Erotuomarin lyöminen kesken jääkiekko-ottelun on yksiselitteisen väärin ja rangaistavaa.
Jääkiekkoliitto epäilemättä sanktioi rajusti Sportin Simon Mattbäckiä, joka sunnuntaina U19 Suomi-sarjan ottelussa kävi tuomarin kimppuun. Vaikka yritän parhaani mukaan vältellä somea ja keskustelupalstoja, olen jo nähnyt 18-vuotiasta pelaajaa kutsuttavan “sekopääksi” ja hänelle vaadittavan elinikäistä kilpailukieltoa.
Varmasti jokainen jääkiekkoa pelaava – sarjatasosta riippumatta – tietää, että tuomarin fyysinen koskemattomuus on yksi lajin pyhimpiä arvoja. Todennäköisesti myös jokainen 18-vuotias on elämänsä aikana saanut opin, että toisen ihmisen lyöminen on väärin.
Ei siis ole sinänsä väärin olettaa, että U19 Suomi-sarjan juridisesti täysi-ikäinen pelaaja osaisi pidättäytyä väkivallasta.
Yhtä lailla pitäisi voida olettaa, ettei kesken jääkiekko-ottelun kukaan lyö toista mailalla päähän tai hakkaa toisen päätä jäähän. Silti näin on käynyt sekä Liigassa että NHL:ssä.
Vuonna 1986 tuolloin 25-vuotias HIFK:n Ari Lähteenmäki pahoinpiteli paikallisvastustaja Jokereiden Petri Lampisen ja sai Liigalta ennätyksellisen 27 ottelun pelikiellon sekä oikeudessa sakkoja pahoinpitelystä.
NHL:ssä vuonna 2000 tuolloin 37-vuotias veteraanitappelija Marty McSorley löi Donald Brashearia takaapäin mailalla kasvoihin ja sai vuoden pelikiellon, jonka aikana hän päätti peliuransa.
Nämä väkivaltaisten esimerkkien pelaajat olivat nousseet lajin huipulle ja kerryttäneet elämänkokemusta, mutta kaikesta huolimatta he toimivat harkitsemattomasti.
U19 Suomi-sarja ei ole lajin huipputaso – lisäksi kyseessä on nuori pelaaja, jonka aivojen kehittyminen ei ole vielä valmista. On siis vähintään absurdia ajatella, että nuorten alasarjaottelussa tapahtunut väkivaltainen teko olisi jotenkin poikkeuksellinen.
Ihminen tekee ylipäänsä monia päätöksiä ja ratkaisuja tunteen perusteella tiedon sijaan, ja nuoren ihmisen kohdalla harkintakyvyn puute korostuu.
tunteiden käsittely osana junioripolkua ei tunnu kovin todennäköiseltä vaihtoehdolta.
Näiden faktojen ymmärtäminen antaa lisäksi mahdollisuuden ennaltaehkäistä vastaavat tilanteet. Tunnesäätelyn ja käyttäytymisen hallinnan taitoja on mahdollista opettaa, ja henkisten valmiuksien kehittäminen lajitaitojen rinnalla tekisi pelaajasta kokonaisvaltaisesti vahvemman.
Jääkiekkoliiton kilpailupäällikön Pirkka Antilan mukaan pahoinpidellylle tuomarille ei ole tarjottu keskusteluapua, joten tunteiden käsittely osana junioripolkua ei tunnu kovin todennäköiseltä vaihtoehdolta.
Kaikessa kaameudessaan pahoinpitelytapaus tarjoaa myös mahdollisuuden oppia: pelikiellon aikana pelaajalla on erinomainen tilaisuus pohtia omaa toimintaansa ja tehdä muutoksia.
Myös Jääkiekkoliitossa on mahdollisuus analysoida tapahtumat ja tehdä tarvittavat toimenpiteet vastaavan toistumisen ehkäisemiseksi – kaikilla sarjatasoilla.
