Välkommen till helvete - raumalainen mainoskohu?

LIIGA / Haastattelu
Kuva © Anna Ahola
Filip Riska on saavuttanut urakehityksensä kovalla työnteolla. Vuodesta 2001 vuoteen 2004 pedersöreläinen nousi joka vuosi yhden sarjaportaan II-divisoonasta SM-liigaan asti. Jyväskylän mitalinhohtoisten vuosien jälkeen uusi osoite löytyy raumalaiselta rivitaloalueelta ja pelipaikka Rauman Lukosta. Miksi?

- JYP oli kyllä päätavoitteena jatkosopimusneuvotteluissa, mutta yhteisymmärrys ei ollut lopulta edes hirveän lähellä. Lukko olikin sitten parhain vaihtoehto ja tekeehän se hyvää välillä nähdä muutakin. Tietysti tuttu valmentaja, Risto Dufva, tuttuine vaatimustasoineen vaikutti, Riska myöntää kysyttäessä.

- Kaikki ajatukset on tässä ja nyt. Uudelle tasolle nouseminen vaatii aina vain enemmän. Eteenpäin on mentävä koko ajan. Nyt on hyvä Raumalla. Ulkomaille ehtii varmasti vielä ennen lopettamista. Raumalla on mukava alkaa opetella uudestaan, mitä voittaminen vaatii. Pitkäjänteisyyttä ainakin, sen voin sanoa.

Riska on tullut jääkiekkoväelle tutuksi peräänantamattoman luonteensa ja sisunsa ansiosta, ei niinkään maalipyssynä. Joka vaihtoon ja tilanteeseen täysillä meneminen vaatii vahvan fysiikan lisäksi myös henkisiä voimavaroja. Voitot ja pettymykset ovat käsiteltävä nopeasti.

- Eniten minulla on parannettavaa henkisellä puolella. On helpompi treenata 20 metrin spurtteja tai vaikkapa lyöntilaukausta kuin mentaalipuolta. Hyvänolontunteesta olisi päästävä nopeammin eroon ja huonon vaihdon jälkeen mentävä vaan eteenpäin. Tämä on urheilupiireissä aliarvostettu fakta, laituri pohtii.

Jyväskylässä Riska nousi fanien suosikiksi, kulttipelaajaksi. Moni varmasti jäi pyyhkimään silmäkulmiaan, mutta peluria odottavat jo uudet haasteet - ja fanit - Raumalla.

- Tarjoan faneille omilla vahvuuksillani pelaamista eli periksiantamattomuutta. Taka-askeleita ei tulla ottamaan. Toivottavasti sitä arvostetaan Raumallakin.


Katse aina pelissä.

Äänenkäyttöä ja lite suomenruotsalaisuutta

Filip Riska on jäällä ärhäkkä, mutta jäähysarake ei kuitenkaan näytä kestämättömiä lukuja. Mies osaa kohdistaa energiansa oikeisiin asioihin. Kuuluuko pelurin terrierimäisyyteen myös räksytys?

- Äänenkäyttö on vahvuuksiani, olen mielestäni aika puhelias pelaaja. Mutta tarkoitus on auttaa muita, ei räksyttää. Puhuminen on tärkeää, kun kentällä on kuusi jätkää, entiseltä JYPin A-juniorivalmentajaltaan Petri Mattilalta Fippo-lempinimen saanut Riska summaa ja samalla kieltää yhtäläisyydet jalkapallokenttien ärsyttäjään Filippo Inzaghiin.

Riska tulee Pohjanmaan ruotsinkielisestä osasta Pedersörestä. Keskisuomalaisen sivuilla miestä tituleerattiin maailman kovimmaksi suomenruotsalaiseksi. Kuka tulee hyvänä kakkosena?

- Pelasimme juuri Växjöä vastaan, joten sanon Fredrik Norrena. Hänellä on takanaa pitkä ura Pohjois-Amerikassa ja Växjössäkin on tarjolla iso rooli. Heidän menestyksensä ei jää ainakaan maalivahtipelistä kiinni, Riska kehuu harjoitusottelussa rauhallisesti torjunutta Norrenaa.
Lukon joukkueessa on jälleen useita kansallisuuksia. Ulkolaisten kanssa käytetään englantia, eikä Riska tunnusta puhuvansa tanskalaisvahti Simon Nielsenin kanssa skandinaaviskaa vaan muidenkin käyttämää englantia. Muutenkin Riska kehuu pienen paikkakunnan yhteishenkeä nostattavaa vaikutusta. Klikkejä ei pääse syntymään.

Kiekkoileva pääkaupunkiseutu velloo mainoskohuissa ja paimenkirjeissä. Saataisiinko Raumallekin oma pieni kohunsa?

- Äijänsuosta pitää saada mahdollisimman ilkeä paikka vastustajalle. Sisääntulobiisiksi jokin hyvä rokkibiisi, se on tärkeä osa yleisön ja oman fiiliksen nostatusta. Vastustajan kuuluu tuntea nahoissaan, että nyt on tulossa vaikea ilta.

Hetken pohdinnan jälkeen Riska keksii sloganin Lukolle toisella kotimaisella. Se pitää sisällään pahaenteisen toivotuksen...

- Välkommen till helvete.

Kohua odotellessa.

» Lähetä palautetta toimitukselle