Kuluneet kuukaudet ovat olleet kriisiytymisen aikaa jääkiekkomaailmassa kauden päätyttyä ennenaikaiseen antikliimaksiin kaikkialla. Tätä ei tietenkään tarvitse erikseen kenellekään enää kertoa.
Isot ja pienet kaikkialla ovat yhtä lailla joutuneet kohtaamaan karut uhkakuvat, kun bisnesurheilusta on kadonnut bisnes – eikä urheilustakaan ole tietoa. Mutta eikö olisi kovin virkistävää, jos jääkiekkopiireissäkin joku uskaltaisi nähdä kriisissä uhkan lisäksi mahdollisuuden? Sellaisenkin se nimittäin tarjoaa.
Urheilun ja viihteen maailma on joka tapauksessa muuttumassa meillä ja muualla – kuten vaikkapa Juuso Kokkonen perusteellisesti kertoo – elektroninen kilpapelaaminen kiihottaa nuorison mieliä hikoilua enemmän eikä jääkiekon asema muutoinkaan ole itsestään selvä edes Suomen kaltaisessa maassa. Perinteisen urheilun saralla esimerkiksi jalkapallon kansallisen nosteen jatkuminen voi horjuttaa jääkiekon statusta jo lähivuosina.
Siksi olennaista ei ole kapeakatseinen pohdinta, miten selvitä koronakriisistä. Suuri mahdollisuus on siinä, että vaikea tilanne voi auttaa meitä arvioimaan tulevaisuutta uusin eväin jo ennen todellista pakkoa.
kabineteissa on kenties pohdittu olennaista: mitä kannattaa tehdä toisin jatkossa?
Kaukonäköisempi urheiluvaikuttaja tai seurajohtaja on toivottavasti jo tovin arvioinut tilannetta syksyä pidemmälle ja kotimaisissa kiekkokabineteissakin on kenties pohdittu olennaista: mitä meidän pitää, ja mitä meidän kannattaa tehdä toisin jatkossa?
Liigaseurat uskaltautuivat jo kokeilemaan harjoituskauden pelejä 3v3 -formaatissa, ja syvemmissä vesissä rimpuileva Mestis testaa sarjaohjelmaa, jota voi luonnehtia ainakin erikoiseksi. Kumpikaan kokeilu ei luonnollisesti ole saanut varauksetonta suosiota, koska ennen kaikki oli paremmin.
Yhä kireämmäksi käyvään kilpailuun vastaaminen vaatii pitkän päälle uusien polkujen näkemistä. Jälkikäteinen reagoiminen ulkoisiin ärsykkeisiin on yleensä heikko resepti niin pelikentillä kuin liiketoiminnassakin. Oman toiminnan perusteiden muuttaminen on tietysti usein kivuliasta vaikkapa jääkiekkoseuralle – ja sitä hankalampaa, mitä niukemmilla resursseilla vaikkapa suomalaisseura operoi.
Kiekkojohtajan kauluspaidan sisällä puntarointi kuitenkin helpottuu, kun tunnustaa itselleen nykyisen polun johtavan ennemmin tai myöhemmin umpikujaan. Suomalainen jääkiekko on viime vuosikymmeninä ollut urheilullisesti kokoaan suurempi edelläkävijä, sen statuksen säilyttämiseksi olisi syytä rohjeta pyrkiä samaan konttorin puolellakin.
Uudistumisen tarve koskee luonnollisesti myös urheilumediaa, joka on toki joutunut tarpomaan murroskauden kuohuissa jo pidempään. Vikkelimmät ovat jo löytäneet tapansa tehdä asioita menestyksekkäästi uudella tavalla, mutta maailma ja median toimintaympäristö muuttuvat edelleen jopa kiihtyvällä tahdilla.
Jatkoaika.com aloittaa kolmannen vuosikymmenensä vuodenvaihteessa. Pienestä tulokkaasta on kasvanut tukeva konkari edelläkävijyyden ansiosta: nettipojat ja -tytöt ovat muuttaneet suomalaisen urheilumedian pelikenttää. Sen myötä yleisön odotukset ovat ymmärrettävästi kasvaneet matkan varrella huomattavasti.
Vaatimustaso on kova, ja hyvä niin. Tosin kääntöpuolena omaansa kiintyneiden kuluttajien ärtymyskin on toisinaan tuhtia median muuntuessa "väärään" suuntaan. Se on inhimillistä: itsekin olen pettynyt syvästi esimerkiksi Metallica-yhtyeen edistyksellisempään tuotantoon ja lukuisten tv-sarjojen myöhempiin tuotantokausiin. Ovat kehdanneet mennä tekemään asioita väärin.
Perimmäinen päämäärä ei muutu. Se on kertoa kaikki jääkiekosta.
Uskallan puhua koko Jatkoaika-yhteisön suulla todetessani, että tavoite on jatkossakin muuttua, tarpeelliseen ja parhaaksi arvioituun suuntaan – teitä palvellaksemme. Jatkoaika haluaa olla viikosta ja vuodesta toiseen merkityksellinen jääkiekkoyleisölle. Siksi meidänkin on muututtava.
Kaiken ei toki pidä muuttua. Aivan kuten jokainen seura on uniikki omassa ytimessään ja omille kannattajilleen, Jatkoaikakin on luonteeltaan täysin ainutlaatuinen, jos päätoimittajalta kysytään. Jopa korvaamaton suomalaiselle jääkiekkokulttuurille, meille ja teille.
Perimmäinen päämäärä ei siis muutu. Se on kertoa kaikki jääkiekosta.
