Janne Puhakan ura ammattilaisjääkiekkoilijana tuskin jäi kenellekään lajinseuraajalle ikimuistoisesti mieleen – 40 ottelua Liigaa Bluesissa, joka jäi kyseisellä kaudella sarjan viimeiseksi ja teki sen jälkeen konkurssin. Alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa hän ehti voittaa MM-pronssin muun muassa nykyisten NHL-pelaajien Kasperi Kapasen ja Artturi Lehkosen kanssa.
Puhakan kohdalla oleellisinta on kuitenkin se, mitä tapahtui peliuran jälkeen.
Pelivuosinaan hän kertoi homoseksuaalisuudestaan vain tietyille joukkuetovereilleen, mutta sunnuntaina Puhakka puhui asiasta Helsingin Sanomissa avoimesti ja omilla kasvoillaan. Rohkeaan haastatteluun reagoivat nopeasti ja rohkaisevasti Espoo Unitedin toimitusjohtajana Puhakan pelatessa toiminut Olli Aro ja urheiluasioista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.
Myös Liiga twiittasi jääkiekon kuuluvan kaikille iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, vakaumuksesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta. Tällaiset asiat tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, mutta käytäntö on usein toinen. Siksi maailma tarvitsee esikuvia ja tienraivaajia, kuten Rosa Parks ja Greta Thunberg – ja kiekkomaailmassa Willie O'Ree sekä Janne Puhakka.
Toisen Jääkiekkoleijonan saavutus voi olla voittomaali Neuvostoliittoa vastaan, toisen ikiaikaisten tabujen ja lasikattojen murtaminen.
Parksille on myönnetty rotusorron vastaisesta toiminnastaan Yhdysvaltain kaksi korkeinta siviilikunniamerkkiä: presidentin vapaudenmitali vuonna 1996 ja kongressin kultamitali vuonna 1999. Ilmastonmuutosta vastaan aktiivisesti kampanjoivaa Thunbergia puolestaan ehdotettiin Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Ensimmäinen tummaihoinen NHL-pelaaja O'Ree on saanut oman nimensä palkintoon, joka annetaan yksilölle, joka on pyrkinyt parantamaan kiekkoyhteisöä tai -kulttuuria.
Puhakalle sopiva tunnustus rohkeasta esimerkistään olisi aatelointi Jääkiekkoleijonaksi. Nimityksiä tehdään suomalaisen jääkiekon eteen tehdyn työn perusteella. Toisen Jääkiekkoleijonan saavutus voi olla voittomaali Neuvostoliittoa vastaan, toisen ikiaikaisten tabujen ja lasikattojen murtaminen.
Puhakka edisti yhdellä haastattelulla jääkiekkoilijoiden tasa-arvoa ja lajin julkisuuskuvaa niin valtavasti, että rohkea yksilö on syytä palkita teoistaan. Ehdotukseni on: Jääkiekkoleijona numero 257, Janne Puhakka.
Karjala-turnaus kahden viikon kuluttua olisi Jari Kurrin (Jääkiekkoleijona numero 113) johtamalle Suomen Jääkiekkomuseon aatelointitoimikunnalle sopiva paikka tähän nimeämiseen.
Juttua muokattu 28.10.2019 klo 21.29: Korjattu otsikosta ja leipätekstistä virheellinen maininta, että Jääkiekkoliitto vastaisi Jääkiekkoleijonien nimeämisestä.
