Mielipide

Jos Tomi Lämsä ei olisi itse itsensä esimies, mitä huippu-urheilujohtaja Lämsä sanoisi päävalmentaja Lämsälle Suomen huonosta MM-turnauksesta?

MAAJOUKKUE / Kolumni

Tomi Lämsän ensimmäinen turnaus Nuorten Leijonien päävalmentajana päättyi pettymykseen. Myös suoritus numeroiden takana jäi vajaaksi. Se on liioittelemattakin huono ennusmerkki sekä Lämsän että suomalaisen kiekon lähivuosien kannalta.

Viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaiset nuoret ovat oppineet voittamaan vastaavissa paikoissa. Voittoja, mitaleita ja mestaruuksia on tullut altavastaajan roolista jopa turnauksissa, joissa se on jäänyt maaliodottaman valossa turnauksen läpi alakynteen. 

Kun tulokset ja julkinen kuva kärsivät turnauksessa nähdyllä tavalla, on työhanskojen oltava käsissä seuraavana maanantaina kello seitsemän reikä reikä.

Se on vaatinut paljon Meidän peliä ja nöyryyttä, sekä erityisesti nousujohteisia turnauksia. Nyt jokainen vaativampi ottelu turnauksessa päättyi tappioon. Pelityyli toimi osina, mutta liukui kauemmas Meidän pelistä, jolla turnaukseen tultiin sisään.

Pelkkä Ruotsille häviäminen ei ole hälyyttävää, kaikille kovemmille (Sveitsi, Yhdysvallat, Ruotsi) häviäminen on. Kaikkein kriittisin ottelu eli puolivälierä Ruotsia vastaan oli marginaaleilla ratkaistu tasainen kamppailu, kolme tappiota ei.

Mitä tämä merkitsee Lämsän ja Suomi-kiekon jatkon kannalta? Lämsän potkut tämän perusteella vaikuttaisivat ylireagoinnilta tulokseen, mutta hänen asemassaan vaatimustaso on suomalaisen jääkiekon kärkeä.

Perspektiivinä on hyvä muistaa, että nyt käytössä ollut ikäluokka ei ollut erityisen vahva. Kärjessä oli varsin korkealla varattuja lupauksia, mutta kokonaisuus oli heikompi kuin viime vuosina. Ja kärkikin oli sekä kapeampi että tylpempi.

Korkean varauksen saaneistakin Brad Lambert on vaipunut rivipelaajaksi jopa nuorten turnauksen tasolla. Ailahtelevat peliesitykset, vain kaksi voittoa ja putoaminen puolivälierissä on huono suoritus, mutta sinänsä tulos on odotetun skaalan sisällä. Kirkkaimman kärjen takana. Pelaajisto ei ollut huipputasoa ja Lämsällä oli ensimmäinen turnaus nuorisovalmentajana.

Signaali suomalaiselle jääkiekolle on kuitenkin otettava vakavammin. Lämsä toimii Jääkiekkoliitolla myös huippu-urheilujohtajana Jukka Jalosen rinnalla. Suomalaisen huippujääkiekon kakkosjohtajana. Positio on hämmentävän harvoin huomioitu, mutta keskeinen ja tärkeä. Vaikuttaako nyt nähty turnaussuoritus Lämsän uskottavuuteen siinä asemassa?

Suurempi ongelma oli se, että pelillinen kuva taustalla ei palvele Lämsää. Hän teki itselleen ja joukkueelleen hallaa säätämällä peliä kauemmas nöyrästä Meidän pelistä. Kun tulokset sekä pelaaminen eivät noudata kotimaista menestysreseptiä, voidaan puhua jo suoranaisesta karhunpalveluksesta. On äärimmäisen tärkeää, että toimivaan tukipaaluun nojattaisiin varsinkin silloin, kun materiaali huutaa altavastaajaa.

Nyt paine huippu-urheilujohtajan roolissa väistämättä kasvaa. Kun tulokset ja julkinen kuva kärsivät turnauksessa nähdyllä tavalla, on työhanskojen oltava käsissä seuraavana maanantaina kello seitsemän reikä reikä.

Uskottavuus on rakennettava kentällä uusiksi, sillä menneisyys ja Nuorten MM-kisat eivät sitä ole kasvattaneet. Lämsä on valmiiksi valmennuksen ammattilainen, mutta Venäjän vuosiensa myötä imagoltaan etäinen.

Pienet sisäiset väännöt ovat menestyksen keskelläkin hyvästä. Suomalainen kiekko kaipaa tervettä väittelyä ja haastamista Jääkiekkoliiton ja Jalosen johtaman menestysreseptin kritiikittömän käsittelyn sijaan. Pelitavat, sarjajärjestelmät ja pelaajakehitys pitää kyetä korjaamaan tai rakentamaan uusiksi, jos jokin osa-alue ei toimi.

Vuonna 2023 suomalaisessa jääkiekossa suurimmat reiät ovat kuitenkin muualla kuin Leijonien pelitavassa ja turnausvalmentamisessa. Sen räjäyttäminen on järjetöntä. Muiden puutteiden parsimiseen kaivataan henkilöä, jolla on kaikissa rooleissa kentän tuki. Tomi Lämsällä on edessään uskottavuutensa kohentaminen.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös