RoKi antoi omalla tekemisellään näytteen siitä, mitä kovalla taistelulla ja suurella sydämellä pelaamalla voi saavuttaa. Ketterä oli selkeä ennakkosuosikki ja vaikka se lopulta jatkoi matkaa finaaleihin, se ei päässyt sinne helpolla.
RoKi puolusti keskustaa ja omaa maalin edustaa kovaa ja vastustajat joutuivat maksamaan kovaa hintaa sinne menemisestä. Tämä antoi myös maalivahti Vilho Heikkiselle mahdollisuuden olla useana iltana kaukalon tärkein pelaaja.
RoKi oli hyvä myös luistimilla, mutta Ketterä pystyi vastaamaan siihen. Varsinkin joukkueen pelatessa ylivoimalla pelasi Ketterä erinomaista alivoimaa luistelemalla RoKilta tilaa ja aikaa pois. Vaikka RoKi pystyi horjuttamaan hallitsevaa mestaria kovalla kampailupelaamisella, se ei riittänyt.
Ketterän voittamisen kulttuuri ja sen tuoma itseluottamus tulivat sitä enemmän esille mitä pidemmälle ottelusarja eteni. Varsinkin kuudennessa ottelussa Rovaniemellä, jolloin vieraiden oli voitettava ja vastassa oli kotijoukkueen lisäksi 3 307 katsojan kannustava ennätysyleisö.
Ketterän suurin vahvuus oli leveys hyökkäyssuuntaan. Imatralaisten jokainen kenttä pystyi pyörittämään kiekkoa hyökkäysalueella ja luomaan vaarallisia tilanteita. Näin heitä vastaan oli vaikea lähteä pelaamaan, koska vain yhtä kenttää ei voinut lähteä pimentämään.
Kun unohdetaan ottelusarjan ensimmäinen ottelu, jossa Ketterä löi kotikaukalossaan RoKin 7−0, niin ottelut olivat todella vauhdikkaita ja jännittäviä. Hyökkäyspeli kohtasi puolustuspelin ja se oli maustettu kovalla kampailupelaamisella. Kun vielä molempien joukkueiden maalivahdit tarjosivat makeaa maalivahtipelin ystäville, tämä välieräsarja oli loistavaa PR:ää Mestikselle.