Vuoksenmaa: ”Vedonlyöntimonopolille ei riittäviä perusteita”

LIIGA / Haastattelu
Mitkä ovat Jorma Vuoksenmaan mietteet jääkiekosta ja jääkiekkovedonlyönnistä? Mikä on kiistellyn vedonlyöntigurun kanta suomalaisiin rahapelimonopoleihin? Mitä ruotsalaiset vedonlyöjät tekivät vuonna 1995 jääkiekon MM-kisoissa? Jatkoaika otti selvää.

Pitkän linjan ammattimainen vedonlyöjä ja pelikonsulttitoiminnan yrittäjä Jorma Vuoksenmaa on alallaan Suomen tunnetuin ja samalla puhutuin kasvo. 90-luvulla vedonlyönti nousi pitkävetoineen suuren kansan ulottuville ja toi mukanaan myös todennäköisyyslaskentaa ja vihjeitä tuoneita yrittäjiä – Vuoksenmaa etunenässä.

Vuodet toivat alalle uusia pelimuotoja ja uusia yrittäjiä. Vedonlyönti tuotti Vuoksenmaalle henkilökohtaista menestystä ympäri maailmaa jo ennen yritystoimintaa. Yritys toi lisää menestystä, mutta myös kritiikkiä konsulttitoimintaa kohtaan.

Lisää närää on aiheuttanut Vuoksenmaan suorapuheisuus suomalaisia pelimonopoleita kohtaan. Mikä Veikkauksen ja RAY:n toiminnassa mielestäsi mättää?

”Parempia vaihtoehtoja olemassa”

Vuoksenmaan ja muiden kriitikoiden mielestä markkinat pitäisi avata kilpailulle.

– Olen monopolivastainen eniten periaatteen takia. Ihmisillä tulee olla vapautta päättää vapaa-ajasta ja harrastuksistaan. Rahapelimonopoli ei tätä asiaa tue. ”Oikeissa asioissa” kuten terveydenhuolto, infrastruktuuri, koulutus hyväksyn enemmän valtion säätelyä. Vapaa-ajan suhteen ihmisten pitää kuitenkin saada päättää itse, henkilökohtaisella tasolla, Vuoksenmaa sanoo.

Monopolia perustellaan Suomessa ensisijaisesti suurilla rahamäärillä, jotka ohjataan kansanterveyden ja muun hyvän suuntaan. Vuoksenmaa pitää perustelua lyhytnäköisenä, sillä hänen mielestään markkinoiden avaaminen ei yksiselitteisesti veisi tätä osuutta pois, vaan päinvastoin saattaisi kasvattaa pottia.

– Perustelu on siinä mielessä hämmästyttävä ja epäuskottava, että vaihtoehdoille ei anneta mahdollisuutta, eikä keskustelu ole avointa. ”Suomalainen voittaa aina”-tyyppisellä argumentaatiolla on helppo saada asia läpi tuntemattomallekin helposti, mutta todellisuudessa ei saada edes kunnon keskustelua vaihtoehdoista, joilla on myös työllistävä vaikutuksensa, Vuoksenmaa vakuuttaa.

Useilla muilla aloilla yrittäjyyttä pystytään säätelemään varsin tiukasti huolimatta vapaammasta kilpailusta. Eikö myös rahapelien kanssa toimisi esimerkiksi toimilupakäytäntö?


Jorma Vuoksenmaa on suomalaisen ammattilaisvedonlyönnin pioneeri, joka tuntee alan uudet ja vanhat niksit.
Mikael Hoikkala

– Asiasta on useita erilaisia ratkaisumalleja ja niistä pitää pystyä keskustelemaan avoimesti. Yksityinen vedonlyöjä pystyy ottamaan hyötyä myös ulkomailta, miksei myös peliyhtiö? Ei tietenkään niin että annettaisiin vapaat kädet ja täysi anarkia, jossa kuka tahansa voisi perustaa rahapeliyhtiön, vaan aluksi luvat riittävälle määrälle fiksuja toimijoita, että kilpailua muodostuisi ja ihmisille tulisi valinnanvapautta, Vuoksenmaa linjaa.

”Ei” anarkialle

Vapautta kritisoidaan ongelmien ja lieveilmiöiden lisääntymisellä.

– Niiden [monopolin puolustajien] natsikortti on se, että tulee väärinkäytöksiä, sitten tulee rikollisuutta, sitä ja tota. Totta kai määrä pitää saada optimaaliksi, niin että pystyisi oikeasti valvomaan. Tällä olisi työllistävä vaikutus peliyhtiöiden ja valvonnan kautta. Lisäksi pitää olla ongelmapelitietoisuus, mutta vanhemmilla vedonlyöntifirmoilla nämä on olleet kansainvälisesti jo kymmenen vuotta ennen kuin Suomessa havahduttiin asiaan, Vuoksenmaa sanoo.

