Mielipide

HIFK:n tuttu syksyinen taaperrus jatkuu − Onko muutos Pikkaraisen johdolla mahdollista?

LIIGA / Kolumni
Syksy on saapunut ja Helsingin IFK on kaukalossa jälleen eksyksissä. NHL-lainoja satelee sieltä sun täältä, mutta pelilliset ongelmat eivät ratkea hankinnoilla.

Liiga-kausi käynnistyi vasta viikko sitten, mutta silti Helsingin IFK on jo suurissa ongelmissa. Perjantaina HIFK sai hyvän oppitunnin Helsingissä, kun Kärpät pyyhki punapaidoilta jäätä lukemin 3-7.

HIFK:n alkusyksy on ollut totutun tahmeaa, sairastuvalla on ruuhkaa jonoksi asti ja kaukalossa vaeltaa ryhmä pelaajia ilman yhteistä päämäärää. Liiga-kauden avauksessa helsinkiläiset pelasivat pirteää ja viihdyttävää kiekkoa, mutta sen jälkeen meno on ollut suorastaan hirveää.

Loukkaantumisten kanssa painiva HIFK on pakon sanelemana joutunut hankkimaan NHL-lainoja loukkaantuneiden tilalle. Antti Suomela, Joona Luoto sekä Otto Koivula ovat olleet viimeiset lainavahvistukset.

NHL-lainat ovat loistavia pelaajia, mutta he eivät koko kautta Helsingissä pelaa. Isot loukkaantumiset yhdistettynä NHL-lainoihin takaavat sen, että joukkuehengen rakentuminen on entistä hankalampaa.

HIFK:ta valmentaa ainakin toistaiseksi 47-vuotias Jarno Pikkarainen. Pikkarainen asteli Ari-Pekka Selinin tilalle tammikuussa 2019 ja nyt käynnissä on siis toinen kokonainen kausi HIFK:n pääkäskijänä. Pikkarainen tuli tyylillä penkin taakse, sillä HIFK pelasi keväällä 2019 komeat pudotuspelit ja pelaamisesta paistoi kiima ja aito halu menestyä.

Pikkaraisen parhaat näytöt ovat kaukaa Mestis-vuosilta. Kovana tsemppaajana tunnettu "Pike" osaa sytyttää joukkueensa, mutta taktisesti Pikkarainen ei ole lähelläkään tämän maan eliittiä.

Viime kaudella HIFK nojasi erinomaisiin yksilöihin, mutta pelitapaetua Stadin Kingit eivät missään vaiheessa saaneet. Koronavirus pelasti HIFK:n häpeältä viime kaudella.

Täksi kaudeksi HIFK:n vaihtuvuus ennen NHL-lainamiesten tuloa oli hyvin pientä. Päävalmentaja itse totesi, että se on yksi joukkueen vahvuuksista. Liigaa on pelattu vasta neljä ottelua, mutta viime kaudelta tutut ongelmat näkyvät taas HIFK:n pelaamisessa. Pelin avaaminen on todella heikolla tasolla ja hyökkäyspäässä punapaitoja näkyy enemmän kulmissa kuin maalin edessä.

Huolestuttavaa on myös se, että HIFK häviää jatkuvasti vastustajalle myös työmoraalissa. Sen puute on ollut ehdottomasti yllätys, sillä juuri se asia piti olla Pikkaraisen joukkueessa vahvuus. Tosin ainoastaan Kari Jalonen sekä varauksella Ari-Pekka Selin ovat saaneet HIFK:n pelaamaan nöyrää jääkiekkoa koko 2000-luvulla.

Täytyy kuitenkin muistaa, että kausi on vasta alussa. Fakta on kuitenkin se, että paine Pikkaraisella kasvaa päivä päivältä ja jatkuvasti vaihtuva kokoonpano ei ainakaan helpota päävalmentajan tilannetta.

On lähes ironista ajatella, että HIFK on voittanut koko 2000-luvulla vain yhden Suomen mestaruuden. Taloudellisesti seura on jo pitkään voinut hyvin, mutta urheilullinen menestys on kiertänyt Helsingin jäähallia kaukaa.

HIFK:n seurajohto toivoo vieläkin, että mestaruus voitetaan tyylillä ja ryminällä. Ensiksi pitäisi päästä siihen tavoitteeseen, että HIFK kamppailisi kärkinelikon sijoituksista joka vuosi. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että HIFK:n seurajohdolle tärkeintä on vain raha ja se, että muiden silmässä HIFK on suurin ja kaunein.

Kun HIFK valitsee uutta päävalmentajaa, kannattaisi unohtaa brändi ja tyylikkyys hetkeksi. Raumalla komeaa jälkeä tekevä Pekka Virta voisi olla erinomainen vaihtoehto uuden HIFK:n pääkäskijäksi. Suorasanainen Virta ei katselisi yhtään ylimielisiä "Edarin jätkiä", vaan pistäisi varmasti koko organisaation töihin.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös