Mielipide

Ei tullut "Suomen ESPN:ää", vaan jotain enemmän – suomalainen jääkiekkojournalismi on muuttunut Jatkoajan mukana

LIIGA, MESTIS, MAAJOUKKUE, NHL, KHL, Naisten Liiga, Muut Sarjat / Kolumni
Jatkoaika halusi alkujaan olla Suomen kiekkofanien ykkössivusto, faneilta faneille. Se ei lopulta edes riittänyt. Suomalainen urheilujournalismi on muuttunut valtavasti kahdessa vuosikymmenessä, ja Jatkoaika on ollut olennainen osa murrosta. Haluamme olla sitä jatkossakin.

22. tammikuuta vuonna 2001 tapahtui mullistava muutos – jotain mikä on sittemmin muuttunut hyvin arkiseksi asiaksi esimerkiksi sinulle, kun klikkasit tämän jutun auki.

Jatkoaika avautui tasan kaksi vuosikymmentä sitten, hyvin erilaisena kuin nyt. Luonnollisesti koko suomalainen urheilujournalismi on muuttunut valtavasti parissa vuosikymmenessä. Ilman Jatkoaikaa murros olisi kenties tapahtunut eri tahdissa ja toisenlaisin tuloksin.

Alkuun sivustolle houkuteltiin käyttäjiä maineikkaasta, mutta huonoon jamaan ajautuneesta Kiekkopesästä. Täkynä uuden keskustelupalstan käyttäjille esitettiin nöyrä pyrkimys olla "Suomen kiekkofanien ykkössivu internetissä". Palstavääntöjen kylkeen tarjolla oli jotain aivan uutta: verkkolehti, johon oli kasattu heti avauspäivälle tuhti paketti innokkaiden harrastelijoiden artikkeleita kotimaan kiekkoilusta ja NHL:stä.

Nyt tuota 20 vuoden takaista tavoitetta ei enää tarvitse toivoa. Se on toteutunut – meidän pitää vain olla lupauksemme arvoisia päivästä ja viikosta toiseen.

Suunnitteluvaiheessa Jatkoajan tekijöiden ensimmäisiä visioita oli työnimi "Suomen ESPN". Aivan sellaista ei tästä sivustosta tullut, sen sijaan jotain paljon tärkeämpää.

Kymmenen vuotta sitten, edellisten tasavuosijuhlien kohdalla, silloinen päätoimittaja Emil Elo kirjoitti tapojensa vastaisesti melko ujosti sivuston suosiota arvioiden, että "puolenkymmentä miljoonaa uniikkia kävijää vuosittain ei voi olla väärässä". Samoihin aikoihin tekijäyhteisölle valtava henkinen ylpeyden aihe oli ehdokkuus Urheilugaalan journalismipalkinnon saajaksi.

Nyt juhlapäivänä uskallan taaksepäin katsoessani arvioida, ettei Jatkoajan toimituksen tarvitse enää todistella tekemisensä merkitystä lukijamäärillä tai ulkoisilla tunnustuksilla. Kaksi vuosikymmentä yhteisen intohimon vuoksi töitä paiskineet sadat jatkoaikalaiset ovat rakentaneet virtuaalisen talon, jonka näköalatonttia ja jykevää muotoa harva enää rohkenee takavuosien tapaan kyseenalaistaa.

Tarina on täynnä värikkäitä käänteitä, niin monenlaisia, että se paketoidaan kirjaksi myöhemmin tänä vuonna. Tiivistettynä Jatkoajan tarina on kuitenkin koko suomalaisen jääkiekkoyhteisön tarina.

Jatkis sai alkunsa lätkäfanien syvistä riveistä. Kiekkokansan laajat joutkot ottivat sen myös omakseen nopeasti, ja vuosien mittaan niin lajivaikuttajat kuin muu urheilumediakin on hyväksynyt Jatkoajan osaksi suomalaista jääkiekkokulttuuria – jopa sitä omalta osaltaan määrittäväksi tekijäksi. Vaihtoehtoja emme epäilijöille ole jättäneet.

Jatkoaika on tuonut yhteen jääkiekkoa rakastavia ihmisiä yli seurarajojen, se on määrittänyt kansallislajiamme koskevan keskustelun suuntaa monin tavoin. Ja ennen kaikkea nettipoikien puuhasteluna alkanut toiminta on kasvattanut reilusti yli 50 media-alalle täyspäiväisesti työllistynyttä urheilujournalismin ammattilaista. Seuroihin työllistyneitä jatkislaisia, osa-aikaisia urheilutoimittajia sekä -kuvaajia on lisäksi toinen mokoma.

Minulle Jatkoajassa on aina ollut tärkeintä yhteisö. Tiiviin vapaaehtoisten tekijäyhteisön luonnetta ja elämän kokoista merkitystä on lähes mahdotonta selittää ulkopuolisille. Ilman ainutlaatuista luonnettaan sivusto tuskin olisi edes kestänyt 20 vuotta digiajan myllerryksissä.

Laajemmin yhteisö käsittää koko kiekkoilevan Suomen. Suomen suosituinta jääkiekkosivustoa eivät määritä ainoastaan kulloisetkin aktiiviset tekijät, vaan yhtä lailla lukemattomat kiihkeät palstakeskustelijat, lukemastaan ja näkemästään välittävät kriittiset lukijat, pukukopeissa Jatkista selailevat lätkäjätkät ja mukavat valkut sekä säännöllisesti palautepuheluita soittelevat seurapomot.

Jatkoaika ei olisi sama ilman sinua, teitä kaikkia. Siksi olen kasvattajaseurani juhlapäivänä ylpeä ja ennen kaikkea kiitollinen. Samalla vastuu painaa hartioita, tavoite on olla kotimaisten kiekkofanien ykkössivusto jatkossakin. Merkkipäivää vietämme siis työn merkeissä.

» Lähetä palautetta toimitukselle