Mielipide

Jättipotti ja jättimunaus: Jarmo Kekäläisen lausunnot Patrik Laineesta ja seuran houkuttelevuudesta vievät huomiota olennaisesta

NHL / Kolumni
Blue Jacketsin Jarmo Kekäläinen nappasi vapaiden agenttien markkinoilta kesän suurimman vonkaleen. Jyristely aiheen ympärillä vie huomiota olennaisemmilta onnistumisilta ja epäonnistumisilta.

Suomen kautta aikain ensimmäinen ja ainoa NHL:ssä GM:nä toimiva Jarmo Kekäläinen on ollut viime päivät yhtenä huomion keskipisteistä napattuaan vapaiden agenttien markkinoilta merkittävimmän yksittäisen tähtipelaajan.

Johnny Gaudreaun maksimipituinen sopimus oli valtava onnistuminen häneltä ja koko seuralta. Kun otetaan huomioon, että Gaudreaun kerrotaan saaneen rahakkaampia sopimuksia muualta, on paikallaan taputella osapuolia selkään.

Gaudreau nostaa hyökkäyksen profiilia selvästi − kyseessä on pelaaja, joka omalla panoksellaan lisää joukkueensa voittomäärää runkosarjassa selkeästi. Tämän lisäksi tulee merkittävä markkinointiarvo, jollaista seuran aikaisemmilla pelaajilla ei ole ollut, ehkä kultapoju Rick Nashia lukuunottamatta. Myös Artemi Panarin ja Sergei Bobrovski olivat supertähtiä, mutta luulen Gaudreaun nousevan selvästi edelle.

On useampia kuin yksi syy sille, että Gaudreau-sopimus on keskipisteessä.

Merkittävin asia kuitenkin on, kuinka paljon lähemmäksi Stanley Cupia tämä seuraa vie. Huomiota viedään pois Blue Jacketsin muista onnistumisista ja epäonnistumisista. Tätä tekee myös itse Kekäläinen mediapelillään.

Epävarmuutta, epätoivoa vai mediapeliä?

Pohjois-Amerikan kiekkomediassa asiaan näytettiin suhtautuvan ihmeellisen tunteellisesti. TSN:n kolumnisti nimesi tämän Flames-historian synkimmäksi hetkeksi.

Kekäläinen itse murahti tämän olevan osoitus siitä, että "hevonpaskalausunnot" Blue Jacketsista epäsuosittuna seurana voidaan lopettaa.

Tämä voi pitää paikkaansa, mutta mitä väliä seuran maineella todella on, jos se on jo tämän sopimuksen jälkeen palkkakaton puristusotteessa? Ketä Blue Jackets vielä voi houkutella?

Tästä tulemme Kekäläisen yhtä tuoreeseen virheliikkeeseen. Erik Gudbransonin kanssa tehty nelivuotinen 16 miljoonan sopimus näyttäytyy jo valmiiksi siirtorajan suurimpana mokana.

Gudbranson esiteltiin juuri sellaisena pelaajana, jota seura puolustukseensa kaipasi. Tämä ei nyt valitettavasti ole totta.

Lausunto kertoo joko 90-lukulaisesta rymykiekon pelaajaihanteesta tai siitä, että Kekäläinen ei todellakaan odottanut Gaudreaun tarttuvan verkkoon. Gudbranson on kuulunut uransa läpi NHL:n heikoimpiin vakiopuolustajiin, seurasta toiseen. Viime kausi oli vain hänen omaan uraansa nähden mainittavan hyvä.

Vaikka Gudbranson kykenisi pelaamaan toisen omaan tasoonsa nähden onnistuneen kauden peräkkäin, on hän joka tapauksessa ylipalkattu kolmosen perusjyrä lukittuna neljäksi vuodeksi eteenpäin.

Nyt Blue Jackets on viime kauden parhaimman hyökkääjänsä Patrik Laineen kanssa jumissa. Seuraavaksi joudutaan raivaamaan tilaa nykyisestä pelaajistosta Laineen saamiseksi palkkakaton alle. Tämä sai Kekäläisen vihjailemaan Ylelle siitä, että nuoren hyökkääjätähden pitäisi tulla palkassa vastaan tavoitellakseen Stanley Cupia.

Epävarmuutta, epätoivoa vai mediapeliä? Kokonaisuuden hallinta on GM:n tehtävä. Hyvät pelaajat tulevat vastaan, jos kokonaisuus todella vakuuttaa ja luo uskoa tulevasta menestyksestä.

Gudbransonin kaltainen pelaajahankinta ei sitä tee. Blue Jacketsin viime kausien menestys ei sitä tee. Keskimääräistä heikompi pelaajarunko ei sitä tee. Palkkakatto tulee vastaan siksi, että liian moni korkeintaan keskinkertainen pelaaja saa Blue Jacketsissa liikaa palkkaa. 

Gaudreaun hankinta lisää vetovoimaa, mutta samalla vie huomiota muilta joukkueenrakennuksessa tehdyiltä virheiltä. Niiltä, joilla pää paukkuu jo palkkakattoon, mutta pelin taso jäi viime kaudella 20 pisteen päähän pudotuspeleistä. Ovatpa myös päävalmentaja Brad Larsenin näytöt tällä tasolla antamatta.

Viepä tämä huomiota myös positiivisilta asioilta. Joukkueen osakkeet ovat nousseet mukavasti vuosien 2021 ja 2022 kärkivarausten ansiosta. Kent Johnson, Cole Sillinger, David Jiricek ja Denton Mateychuk ratkaisevat osaltaan tulevia pudotuspelipaikkoja siinä missä Gaudreaukin.

Mutta eivät, jos heidänkin menestyksensä tiellä on vanhoja kolmosketjun jyriä, joiden kanssa ei ylletä edes pudotuspeleihin.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös