Tuhannen torjunnan Tomi Risteli on Suomi-sarjan hiomaton timantti

Suomi-sarja / Haastattelu
Tomi Risteli on ollut vahvassa vireessä kuluneella kaudella sijoittuen 0,07 prosentin erolla toiseksi maalivahtitilastossa.
Kuva © Johanna Lahdenperä
Loistokautta pelaava Uleåborg A.I.K:n maalivahti Tomi Risteli on ollut yksi avainpelaajista joukkueen pudotuspelipaikan varmistamisessa. Jatkoaika istutti oululaisen kärppäkasvatin kertomaan itsestään sekä mietteitään Suomi-sarjasta.

Tomi Ristelin tie A.I.K:hon on kulkenut Kärppien nuorista eri Suomi-sarjajoukkueiden kautta. Kärpistä mukaan on jäänyt hyvien muistojen lisäksi muutama mitalikin.

− A-junnuissa voitettiin Suomen mestaruus 2010. Olin silloin varamaalivahti, kun Tomi Karhunen oli pelaava maalivahti. Sitä aiemmin oli tullut C:stä hopeaa ja B:stä pronssia. Hyvä ikäluokka oli silloin.

Kärpistä matka jatkui armeijan myötä Kajaaniin ja Hokin A-joukkueeseen. Tämän jälkeen Suomi-sarjassa ollut Haukiputaan Ahmat tarjosi mahdollisuuden pelata miesten sarjassa.

− Siellä pääsi pelaamaan paljon ja aika paineettomasti. Varmaan siellä kehityin eniten.

Vaasan ja Kalajoen kautta Risteli päätyi Uleåborg A.I.K:n maalille. Nyt hänellä on menossa joukkueessa toinen kausi.

− Tärkeintä on, että saa pelata, kun sieltä se kehitys kuitenkin tulee. Nyt viimeiset kaksi kautta saanut pelata jotain 60 peliä yhteensä.

Hurja torjuntamäärä tuonut kokemusta ja kehittänyt taitoja

Tällä kaudella torjuntoja on kertynyt runkosarjassa hurjat 1019 (keskiarvo 36,4) torjuntaprosentin ollessa 94,0. Nollapelejä Risteli torjui kaksi perättäin lokakuussa. Runkosarjan viimeinen ottelu sunnuntaina vaati 57 torjuntaa, kun AIK voitti kotonaan S-Kiekon 8−4.

Jo viime kaudella pelit kulkivat hyvin, ja torjuntoja kertyi parhaimmillaan yli 60 yhtä ottelua kohden.

− Kyllähän noita tulee. Keskiarvo oli siinä neljässäkymmenessä viime kaudella, ja tälläkin kaudella siinä lähellä. Kehittää vain, kun tulee niitä torjuntoja ja tilanteita paljon.

"Kehittää vain kun tulee niitä torjuntoja ja tilanteita paljon"

Ristelin maalivahtipeli on ollut nousujohteinen niin tilastollisesti kuin itse pelillisestikin. Syitä siihen hän löytää useampia.

− Kokemus on karttunut, ja lisäksi tein fyysisesti enemmän hommia viime kesänä. Olen ehtinyt paremmin tilanteisiin, kun fysiikka on parantunut.

− Myös joukkue on puolustanut sen verran hyvin, että laukauksia on tullut kaukaa ja itse on pystynyt olemaan rohkea siinä maalilla, niin sitä kautta tullut hyviä torjuntoja.

Ilman maalivahtivalmentajaa harjoitukset ja asioiden opettelu makaavat pitkälti miehen omilla harteilla.

− Jääharjoituksissa joutuu soveltamaan kaikennäköistä. Sitten tulee katsottua YouTubesta, miten muut veskarit pelaa, sieltä otan oppia. Lisäksi katson omia pelejä, mitä olisi voinut tehdä toisin jossain tilanteessa. Paljon kertaamista.

Pelkästään jäällä käyminen ja videoiden katselu ei tuo kehitystä eikä anna valmiuksia toimia maalivahtina. Arkeen kuuluu myös muunlainen harjoittelu.

− Nyt olen kokenut hyväksi asiaksi sulkapallon ja spinningin, sekä muun kehon voiman lisäämiseen, erityisesti keskivartalohallintaan olen kiinnittänyt huomiota. Ne on osoittautunut hyviksi. Ne on lisännyt paljon kestävyyttä ja reagointikykyä, jotka on ollut ne omat kehityskohdat.

− Lisäkehitettävää aina on, perusfysiikassa ja liikkuvuudessa eniten. Muuten oma tekeminen on hyvällä tasolla. En usko, että olisi mennyt niin hyvin tällä kaudella muuten.

Ristelin tavoitteena on kehittyä paremmaksi ja olla voittava maalivahti joukkueelleen.
Kuva © Johanna Lahdenperä

Itsensä haastamisella ja paineistamisella kohti joukkueelle voittamista

Itsensä haastaminen tiukassa tilanteessa ja siinä onnistuminen potkii Risteliä eteenpäin jääkiekkoilijana ja maalivahtina.

− Kilpaurheilussa halu voittaa tekee paremmaksi. Ja tykkään pelata jääkiekkoa.

Toinen hyväksi osoittautunut keino on itse luotu paine, jota kaivetaan ajoittain tilastoja seuraamalla.

− Sieltä saa luotua itselle pientä painetta, ja sitä kautta tulee kehitystäkin. Mutta ne ei saa jäädä kummittelemaan mieleen. Tärkeintä itselle on se voittosarake, että pystyy olemaan joukkueelle se voittava maalivahti.

Maalivahti on pelissä aika yksinäinen susi, ja kiekon lipsahtaminen selän taakse voi nostattaa suuriakin tunteita. Risteli myöntää aiemmin sättineensä itseään enemmän kuin nykyisin.

− Olen oppinut käsittelemään tilanteet paremmin, ja käyn heti läpi mielessä, että mitä olisi voinut tehdä toisin.

− Tietenkin, jos mennyt halpa maali ottelun loppuhetkillä ja ratkaissut ottelun, niin kyllä on melko monta kertaa mielessä mailan hajottanut tolppaan. Mailoja olisi mennyt varmasti oikeastikin rikki, jos niitä tulisi ikkunoista ja ovista.

Niklas Bäckströmin omaan pelaamiseen suurimmaksi vaikuttajaksi nimeämä Risteli ei silti näe olevansa samantyylinen maalivahti kuin esikuvansa.

− Itsellä on iskostunut päähän "Nikestä" huokuva rauhallisuus. Tietenkin sitä hakee muista vaikutteita omaan pelaamiseen, mutta jokaisella on kuitenkin oma tyylinsä.

Halu voittaa ja tekemisen jatkuva parantaminen on ohjaava voima kaukalossa myös pelin aikana. Ajatus pysyy itse pelin tapahtumissa, ja oman tekemisen lisäksi ehtii miettiä myös muiden tekemistä.

− Jos on heikompi jakso meidän joukkueen pelissä, niin miettii, että mitä voisi tehdä paremmin. Itse hakee niitä eri näkökulmia, ei niinkään sitä omaa tekemistä, vaan mitä voitaisiin joukkueena tehdä.

− Välillä tulee huudeltua ja heräteltyä joukkuetta. Samoin tulee puheltua muille, että helpottaisi joukkukaverin peliä kentällä.

Runkosarjan loppua kohden vastassa oli vanha seura JHT. Ottelu osoittautui kuumaksi välien selvittelyksi, ja harvoin kahinoissa oleva maalivahtikin intoutui mukaan mylläkkään.

− Ei ole tapana olla mukana kahinoissa, mutta siinä piti herätellä vähän kavereitakin, että kuinka tosissaan tässä ollaan mukana. Toivottavasti tarttui vähän muihinkin.

Oululaisryhmä sijoittui runkosarjassa viidenneksi ja aloittaa pudotuspelit Forssassa FPS vastaan.
Oululaisryhmä sijoittui runkosarjassa viidenneksi ja aloittaa pudotuspelit Forssassa FPS vastaan.
Kuva © Johanna Lahdenperä

Suomi-sarjan kausi lähestyy jo loppuaan, ja pudotuspelit alkavat keskiviikkona. Uleåborg A.I.K. sijoittui Suomi-sarjan runkosarjassa viidenneksi ja sai otteluparikseen FPS:n Forssasta. Tavoitteena joukkueella oli neljäs sija.

− Syksy meni tasaisesti ja napsittiin hyvin voittoja. Ainoastaan kärkijoukkueet oli sellaisia, että ei oikein pärjätty.

Joulun jälkeen joukkueen ottelut vielä kulki hetken hyvin, mutta sitten notkahti ja tarjolla ollut neljäs sija lipsahti käsistä.

− Alettiin lepsuilemaan, ja otteluiden sisällä tuli paljon heittoja. Oltaisiin varmasti päästy tavoitteeseen, jos oltaisiin pelattu tasaisemmin.

Hyvä syksy toi kuitenkin viidennen sijan myötä pudotuspelipaikan ja mahdollisuuden taistella tien karsintoihin saakka.

− Aina pelataan voitosta, ja jääkiekkoilija pelaa sillä tavoitteella, että pleijareihin pääsee. Se on jääkiekkoilijan kulta-aikaa.

"Se on jääkiekkoilijan kulta-aikaa"

Suomi-sarjassa ottelumäärät ovat pienemmät kuin Mestiksessä ja pelit painottuvat pääsääntöisesti viikonloppuihin. Vaikka sarjassa pelataan tosissaan, päivätyöt asettavat omat rajoitteet ja haasteet.

− Tällä tasolla kaikki pelaa rakkaudesta lajiin. Ottelumäärät ovat ihan sopivat työelämässä oleville. Vieraspelejä ei ainakaan ehdi pelata keskellä viikkoa, ja nythän ne on painottunut viikonloppuihin.

Viikonloppumatkustaminen on välillä rankkaa, mutta jaksamista edesauttaa palo pelata jääkiekkoa. Myös koppielämä on iso osa arkea.

− Kyllähän tämä antaa takaisinkin paljon. Aina ei ole niin mukavaa, mutta hyvien jätkien kanssa saa olla, ja siitä saa hyvin virtaa.

Tasoerot haasteena, tavoitteena tie ylöspäin

Tällä kaudella joukkueita on enemmän kuin aiemmin ja tasoero kärjen ja hännän välillä on suuri. Risteli pitää asiaa valitettavana, mutta sen mukaan on mentävä.

− Onhan se vähän huono asia, mutta paljon tapahtuu kauden aikana. Seurojen resurssit ovat erilaiset ja asetetut tavoitteet näkyvät budjetissa sekä yrityspuolen tukija määrissä.

− Tietenkin mitä tasaisempi sarja olisi, niin sitä mielenkiintoisempia pelejä olisi tarjolla.

Karsinnoissa Suomi-sarjan kärkikaksikko pelaa Mestiksen häntäkolmikkoa vastaan. Mikä on sarjojen tasoero?

− Mestiksessä on ihan eri vauhti ja tietenkin taktinen puoli on ammattimaisempi. Pelaajat ovat nuoria ja nälkäisiä, jotka kyttäävät Liiga-paikkaa. Suomi-sarjassa taas on kokeneempia pelaajia ja hitaampi vauhti, jolloin tilaa jäällä jää enemmän.

Ilman tavoitteita ei Suomi-sarjassakaan pelata, vaan moni hamuaa ylöspäin samoin kuin Mestiksessä. Risteli asettelee omia tavoitteitaan maltillisesti.

− Tavoite on olla hyvä urheilija ja jääkiekkoilija. Haluan olla voittava maalivahti. Pitää vain puskea itseä eteenpäin kokoajan, eikä auta tuudittautua paikalleen.

Pelillisten tavoitteiden lisäksi tavoitteena on päästä pelaamaan jääkiekkoa ammatiksi. Ulkomaitakaan Risteli ei sulje pois mahdollisuuksista.

− Pitää ottaa puhelin käteen keväällä, jos vaikka jotakin ilmaantuisi.

» Lähetä palautetta toimitukselle