vaan se stereotypia, jossa lappalaiset ovat Pulttibois- tai Manitbois-ohjelmista tuttua juoppoja ja yksinkertaisia porokeisareita, toisissa stereotypioissa taas hulluja noitia.

Vanhojen sketsien arvostelu vuosikymmeniä myöhemmin vaatii perspektiiviä. Ei ole väärin, jos nostalgia aiheuttaa edelleen hörähdyksen jonkun kyseisen pätkän nähdessä. On myös kulttuurihistorian kannalta epäreilua vaatia niille täyttä sensuuria.

Kerrottakoon, että historia ei ole kohdellut oululaisia saamelaisten tavoin syrjien, paitsi ehkä silloin, kun Luoja jakoi huumorintajua ja kritiikin kestämistä.

Kokonaan toinen asia on se, pitääkö ja voiko samoja vitsejä kertoa vuonna 2019. Alkuperäiskansaa kunnioittavaa se ei ole. Jos kerrot sellaisen, tarkista että perseesi kestää merivettä, kun joku saattaa kritisoida sinua.

Huumorin kannalta juna meni jo. Kulttuurin ja huumorin pitää voida käsitellä kipeitä ja epäsovinnaisiakin aiheita, mutta samassa muodossa Nunnuka-juopottelu on jo vanha vitsi. Siis huono ilman sen sisältämiä arvojakin!

Kokonaisuutena tällaiset ilmiöt noudattavat usein samanlaista kaavaa julkisuudessa. Joku töppää tahallaan tai vahingossa, häntä kritisoidaan. Äärimmäistä defenssimekanismia tai kusipäisyyttä edustaa se, kun vähemmistön esittämä kritiikki koitetaan vaimentaa. Sivutetaan perusteet ja kunnollinen keskustelu, leimataan, synnytetään viholliskuva, jossa aina samat "ne" ovat närkästymässä meidän asioistamme. Ilmiö on levinnyt myös politiikkaan.

Asia kääntyy. Nytkin ihmiset ympäri Suomea näyttävät loukkaantuvan siitä, että Oulun Kärppien kuvaa on kritisoitu. Eli pahoitetaan sivustakatsojana mieliä, kun omasta mielestä tuo pahoitti mielensä. No nyt!

Senhän piti vain olla huumoria, mutta nyt perkele meidän jutulle ei naurettukaan. Alkaa tyhmän esittämisen ralli, jossa kysellään, onko ranskalaisiakin syrjitty Oulun Kärppien kuvassa. Tai oululaisia! Enemmistö ja vähemmistö menevät sekaisin, samoin syrjintä.

Kerrottakoon, että historia ei ole kohdellut oululaisia saamelaisten tavoin syrjien, paitsi ehkä silloin, kun Luoja jakoi huumorintajua ja kritiikin kestämistä. Olisivat oululaiset saaneet saman verran kuin muutkin, mutta he jonottivat kyseisenä päivänä ilmaisia ämpäreitä Säästökuopan pihalla.

Minkä takia tätä kritiikkiä sitten esitetään ja mihin se tähtää? Kulttuurinen omiminen on moniulotteisempi ilmiö, jonka rajoja ei ole kenenkään erityisen helppo vetää. Varsin helppoa on kuitenkin se, että vieraita kulttuureja kohtelee kunnioittavasti. Se on helpoin neuvo yksilölle.

Yhteiskuntana saamelaisten historian sisällyttäminen kattavammin opetukseen olisi paikallaan. Suomalaiset tutkijat kaivoivat hautoja ja mittailivat kalloja 1800-luvun loppupuolelta kymmenien vuosien ajan. Oltiin mukamas varmoja siitä, että väärännäköiset saamelaiset ovat eri rotu. Sotien jälkeen etenkin asuntoloihin joutuneita saamelaislapsia syrjittiin ja kiusattiin, kolttasaamelaisia kaksin kerroin. Kolttasaamelaisia kiusasivat suomalaisten lisäksi saamelaisetkin!

Jossain määrin saamelaisuuden perusteella kiusaamista tapahtuu yhä, eivätkä vanhat saamelaisista luodut stereotypiat noitina ja juoppoina auta asiaa. Tämä on olennaista taustaa kritiikille.

Kärpät tai saamelaisasuun pukeutuneet pelaajat eivät suoraan kiusanneet juhlissaan ketään. Jääkiekko yhteisönä on hyvin vähän vastuussa menneiden vuosikymmenien saamelaissyrjinnästä.

On kuitenkin hyvä, että tekoa koskenut kritiikki tälläkin kertaa lisää hieman tietoisuutta, ja jossain vaiheessa lisää kunnioittavampaa kohtelua saamelaisia kohtaan. Tuntui se sitten kohusta ärsyyntyneen sivullisen mielestä niin karmean raskaalta, tai ei.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös