Ilveksen kausi 2014-15 päättyi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, kun tamperelaiset hävisivät ennätyspitkän ottelun jatkoajalla HIFK:lle. Tupsukorvilta ei suuria odotettu, koska joukkue menetti ykkösmaalivahdin ja kaksi parasta hyökkääjää.
Päävalmentaja Tuomas Tuokkola näki kaudessa paljon hyvää.
− Kyllä mä siihen jatkumoon olen tyytyväinen, että otimme harppauksen eteenpäin. Näen sen niin, että me pääsimme pelillisesti sille asteelle, että meillä oli konkretiaa päästä tappelemaan pääsystä sinne kahdeksan parhaan joukkoon ja se on se hyvä asia.
− Mielestäni viime kausi oli meille hyvä, parempi kuin edelliskausi pelin tason suhteen. Nyt meillä on mahdollisuus nostaa pelin tasoa.
KYMMENEN HYÖKKÄÄJÄÄ, KUUSI PUOLUSTAJAA JA KAKSI MAALIVAHTIA PELASI URANSA PARHAAN KAUDEN
Kauden päätös jätti paljon jossiteltavaa sekä parannettavaa.
− Jos tarrataan siihen dramaattiseen loppuun, että pelattiin ennätyspitkä peli. Niin jos miettii sitä koko sarjaa, ei olisi ollut vääryys, vaikka olisimme menneet siitä jatkoon.
− Tolppa sisään tolppa ulos -tyyliin vielä ei kypsyys riittänyt. Siinä on kuitenkin meillä työkalu tulevaisuuteen, että mitä seuraava askel vaatii. Me pääsimme lähelle sitä ja meillä oli mahdollisuus eikä se ollut pelkästään onnesta kiinni. Vielä se ei toteutunut, mutta nyt teemme töitä sen toteutumisen eteen.
Kaudella 2013-14 Tuokkolan valmentama Ilves jäi pisteen päähän pudotuspelipaikasta vahvasta syksystä huolimatta. Valmentaessaan KalPaa Tuokkola luotsasi joukkueen runkosarjan voittoon kaudella 2011-12, mutta kausi päättyi jo puolivälieriin. Tuokkola kiistää heikomman kevätvireen liittyvän itseensä.
− Kyllä se on sattumaa, en usko että se meikäläiseen henkilöityy.
Tuokkola mainitsee menneellä kaudella reagoineensa nimenomaan kevätkaudella muuttuneisiin olosuhteisiin.
− Puolustaa sai käytännössä ilman sääntöjä, jolloin meidän hyökkäyspelaaminen tapettiin ihan kokonaan, mutta samaan aikaan hyökkäyspäässä tuli helppoja jäähyjä. Tästä syystä loppukaudesta pelasimme suoraviivaisemmin, mikä tuotti myös tulosta. Reagointi oli meiltä hyvä ja siitä olemme saaneet oppia.
− Pelillinen asia mihin viime vuonna reagoimme ja mihin en ole aiemmin reagoinut, niin me selvästi muokkasimme tammikuun jälkeen peliä. Koska tuomarilinja muuttui, vaikka säännöt eivät muuttuneet. Se lätkä, mitä me pelasimme, niin sitä oli mahdotonta pelata keväällä. Kun pelaaminen muuttui vaikeammaksi, niin piti tehdä asioita eri tavalla.
Tasaisessa suorittamisessa parannettavaa
Kauden pahimmaksi pettymykseksi Tuokkola koki epätasaisen suorittamisen.
− Puhuimme ennen kauteen lähtöä, että tässä minun ajanjaksolla olemme pelanneet aika nuorella ja kokemattomalla joukkueella. Akilleenkantapää on ollut se, että olemme olleet putkijoukkue.
− Olemme välillä pystyneet voittamaan neljä-viisi peliä putkeen, mutta sitten on tullut sama määrä tappioita. Se on iso työmaa, että pystymme pitämään pelin tason korkealla 60 ottelua. Totta kai välillä hävitään ja se kuuluu tähän hommaan. Mutta se on iso asia, että hyvän ja huonon päivän välinen ero ei olisi niin suuri.
Päävalmentaja näkee yksilöt keskeisinä tekijöinä joukkueen tasaisuuden kannalta.
− Nyt meillä on taas se vuosi kokemusta enemmän ja kyllä me koko ajan teemme töitä. Sieltä yksilöstä se lähtee, että miten yksilö pystyy suorittamaan ja latautumaan siihen peliin.
Tuokkola kokee tärkeänä joukkueen ilmapiirin ja sen, että jokainen vaikuttaa siihen omalta osaltaan.
− Kyllä minulle on tärkeä se ilmapiiri, missä olemme ja että me vaalimme sitä. Hyvää ilmapiiriä luodaan tekemällä asiat yhdessä.
− Kaikilla on oma rooli ja pitää kunnioittaa toisen roolia, mutta jokaisen on kuitenkin tuotava oma mielipide ja panos mukaan. Tiedän olevani tarkka, vaativa ja jopa nihilistinen valmentaja välillä. Samaan aikaan kuitenkin jokaisen on saatava olla persoona niissä rajoissa, että se tukee sitä peliä mitä me pelaamme.
"Jos haluamme menestyä paremmin, niin tasonnostajia pitää olla vielä enemmän"
Ensi kauden pelaamiseen Tuokkola ennakoi uusia vivahteita, mutta perusasioista päävalmentaja ei aio luopua.
− Joukkueen runko muuttui taas, ja peliä tullaan muokkaamaan näille pelaajille sopiviksi. Pelinopeutta ja aktiivisuutta todennäköisesti nostamme, mutta siitä emme kuitenkaan luovu, että kiekko on vallan väline.
− Idea on, että reagointipeli paranee ja että uskalletaan ratkoa vähän huonommistakin tilanteista.
Tuokkola haluaa Ilveksen liikkuvan ja karvaavan aktiivisesti.
− Liike-energia on meidän valtti edelleen, millä peliä viedään eteenpäin. Samalla tavalla myös reagoidaan sitä kiekkoa itselle uudestaan, että pystymme kääntämään peliä keskustaan.
− Kaikki jengit puolustavat sitä keskustaa todella hyvin tällä hetkellä, ja sen muurin murtaminen on tosi iso asia, että miten sinne keskustaan päästään. Se on pienestä tilasta tappelemista ja sen tilan voittamista.
Hyvää ilmapiiriä luodaan tekemällä asiat yhdessä
Tuokkola näkee yksilöiden kehittymisen keskeisenä tekijänä Ilveksen menestymisen kannalta.
− Jos summaa viime kautta pohjaksi tulevaan, niin tuloksellisesti kymmenen hyökkääjää pelasi uransa parhaan kauden − samoin kuusi puolustajaa ja kaksi maalivahtia. Me pääsimme maalin päähän seuraavasta pudotuspeliottelusta ja siitä tyyliin maalin päähän kahdeksan joukosta.
− Meillä oli noin iso määrä onnistujia viime kaudella. Raaka fakta kuitenkin on, että jos haluamme menestyä paremmin, niin tasonnostajia pitää olla vielä enemmän. Sen eteen teemme nyt töitä.
Menneellä kaudella puolustavana keskushyökkääjänä tunnettu Tapio Laakso pelasi uransa parhaan kauden ja rikkoi niin maali-, syöttö- kuin piste-ennätyksensä. Tuokkola löysi tasonnostoon monia syitä.
− Harjoittelu oli erilainen, mitä Tapsa oli aiemmin tehnyt, ja liikkuminen parani sitä kautta. Kyllä se muutos lähtee yksilön omasta innosta ja halusta. Tapsa on aina ollut kova tekemään töitä, mutta nyt palaset loksahtivat kohdalleen. Myös parivaljakko Sami Sandell-Laakso tuki toisiaan.
− Ympäristönvaihdos teki varmasti hyvää, ehkä meidän pelitapa teki hyvää. Lisäksi vielä Tapsan kokemus pelistä, niin monta tekijää osui kohdalleen, ja tulos oli tässä. Se oli ehdottomasti hieno kausi.
Tuokkola korostaa myös fysiikkavalmentaja Petteri Piirosen merkitystä sekä yksilöille että joukkueelle.
