Suomi, Ruotsi, Venäjä ja Tšekki ovat mitelleet epävirallisessa EM-turnauksessa jo vuodesta 1996 lähtien. Kaikki kyseiset maat ovat voittaneet ajanjaksolla maailmanmestaruuden, mutta yleisesti taso Euroopan jääkiekossa on laajentunut niin, että neljän joukkueen suljettu järjestelmä on aikansa elänyt.
Slovakia voitti maailmanmestaruuden vuonna 2002 ja olikin tuolloin ehdottomia huippumaita kiekossa. Sittemmin taso on laskenut, mutta vastaavasti monet muut maat ovat nousussa, mistä kertoo esimerkiksi Sveitsin kaksi MM-hopeaa tällä vuosikymmenellä sekä Saksan hopeaan päättynyt olympiaturnaus Pyeongchangissa.
Viime kaudella Suomen maajoukkue pelasi arvoturnausten ulkopuolella 17 ottelua. Neljä Euro Hockey Tour -turnausta toivat näistä tusinan, minkä lisäksi ohjelmassa oli tuplamaaottelut Valko-Venäjää ja Latviaa vastaan sekä olympiakisoja edeltänyt harjoitusottelu, jossa vastassa oli Tšekki.
Kaikkein turhimpia otteluita Euro Hockey Tourilla ovat puolueettomalla kentällä pelattavat ottelut. Ruotsin ja Venäjän kohtaaminen ei erityisemmin kosketa Helsingissä, eikä Suomen peli Tšekkiä vastaan kerää merkittävää yleisöä Ruotsissa.
Kun katsoo viime kevään MM-kisoja, kahdeksan parhaan eurooppalaisen maan joukossa olivat Ruotsi, Sveitsi, Suomi, Venäjä, Tšekki, Latvia, Slovakia ja Tanska. Pitkään huipulla olleiden lisäksi sopiva määrä haastajia. Mikäli MM-kisatuloksia käytettäisiin ratkaisevana tekijänä siinä, mitkä maat kilpailuun tulisivat, mukaan tulisi sopivasti myös vaihtelua. Puuttuihan edellisestä listauksesta Saksa, ja myös Ranska ja Valko-Venäjä ovat hiljattain olleet MM-kisojen puolivälierissä, olkoonkin että viimeksimainittu putosi täksi vuodeksi alemmalle tasolle.
Mikäli kaikki kahdeksikosta kohtaisivat toisensa kahdesti, kerran kotona ja kerran vieraissa, kertyisi joukkueille 14 ottelua, mikä olisi riittävä määrä pelaajien testaamiseen arvokisoja silmällä pitäen. Samalla päästäisiin eroon peleistä, joita ei pelata kummankaan pelaavan maan kotikentällä. Ottelut voidaan pelata vaikka niin, että sarjakauden aikana marras- ja helmikuussa on kaksi ottelua sekä joulukuussa kolme. Loput seitsemän voidaankin pelata sarjakauden päätyttyä, joten MM-kisoihin valmistautuminen säilyy jotakuinkin nykyisellään.
Yksittäisiä otteluita voi viedä eri puolille Suomea kuten tähänkin mennessä, eikä yhdestä kotimaan maajoukkueperinteestä, eli isänpäivän ottelusta Ruotsia vastaan, tarvitse tässäkään systeemissä luopua.