On hieno huomata, että mikäli Liiga-joukkue ei saa tarpeeksi pelaajia kasaan aikataulutettuihin otteluihin, voi kyseessä olevat ottelut siirtää. Näin tehtiin kuluvalla viikolla Tapparan suhteen, kun joukkueessa oli yhtäkkiä useampi sairastapaus jo ennalta tiedettyjen loukkaantumisten lisäksi.
Reilu vuosi sitten Naisten Liigassa tilanne ratkaistiin toisella tavalla.
HPK lähti kohti pohjoista kymmenellä kenttäpelaajalla ja kahdella maalivahdilla. Joukkueen vajavaisuus johtui silloisista koronarajoituksista ja -ohjeistuksista. Joukkue oli altistunut edellisessä ottelussaan KalPaa vastaan ja ne pelaajat, jotka eivät olleet ennättäneet saada toista rokotusta, joutuivat karanteeniin.
Pelaajien vähyys ei kuitenkaan ollut riittävän pätevä syy siihen, että ottelut olisi siirretty toiseen ajankohtaan. Kuitenkin ottelusiirtoja tehtiin myöhemmin juurikin koronasta johtuneista syistä.
Jääkiekkoliiton säännöissä ei ole mainittu, kuinka monta pelaajaa joukkueella on vähintään oltava, jotta pelit pelattaisiin. Tästä syystä naisten ylintä sarjatasoa joutuu pelaamaan kahdella kentällä.
Liigassa Tappara−Lukko-ottelun siirryttyä tuotiin julki myös ottelusiirtojen perusteet, joissa on mainittu pelaajien vähimmäismäärä.
1. Kaikki joukkueet ovat yhteisen sopimuksen perusteella nimenneet kauden alussa 30 pelaajan listan, josta joukkueilla on oltava käytettävissä vähintään 15+1 (mv) pelaajaa kuhunkin otteluun.
Samanlaista ratkaisua toivoisi myös Jääkiekkoliiton puolelle.
Säännöissä on jo nyt eritelty joitakin kohtia koskemaan vain tiettyjä sarjoja, joten miksi tällaista sääntöä ei voisi lisätä vain Naisten Liigaan?
On aivan eri asia pelata jotain harrastesarjaa yhdeksällä kenttäpelaajalla, kuten allekirjoittanut on itse myös kokeillut, kuin pelata Naisten Liigaa.
Ylimmällä sarjatasolla vauhti, fyysisyys ja pelin tempo ovat jo sitä luokkaa, että kymmenellä kenttäpelaajalla loukkaantumisriski on suurempi.
Luonnollisesti kun pelataan joka toista vaihtoa, pelaajat väsyvät nopeammin, mikä altistaa huonoihin ratkaisuihin ja sitä kautta riski loukkaantumiseen kasvaa. Tarkoitus kai kuitenkin on, että pelaaminen on sarjatasosta riippumatta turvallista. Pienellä miehityksellä pelaaminen on ihan normaalia alemman tason sarjoissa, mutta kun on kyse naisten ylimmästä sarjatasosta, niin ehkä siinä olisi pieni rako tehdä jotain toisin.
Naiskiekon arvostuksesta puhutaan paljon, myös Jääkiekkoliiton yhtenä painopisteenä on naiskiekko. Tässä olisi yksi mahdollinen ja melko helposti toteutettavissa oleva teko, jolla saisi myös liiton puolesta nostettua naiskiekkoa niin sanotusti samalle viivalle.
Monesti Liigassa nostetaan U20-pelaajia rinkiin mukaan, jolloin pelaajien määrä riittää, eikä ottelusiirtoja tarvitse tehdä. Monella Naisten Liiga -paikkakunnalla on myös "kakkostason" joukkue, eli akatemiajoukkue, josta pystyy hätätilanteessa nostamaan ehkä muutamia pelaajia.
Kuortaneella tällaista ei ole, joten jo ihan siitä syystä ottelusiirtojen helpottaminen toisi joukkueet samalle lähtöviivalle. Kaikki saisivat siirtää otteluita, mikäli ei ole vähimmäispelaajamäärää saatavissa otteluun. Miehillä se on 15+1, naisille sanoisin, että 13+1 voisi olla sopiva.
Vaikka miesten ja naisten ylimmät sarjatasot ovat eri organisaatioiden alaisuudessa, yhtenäistäminen säännöissä niiltä osin kuin se on mahdollista toisi sarjat lähemmäs toisiaan.
Samalla naiskiekko saisi uskottavuutta, kun asioita hoidetaan niin kuin miesten puolella.
