Mielipide

HPK:lle halutaan uusi päävalmentaja − yksi virhe tulisi kuitenkin välttää

LIIGA / Kolumni
HPK:n heikot otteet ovat pistäneet valmentajanvaihdospuheet viime kauden heikon jakson tavoin "tulille". Hämeenlinnassa täytyy kuitenkin välttää se virhe, että uusi nousu onnistuisi pelkästään valmentajaa vaihtamalla.

Ei ole helppo paikka olla HPK:n valmennuksessa tai päättävässä asemassa juuri tällä hetkellä. Eikä toki pelaajanakaan. Joukkue kyntää sarjataulukossa viimeisenä kohtalaisen pari jatkoaikavoittoa tuottaneen alkurupeaman päälle.

Itse tulokset eivät ole tällä hetkellä huolestuttavimpia. Merkittävin syy puheille päävalmentajanvaihdoksesta on se, että Kerhon pelaamisessa näkyy tällä hetkellä hyvin vähän sellaista, minkä varaan rakentaa. Sellaista, mikä voisi kehittyä niin merkittävästi, että joukkue alkaisi voittaa selkeästi enemmän pelejä.

Voitot eivät tällä hetkellä ole riittävästi muutaman pompun tai onnekkaan rupeaman takana. Tulee turpaan, tulee romahduksia.

mitä pienempään seuraan mennään, sitä kriittisempi tämä vaatimus on. Juniorilupausten suhteen HPK:lla ollaan tällä hetkellä lähes tyhjiössä.

Tämä nähtiin myös viime kauden aikana. Tuolloin pienillä asioilla kurottiin eroja umpeen, ja lisäksi pelaajavahvistukset tuottivat tulosta. Kesti kauan, ja sitten alkoi toimia. HPK sai loppukeväästä todellisen hullunmyllyn päälle: voittoja, voittoja, voittoja.

Tuo rupeama tulee kuitenkin laittaa kriittiseen perspektiiviin tämän kauden alkua arvioidessa. Kuten mainittu, moni osa-alue parani, eikä voittaminen ollut vain yhdestä asiasta kiinni − ei siis edes Eetu Laurikaisesta, joka oli toki merkittävin positiivinen muutos alkukauteen.

Tulee kuitenkin olla kriittinen sen suhteen, kuinka paljon pelaaminen parani, ja kuinka hyvä tämän kauden joukkue on. Peli oli parempaa, mutta silti huikean maalivahtipelin ja ylivoimapelin varassa. Se ei tasakentällisin ollut niin hyvää, että se yksistään olisi riittänyt nostamaan joukkuetta määräänsä korkeammalle.

Nyt oikein mikään ei viittaa siihen, että samanlainen ponnistus toistuisi, ja se ylivoima-asekin puuttuu.

Tulevaisuutta miettiessä pitää kuitenkin malttaa ja muistaa, että HPK:n uusi nousu vaatii muutakin kuin päävalmentajan onnistumisen. On vältettävä virheluulo, että vain se riittäisi. Kausi voi kääntyä parempaan kenkimällä Matti Tiilikainen, mutta pienen seuran on katsottava paljon pidemmälle.

Niin loistavan osuman kuin seura edellisen mestaruuden pohjustaessaan Antti Pennasessa sai, edes hän − edelläkävijä valmentajana − ei olisi saanut samanlaisia edellytyksiä läpimurtoon, jos HPK:lla ei olisi ollut tarjota hänelle seuran omista junioreista ja kehityskelpoisia nuorista hankinnoista hyviä työkaluja. Siis niitä palasia, jotka eivät tule valmiina, mutta joita hyvin valmentamalla raapii budjettieroa kiinni kalliimpiin joukkueisiin.

Tätä vaaditaan tietysti jokaiselta joukkueelta, mutta mitä pienempään seuraan mennään, sitä kriittisempi tämä vaatimus on. Juniorilupausten suhteen HPK:lla ollaan tällä hetkellä lähes tyhjiössä.

Hämeenlinnalainen juniorivalmennus on saanut nyt jonkinlaisen pelastusrenkaan, kun asiaan on viiveellä herätty. Uusi valmennuspäällikkö Sami Sauren ja uusi juniorien toiminnanjohtaja Sami Wahlsten ovat kovan paikan edessä. On edellytyksiä, lupaavat henkilövalinnat, ja siten orastava lupaus paremmasta.

Hämeenlinnalaisilta kiekonseuraajilta se vaatii seuraavaa: älä mieti, mitä HPK on kuukauden tai vuoden päästä. Älä mieti, pitääkö tämä ja tuo henkilö seuran vastuupaikoilta potkia. Mieti ensin, mikä tavoitteesi on. Siis sitä, mitä seura on viiden ja kymmenen vuoden päästä.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös