Jyväskylässä saatiin lokakuussa maistaa harvinaista herkkua lokakuussa, kun 87 NHL-ottelun mies Julius Honka palasi kotikonnuilleen Dallas Starsin kanssa kariutuneiden sopimusneuvottelujen jälkeen. Lisäksi urallaan kahdet miesten MM-kisat pelanneen Hongan ansiot ovat kiistatta kovat nyky-Liigaan.
Hongan otteet kaukalossa eivät kuitenkaan ole lähimainkaan vastanneet pelaajan potentiaalia. Toki Hongan luistelu ja kiekonkäsittely on Suomen kaukaloihin hyvää tasoa, mutta jostakin hirttää kiinni pahemman kerran. 28 ottelun tehot ovat nimenomaan hyökkäyssuuntaan vahvalle Hongalle vaatimattomat 3+7=10 ja viimeiset 18 ottelua ovat tuottaneet vain neljä syöttöpistettä.
Tilannetta jopa pahentaa se, että Juliuksen viisi vuotta nuorempi pikkuveli ja nykyinen joukkuetoveri Anttoni Honka on ollut kuluneen kauden aikana parempi puolustaja joukkueelleen. Tässä tullaan mielenkiintoisen asian äärelle – miksi ominaisuuksiltaan melko samanlainen, mutta selvästi kokemattomampi Anttoni on noussut isoveljensä tasolle?
nykyisellään Honka on JYPille pelkkä kallis riippakivi
Vastaus löytyy siitä, että Anttoni on onnistunut kehittämään peliälyään selvästi tällä kaudella, kun taas Juliuksen pelissä näkyy edelleen liiallinen luotto luontaisiin vahvuusalueisiin. Etenkään tasakentällisin pelatessa Juliuksen kiekolliset ratkaisut eivät ole riittävän hyvällä tasolla huomioiden hänen statuksensa tähtipelaajana.
Pitkälti samasta syystä hänen uransa NHL:ssä ei ikinä päässyt kunnolla liitoon ja lopulta tyssäsi viime kauteen. Kaiken lisäksi Pohjois-Amerikan vuodet eivät ole juuri erityisemmin näkyneet vanhemman Hongan pelaamisessa, sillä hän ei ole osoittanut fyysistä kovuutta ja hänen pelaamisensa varsinkin paineen alla omalla alueella on lepsua.
Hongan heikot esitykset korostuvat tällä hetkellä etenkin hyökkäysten avaamisessa, jotka Honka suorittaa monesti liian hitaasti, eikä luovu kiekosta tarpeeksi nopeasti. Tämä puolestaan johtaa siihen, että JYPin hyökkäykset kuivuvat kasaan viimeistään keskialueella. Samat puutteet Hongan pelissä heijastuvat myös JYPin ylivoimapelin tehottomuutena.
Yleensä nuorempien sisarusten tulee ottaa opikseen isommistaan, mutta Honkien tapauksessa Juliuksen soisi nyt katsovan Anttonin tämän kauden esimerkkiä. Työkalut tähän Pekka Tirkkosen valmennuksessa ovat hyvät, mutta onnistumiset tulevat vain pelaajan omasta tahdosta heittäytyä peliin.
Viime viikkoina tappioiden tielle ajautunut JYP tarvitsee selvästi vahvempaa panosta yhdeltä sen tunnetuimmalta pelaajalta, varsinkin jos joukkueen kapteeni Juuso Vainio on pitkään sivussa tositoimista. Potentiaali on olemassa, mutta nykyisellään Honka on JYPille pelkkä kallis riippakivi.