– Paras ase ongelmapelaamista vastaan on valistus, peliestot ja terapiaohjelmat.

Vuoksenmaa kiistää vedonlyöntimarkkinoiden avaamisen aiheuttavan sopupelejä.

– Avoimempi markkina ei ole synonyymi urheilun korruptiolle. Jos ottelu on järjestetty, pelistä on haittaa bookerille, epäviralliselle bookerille, ja monopolille, Vuoksenmaa kertoo.

Päättäjien ongelmat rakenteellisia

Vallan keskittymisestä puhutaan ajoittain merkittävänä ongelmana suomalaisessa hallinnossa kunnallistasolta ylös asti. Vuoksenmaan mielestä sama asia koskettaa myös rahapeliasiasta päättäviä.

– RAY:n lahjusasia paljasti meille myös tätä valllan keskittymistä ja suuria henkilökohtaisia intressejä. Arpajaislakia valmistelee pieni porukka, joka saa toiminnallaan juuri sellaisia lakeja kuin se haluaa. Lakien säätämiseen liittyy paljon pätemistä, on helppo sitten näytellä hyvää jätkään. Valitettavasti Suomessa ei toteudu se, että päätöksiä tekisivät toisistaan riippumattomat elimet. Myöskään media ei ole riippumaton. Asiaa ei kyseenalaisteta, vaan mennään sillä, mistä on itselle eniten hyötyä, Vuoksenmaa kertoo.

Onko sinulla asiassa ”oma lehmä ojassa”?

– Näin usein arvellaan, mutta todellisuudessa oma taloudellinen liikevaihtoni ei ole riippuvainen asiasta. Pystyn pelaamaan vapaasti EU-alueella joka tapauksessa. Mulle on ok, jos ihmiset rehellisen tiedon ja vaihtoehtolaskennat asiasta saatuaan tekevät kansanäänestykseen ja tulevat siitä käsitykseen, että monopoli on ok, hyväksyn sen täysin. Asia ei vain ole niin tällä hetkellä, Vuoksenmaa harmittelee.

– Lahjakas suomalainen kaveri saa perustaa Itävallassa tai Englannissa vedonlyöntitoimiston, muttei Suomessa. Onko se hyvä asia meidän kilpailukyvyn kannalta, Vuoksenmaa kysyy.

Vuoksenmaa, yrittäjyys ja kritiikki

Vedonlyönti ja etenkin vihjefirmojen toiminta herättävät kritiikkiä. Osa kritiikistä on varmasti oikeutettua ja rakentavaa, mutta mukaan mahtuu myös kateutta. Mistä Vuoksenmaata ja hänen yritystään ESBC:tä on kritisoitu?

– Ihmiset sanovat, että olen huijari, ja että analyysillä ei voita. On sanottu, että olen epärehellinen, ammattitaidoton, myös rikosoikeuden rajoilla kulkevia juttuja. Olen ollut suurin piirtein Bosnian sodan aiheuttaja. Ja että olen rasittava juovuksissa, huono pokerinpelaaja, Vuoksenmaa luettelee.

– Mukaan mahtuu myös kilpailijoiden levittämiä väitteitä, jotka saavat meidät näyttämään ammattitaidottomalta ja epärehelliseltä. En kuitenkaan koe tehneeni mitään epäeettistä. Päin naamaa minua on kritisoinut ehkä kymmenen ihmistä. Eniten ne ovat nimettömiä huhuja netissä, Vuoksenmaa kertoo kokemuksiaan.

Yrittäjänä asenne asiakasta kohtaan ei voi olla "tee itse parempia vihjeitä", mutta Vuoksenmaa peräänkuuluttaa rakentavasti myös vedonlyöjien vastuuta, omaa työtä, opiskelua ja kärsivällisyyttä.

Osataanko vihjepalveluita ja todennäköisyyslaskentaa sitten rinnastaa oikeisiin asioihin, tai käsitellä oikein?

– Siitä voidaan esittää mielipiteitä olenko tarpeeksi hyvä ja ovatko työntekijämme tarpeeksi hyviä, mikä on työmoraali ja sitoutuminen. Siitä on puhdas omatunto, millaisia toimijoita ja asiantuntemusta on. Yritys on 100-prosenttista, omaa ammattitaitoa on, kelvollisia näyttöjä.
Kuulostaa hitusen ylimieliseltä, mutta en osaa ottaa syyllisyyttä mistään.

» Lähetä palautetta toimitukselle