Tuulolasta Tuulolaan – soihtu siirtyy isältä pojalle

LIIGA / Haastattelu
Tuulola lähtee, Tuulola jatkaa.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi
Tiistain liigaottelussa Raumalla nähtiin historian kolmas isä-poika-yhdistelmä samassa joukkueessa jäällä. Isän unelma toteutui juuri ennen lopettamista, ja nyt kaksikko metsästää pudotuspelipaikkaa yhdessä.

Torstain viimeiseen runkosarjakierrokseen valmistautuvat 43-vuotias Marko Tuulola ja 18-vuotias Joni Tuulola pääsivät tiistaina toteuttamaan harvinaista herkkua liigajäillä. Kentällä nähtiin isä ja poika − vieläpä samassa pakkiparissa. Yli tuhannen liigapelin isän unelma toteutui.

Keskiviikon lehdistötilaisuudessa isä-poika-kaksikko kertoi tunnelmiaan ensimmäisen yhteisen pelin jälkitunnelmissa ja seuraavan ottelun ennakkotunnelmissa.

− Jännittihän se alkuvaiheessa. Itse mietiskelin, että pysyn takana ja katselen pojan perään. Sitten kun se haki ensimmäisen päätykiekon, eikä pistänyt sitä suoraan vastustajalle, niin pystyin pelaamaan omaa peliä, kuvaili isä-Tuulola.

Joni Tuulola istuu isoihin saappaisiin.
Joni Tuulola istuu isoihin saappaisiin.
Kuva © Juha Koivula - http://juhakoivula.kuvat.fi/

Pojan kausi ehti jo loppua pari kertaa

Ottelun jälkeen poika-Tuulola kerkesi jo virnuilla isänsä ladanneen ennen peliä täyslaidallisen fläppitauluopintoja pojalleen.

− Paskapuhetta. Noh, kävimme me toki joitain pieniä juttuja ja eri tilanteita läpi ennen peliä, jyrähti isä pilke silmäkulmassa.

Joni ehti jo lopettaa kautensa sekä B-junioreiden että A-nuorten pudotuspeleissä. Puhelinsoitto treenaamisen ja pelien jatkumisesta oli iloinen uutinen.

Tiistaina kaukalossa nähtiin ja kuultiin kaksi Tuulolaa. Puolustusparille sopiva nimi meni pari kertaa ottelun aikana pojalta sekaisin.

− Kyllä siinä vaihteli se huuto. Taisin huutaa ”isä” pari kertaa, naureskeli Joni.

Lahjakkaan perheen pojista myös 15-vuotias Eetu pelaa Kerhon junioreissa.

”Spin-o-rama” tuli selkärangasta

Illan kohokohta oli Jonin avausmaali liigauran ensimmäisessä ottelussa. Maali ei ollut mikä tahansa tökkäys, vaan kyseessä oli uhkarohkea nousu, pyörähdys ja lopulta kiekon sijoittaminen alakulmaan.

− Ei se mikään normaali maali ollut ja ainutlaatuiseen paikkaan tuli. En muista että olisin samanlaista tehnyt. Kiitos myös Juha Kiilholmalle, joka meinasi ottaa kiekon, mutta jätti sen minulle.

Isä-Tuulola oli tilanteessa silmät pyöreänä, mutta rauhoitteli sen jälkeen poikaansa.

− Upea korkkiruuvi oli. Sanoin sen jälkeen onnittelut, mutta sen jälkeen käskin ”kiekkoa rumpuun” jatkossa.

Sukupolvien ero näkyi. Maalissa oli osa Playstationia ja osa uuden sukupolven osaamista.

− Ei tuommoisia maaleja nähnyt kun tulin liigaan. Nuoret jätkät tekevät eri asioita. On pelitavallista osaamista ja rohkeutta kokeilla tuollaisia. Minun jalkani eivät tuollaiseen kääntyisi vieläkään, arvioi Tuulola.

Lehdistötilaisuudessa mukana olleelle päävalmentaja Pasi Arvoselle tilanne aiheutti ensin lähinnä jännitystä.

− Kädet olivat kyllä ensin nyrkissä, että ”herranjumala mitä se yrittää”. Aika riskillä mentiin, mutta hieno maali ja yksilösuoritus. Tuli varmasti selkäytimestä, kuvaili Arvonen.

Tiistaina molemmat tuulettivat Kerhon voittoa.
Tiistaina molemmat tuulettivat Kerhon voittoa.
Kuva © Juha Koivula - http://juhakoivula.kuvat.fi/

Isän pelit jäävät tähän kauteen

Torstaina HPK:n pitää saada enemmän pisteitä kuin Ilveksen. Paikka on silti henkisesti tiukka myös Ilvekselle. Isä-Tuulola muisteli olleensa ainakin kerran vähän vastaavassa tilanteessa.

− Se oli Harri Rindellin alaisuudessa pelattu kausi, kun putosimme lopussa kuutosesta seiskaksi. Oli se henkisesti aika raju paikka. Päätämme hakkasimme seinään sinä vuonna, Tuulola kuvaili.

Nyt pelit ovat jäämässä. Unelma pojan kanssa pelaamisesta piti tulla täytäntöön nyt, sillä ensi kaudella se ei olisi enää mahdollista.

− Se olisi niin haastava retki sitten. On se aika keinotekoista siinä vaiheessa hakea naftaliinista, että pääsee pojan kanssa pelaamaan Liigaan. Kyllä jotain ihmeellistä pitäisi tapahtua.

Päätös on tehty. Vaatimaton isä vähättelee omia mahdollisuuksiaan, vaikka otteet tällä kaudella ovat olleet sopivan roolin kanssa hyvät.

− Kyllä se jääkiekko on sitten tämän kauden jälkeen tässä. Aikansa kutakin. Kivaa on ollut vieläkin jäällä treenata ja pelata, mutta parempi hypätä ennen kuin potkitaan pihalle. Se on noloa sitten, kun jää riipaksi.

Päätä ei isä-Tuulolan mukaan käännä edes Teemu Selänteen puhelu. Mietteet ovat perheyrityksen töihin siirtymisessä.

− Heh, no Teemu tekee mitä Teemu tekee. Annetaan Teemun pelata, jos se golf ei kulje ensi kesänäkään!

» Lähetä palautetta toimitukselle