Mielipide

Lahtelainen juniorikiekkoilu on hyvissä kantimissa – Pelicansin menestys nojaa kuitenkin turhan paljon nuorten vastuun kantamiseen

LIIGA / Kolumni
Lahden Pelicansin sopimuspelaajista peräti 16 on syntynyt 2000-luvulla ja heistä kahdeksan on lahtelaisen kiekkokoulun kasvatteja. Tommi Niemelän saavuttua Lahteen on nuoria pelaajia valunut ympäri Suomea hakemaan kehitystä Pelicansista seuran omien junioreiden lisäksi.

Pelicansin kolme parasta pistemiestä viime kaudella olivat kapteeni Hannes BjörninenRudolf Červený sekä Ryan Lasch. Kaikki edellä mainitut ovat siirtyneet uusiin maisemiin, mikä tarkoittaa, että Pelicansissa on pisteiden teon osalta iso aukko täytettävänä.

Pelicansin hankinnoista tšekkihyökkääjä Lukáš Jašek on kaavailtu ykkössentteriksi ja Tapparasta saapunut Jiří Smejkal on pelannut maanmiehensä laidalla. Ketjun kolmantena lenkkinä on harjoitusotteluissa nähty viime kaudella 35 tehopistettä runkosarjassa viimeistellyt Iikka Kangasniemi.

Nähdyn perusteella edellä mainittu ketju kykenee tekemään hyvää tulosta ensi kaudella, mikäli kolmikko vain pysyy yhdessä. Jašekin ja Kangasniemen välinen kemia hakee osin vielä paikkaansa, mutta kaksikon juonikkaasta yhteispelistä on saatu harjoitusotteluissa jo esimakua. Raamikas Smejkal on toiminut enemmän kiekottomassa roolissa maalin edessä ja kulmissa kamppaillen.

Olettaen, että ykkösketju pysyy sellaisenaan, on sen takana paljon kysymysmerkkejä tuloksenteon osalta. Tšekkihankintojen lisäksi hyökkäykseen hankittiin nuorta verta, kun Lahteen saapuivat Konsta Hirvonen, Henri Nikkanen, Otto Kivenmäki sekä Niklas Nordgren. Kaksi viimeisintä ovat olleet harjoituskaudella loukkaantuneina, joten heidän otteensa ovat osin mysteeri.

Nikkanen ja Kivenmäki saivat vime kaudella Liigassa hyvän määrän pelejä alle, Hirvonen taas pelasi Mestistä 27 ottelun verran sekä neljä ottelua KHL:ää Jokereiden paidasssa. Niklas Nordgrenin kausi meni loukkaantumisten vuoksi pilalle, sillä 21-vuotias hyökkääjä pelasi vaivaiset kuusi ottelua Liigaa viime kaudella, joista kolme Pelicans-nutussa.

Henri Nikkanen tullee pelaamaan vahvaa kahden suunnan peliään, mutta kolmen muun yllä kysymysmerkkejä leijailee varsin paljon.

Heidän lisäksi kokoonpanossa on lukuisia nuoria pelaajia, joista osa on päässyt kokeilemaan useamman ottelun verran Liigaa viime kaudella, kirkkaimpina onnistujina tehopisteiden osalta viime kaudella olivat hyökkääjät Sakke Hämäläinen, Aleks Haatanen sekä Elias Vilén.

Pelicansin omista junioreista Leevi Tukiainen on esiintynyt harjoituskaudella edukseen. 21-vuotias hyökkääjä on tehnyt kuudessa harjoitusottelussa kaksi maalia ja antanut yhden maaliin johtaneen syötön.

Tukiainen kuvaili omia vahvuuksiaan sekä kehityskohtiaan Jatkoajan haastattelussa, mutta samat ominaisuudet sopisivat itse asiassa moneen nuoreen Pelicans-pelaajaan.

− Vahvuudet ovat kiekollisessa pelaamisessa hyökkäysalueella, pystyn näkemään kentän, syöttämään ja tekemään jonkun maalinkin. Kehityskohteet ovat puolustuspelaamisessa ja tasaisuudessa, Tukiainen analysoi.

Parikymppiset juniorit näyttävät pärjäävän oivallisesti Liigassa nimenomaan luistelun ja kiekonkäsittelyn osalta. Monella on kuitenkin parannettavaa kamppailupelaamisessa, puolustuspelaamisessa ja riskien hallinnassa tietyissä pelitilanteissa.

Sen lisäksi varsinaiset erityisominaisuudet huutavat poissaolollaan. Esimerkiksi selviä maalintekijäksi profiloituneita pelaajia Pelicansista ei löydy.

Tilanne on monen nuoren osalta hyvä, sillä esimerkiksi fysiikkaa ja puolustuspään taitoja on mahdollista harjoittaa vielä parikymppisenäkin luistelun ja kiekonkäsittelyn ollessa hyvällä tolalla. Toisin päin se ei ole ihan niin yksinkertaista.

Hyvät luisteluominaisuudet ovat Niemelän Pelicansin jalkavassa pelityylissä elintärkeät. Yksittäisen pelaajan pitää pystyä antamaan vahvaa painetta ja riistämään kiekkoa, mikä eri harjoituspelien perusteella ole tuottanut ongelmia nuoriso-osastolle.

Pelicans laskee paljon nuorten pelaajien onnistumisen varaan, kliinisen tuloksenteon osalta pelaajisto on paperilla kuitenkin melko ohut ja se voi koitua Pelicansin murheenkryyniksi kauden aikana.

Alakerrasta löytyy laatua

Pelicansin puolustuspää on oiva sekoitus kokemusta ja nuoruutta. Konkaripuolustajien rungon muodostavat kapteeni Joonas Jalvanti, Aleksi Laakso sekä Teemu Eronen. Heidän takanana on sopivassa suhteessa nuoruutta, kuten esimerkiksi Matias Rajaniemi sekä Mikko Kokkonen.

Selkeää kiekollisesti dominoivaa ykköspuolustajaa joukkueessa ei ole, sillä kaikki ovat enemmän tai vähemmän ominaisuuksiltaan yleispuolustajan kaltaisia. Se aiheuttaa ylivoiman osalta omat haasteensa, mutta toisaalta tasaviisikoin ja alivoimalla pelatessa peluutusta pystytään jakamaan tasaisesti.

Lahtelaisten puolustuksesta puuttuu kuitenkin kriittinen elementti, nimittäin oikea käsi alhaalla pelaava puolustaja.

Maalivahtikaksikon muodostavat Pohjois-Amerikasta palannut Emil Larmi sekä Jasper Patrikainen. Kolmantena maalivahtina on nuori Oskari Parviainen.

Larmi on selkeä ykkösmaalivahti ja harjoitusotteluiden perusteella hän kykenee voittamaan pelejä vaikka yksin sille päälle sattuessaan. Patrikainen on ailahdellut harjoitusotteluissa, mutta tähän syynä voi olla myös armeijan aiheuttama rasitus, joten hänen otteitaan on syytä tarkastella tarkemmin kun kausi starttaa.

Kaiken loksahtaessa kohdalleen Pelicansilla on hyvät palaset alkavalle kaudelle. Se vaatii kuitenkin nuorten pelaajien astumista tulosta tekeviin saappaisiin, jotta vastuu jakautuisi muullekin kuin ykkösketjulle.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös