Lauantaina Metro-areenalla uransa 233. liigaottelun espoolaisen jääkiekkoseuran päävalmentajana luotsannut Jyrki Aho on virittänyt joukkueensa huippuiskuun kevään kynnyksellä.
Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Espoossa kaatui paikallisvastustaja HIFK vakuuttavalla pelillä lukemin 4−3. Voitto oli espoolaisille kolmas peräkkäinen. Sen arvosta kertoo paljon se, että joukkueen kokoonpanossa oli kentällinen kokemattomia junioreita paikkaamassa vakiokokoonpanon pelaajia.
Helsinkiläisten tähtisikermä Jori Lehterän ja Iiro Pakarisen johdolla oli yllättävän aseeton espoolaisten käsittelyssä.
Kiekko-Espoo ei mennyt paniikkiin, vaikka HIFK kiri kolmen maalin takaa tasoihin kolmannessa erässä. Pää pysyi kylmänä, ja kolme pistettä jäi Metro-areenalle.
HIFK on äärimmäisen laadukas joukkue, mutta lauantaina Kiekko-Espoo osoitti olevansa helsinkiläisseuraa valmiimpi pudotuspeleihin. Eivät punapaidat huonosti pelanneet, mutta Metro-areenan isännät olivat juuri sen pienen ratkaisevan eron verran parempia molempien maalien edessä.
Tämä ei ole tapahtunut vain kerran, vaan esimerkiksi SaiPaa vastaan pelatuissa molemmissa Metro-areenan otteluissa espoolaiset olivat isäntiä talossa.
Pudotuspeleissä ottelut ratkaistaan hyvin pienillä eroilla. Silloin nimenomaan maalineduspelaamisen merkitys korostuu, ja siinä Kiekko-Espoo on koko liigan eliittiä. Luonnollisesti myös maalivahtipelin onnistuminen on iso etu.
HIFK:n Niko Hovinen ei ole huono maalivahti, mutta Kiekko-Espoon nuori Petteri Rimpinen oli jälleen kerran kaukalossa virkaveljeään parempi maalivahti.
JYPin 13 vuotta sitten mestaruuteen valmentanut Aho tietää, miten menestysjoukkue rakennetaan. Kiekko-Espoon hankinnat ennen kautta oli tehty vahvasti kevään kovia pelejä silmällä pitäen.
Kokeneet Ville Lajunen, Tomi Sallinen ja Heikki Liedes tietävät, miten kevään peleissä kaavitaan voittoja. Pelkästään kapteeni Lajuselle on kertynyt Liigassa 68, KHL:ssä 33 ja SHL:ssä 25 pudotuspeliottelua. Sallisella on myös vyöllään 66 pudotuspeliottelua Liigassa ja palkintokaapissa on kaksi hopeamitalia. Lajuselta niitä on kaksi enemmän. Liedes taas on voittanut Suomen mestaruuden niin Tapparan kuin Lukon paidassa. Raumalla hän kantoi kapteenin natsoja mestaruuskaudella.
On hyvin todennäköistä, ettei kyseinen kolmikko ole edes laittanut kaikkia koneita käyntiin. Puhumattakaan siitä, että mestarivalmentaja Aho olisi ottanut pakastaan kaikki kortit käyttöönsä.
Kiekko-Espoo on mainostanut vahvasti katukuvassa jo viime vuoden loppukesästä alkaen. Teemana on ollut uudesti syntynyt Kiekko-Espoo. Tämä pitää monessa mielessä paikkansa, mutta yhden tärkeän huomion pystyi tekemään lauantaina Metro-areenalla asian tiimoilta.
Espoolainen yleisö on ottanut seuran omakseen. Areenalla oli paljon HIFK:n kannattajia, mutta toisin kuin esimerkiksi kevään 2011 finaaleissa, huomattavasti isompi enemmistö kannatti lauantaina espoolaisia. Tämä on erittäin iso voimavara tässä kuussa alkavissa pudotuspeleissä.
Tuo voimavara yhdistettynä joukkueen loistavaan iskukykyyn ja pudotuspelejä silmällä pitäen rakennettuun pelaajistoon voi viedä Kiekko-Espoon pitkälle keväällä, kuten jo Jatkoajan kausiennakossa syksyllä uumoiltiin.
Metro-areenalla on edelleen mitalin tuoksua ilmassa.