− Iso asia on se työ, mitä Petteri tekee joukkueen kanssa. Pelaajat ovat paremmassa fyysisessä kunnossa, jaksavat pelata paremmin, ovat kamppailuvalmiimpia. Se on ase, joka meillä on oltava kärkijoukkueita vastaan, että voimme pärjätä.
Tulevan kauden tasonnostajaksi odotetaan Joonas Vihkoa.
− Se on meidän odotusarvo ja sen eteen teemme töitä. Vihkolla on kaikki edellytykset, hän tuo joukkueeseen kokemusta ja tekemisen laatua ja persoonansa. En näe mitään estettä, etteikö Vihko voisi pelata meillä uransa parasta kautta.
"Ne ketkä pelipaikan ansaitsevat, niin ne sen saavat"
Ilveksen kokoonpanossa on tällä hetkellä vain yksi ulkomaalaispelaaja, Blake Kessel.
− Lähtökohtainen idea joukkueen rakentamisessa on löytää pelaajia, jotka haluavat mennä urallaan eteenpäin ja tehdä töitä sen eteen. Me tarjoamme siihen hyvän ympäristön ja sitä kautta yritämme menestyä. Rahalla emme pysty kilpailemaan yhdestäkään pelaajasta.
− Ulkomaalaisten kohdalla tilanne on se, että me emme valitettavasti pääse kärkikorista ottamaan. On vaikeata löytää pelaaja, joka sopeutuu suomalaiseen lätkään ja onnistuu täällä.
Viime kauden Ilveksessä päättäneisiin ulkomaalaisiin Tuokkola on tyytyväinen.
− Kessel tuli viime kauden lopulla ja oli erittäin pelitaitava ja hyvä pakki. Vojtech Polak takoi kovat pisteet. Samoin Steven Zalewskin kausi oli nousujohteinen, mutta taso ei riittänyt kuitenkaan sinne kärkeen.
ne ketkä pelipaikan ansaitsevat, niin ne sen saavat
Tuokkola povaa tiukkaa kamppailua pelipaikoista.
− Laakso on alustavasti ykkössentteri viime kauden näytöillä. Aleksi Mustonen on toisena ja häntä kehitetään eteenpäin. Pitää olla kova pelaaja, joka tulee heidän eteen.
A-nuorten piste-ennätyksen viime kaudella rikkoneelle Eemeli Suomelle ei automaattisesti ole luvassa peliaikaa.
− Aika näyttää. Tällä hetkellä meillä on paljon hyökkääjiä, mutta ne ketkä pelipaikan ansaitsevat, niin ne sen saavat.
− Ilolla olen seurannut, mitä Eemeli tekee. Jos jollakin on päättäväisyyttä ja kunnianhimoa peliä ja treenaamista kohtaan, niin Eemeli on ihan kärjessä. Hänellä on hirveä halu näyttää, että pystyy pelaamaan liigassa ja tekee kovasti töitä sen eteen. Pelinlukutaito on totta kai kovalla tasolla.
Tuokkolan mukaan hyökkäysketjuille ei ole luvassa eritysrooleja.
− Ei ole hyökkäävät ja puolustavat ketjut, vaan kyllä kaikki tekevät kaikkea. Ketjujen sisällä ehkä on pieniä pelillisiä erotuksia. Jos ajatellaan Mustonen-Teemu Rautiainen-akselia ja Antti Tyrväinen-Markku Flinck-kaksikkoa, niin eiväthän he pysty samanlaista lätkää pelaamaan, koska heillä on ihan eri ominaisuudet.
− Mutta kaikki hyökkäävät ja kaikki puolustavat, se on ollut lähtökohta koko ajan.
Tuokkola haluaa joukkueensa pelaavan hyökkäävää jääkiekkoa.
− Olen liigassa perustanut joukkueeni siihen että hyökkääminen on se iso juttu. Totta kai pitää puolustaa hyvin, että pärjää. Hyökkäämisen kautta kuitenkin harjoitellaan ja käydään pelin kokonaisuutta läpi. Uskon että se on pelaajallekin mielekkäämpää. Ja kun miettii pelaajamassaa, joka ollaan viety vuosien aikana eteenpäin, niin kyllä se on ollut oikea valinta.