Tämän vuoden MM-kisoissa ei nähdä yleisöä ja tapahtuma on muillakin tavoin hyvin erilainen aiempiin turnauksiin verrattuna. Kiihkeitä kiekkokansoja, kuten vaikkapa meitä suomalaisia, harmittaa vietävästi, ettei pääsymahdollisuutta kisakaukaloiden äärelle ole.
Tunteetkin saattavat olla monella pinnassa, kun jokakeväinen MM-retki kavereiden kanssa johonkin edulliseen keskieurooppalaiseen kaupunkiin ei toteudu.
Riian MM-turnaus on tarjonnut kuitenkin pelillisesti jotain sellaista, mistä luulisi kisamakkara vierellään nauttivan myös kotisohvalla.
Seurajoukkuetasolla monessa sarjassa on koettu raskas sesonki, mistä syystä useat maailman kärkipelaajat ovat jättäytyneet pois maajoukkuetehtävistä. Viimeisimpänä tietysti Saksan supertähti Leon Draisaitl.
Pohjoisamerikkalaiset joukkueet ovat marssittaneet Latviaan melko nuoret ja kokeiluhenkiset porukat − Kanadalla lopputulema muistuttaa ala-asteen luokkaretkeä ja Yhdysvalloilla näyttäisi olevan mahdollisuus parhaaseen MM-tulokseen vuosikausiin.
Joka vuosi MM-turnauksessa nähdään jokunen yllätystulos, kun isompi lätkämaa konttaa alkusarjan tiimellyksessä ennalta köykäisempää vastustajaa vastaan. Tänä vuonna olemme kuitenkin saaneet todistaa niin Kanadan, Tšekin, Venäjän, Ruotsin kuin ah − Suomenkin kömmähdyksiä.
Sen sijaan esimerkiksi Slovakia porskuttaa yhä puhtaalla pelillä ja on voittanut paitsi ennalta heikompia maita, onnistunut myös pöllyttämään isompiensa hiuksia. Tanskan Nicklas Jensen porhaltaa pistepörssin kärjessä.
Jensenin lisäksi Riian kisat ovat jo nyt tuoneet kiekkokartalle monta uutta nimeä. Kuka tiesi edes nimeltä Kazakstanin maalivahdin Nikita Bojarkinin, joka on antanut maalleen mahdollisuuden voittoihin ja tuonutkin yhden sellaisen Leijonien kiusaksi.
Saksan ja Slovakian riveistä löytyy useampikin pelaaja, jotka voivat tämän turnauksen perusteella ponnistaa nykyistä isommille areenoille.
Paitsi, että olemme saaneet nähdä yllättäviä ja piristäviäkin tuloksia MM-otteluista, ovat pienemmät kiekkomaat pelanneet myös rohkeaa peliä. Esimerkiksi Kazakstan ja kotikisoissaan pelaava Latvia ovat esittäneet ennakkoluulotonta karvauspeliä.
Mitään sumppuhirvityksiä ei ainakaan omaan silmään ole osunut, vaikka päivittäin kahdesta kolmeen ottelua olen paikan päällä nähnyt. Kenties poikkeukselliset turnausolosuhteet ovat rohkaisseet altavastaajia kokeilemaan kaikki tai ei mitään -taktiikkaa, jolloin myös tuhkimotarinat ovat entistä todennäköisempiä.
Vaikka näitä kisoja en kotisohvalta seuraakaan, on mielestäni käynnissä olevissa MM-karkeloissa paljon sellaisia asioita, jotka tekevät turnauksesta ikimuistoisen. Ei muuta kuin tukeva ote virvokekorista ja kisamakkaraa ääntä kohti, MM-jääkiekon ystävä!