Matti Järvenpään leipätyö on piskuisessa Soukaisten kyläkoulussa, joten ala-asteen opettajan asemassa hän pääsee näkemään lasten kasvamista myös valmennustehtävien ulkopuolella. Miehen voi sanoa kuuluvan niihin onnellisiin, jotka ovat onnistuneet yhdistämään harrastuksen ja työn.
Toivoselta puuttui vain luistelutaito
Nykyään Porin Ässien patapaitaa kantava Marko Toivonen on kahden muun kiekkolahjakkuuden, Tanskassa kiekkoja torjuvan Mikael Vuorion ja alasarjakiekkoilijaksi päätyneen huippulupaus Lauri Partasen tavoin Laitilan kupeessa sijaitsevan Soukaisten kyläkoulun kasvatteja. Koulun johtajaopettaja Matti Järvenpää patisti ala-asteen kahden viimeisen vuoden oppilaansa Raumalle kehittämään luisteluaan.
– Matti minut nosti Laitilasta kiekkokouluun. Hän oli opettajanani ja patisti Raumalle, ja sieltä avautui mahdollisuus. Iso kiitos kuuluu hänelle, Marko Toivonen kiittelee.
Vielä A-nuorissa Toivonen oli luistimilla toivottoman kömpelö. Lähes kaksimetrinen varsi tarjosi hyvän laukaisualustan vihaiselle piiskatykille, mutta luistimilla liikkumisessa Laitilan kasvatti on tehnyt pitkän päivätyön matkallaan liigakiekkoilijaksi.
– Toivonen oli minun oppilaani. Hän oli isokokoinen, vahva ja yleislahjakas urheilija. Hän oli hyvä kaikissa lajeissa. Ainut, mitä hän ei osannut, oli luistelu, Järvenpää naurahtaa.
– Ajattelin kuitenkin, että jos kaveri on noin lahjakas liikunnallisesti, hän oppii myös luistelemaan.
Raumalla Toivonen pääsi Rauli Uraman valmennukseen, ja romuluisesta – hurjan lyöntilaukauksen – miehestä kehittyi pikkuhiljaa pelikelpoinen puolustaja.
– Marko ei Lukon aikoinaan koskaan minun joukkueessani pelannut, mutta sen alkusysäyksen lähteenä minulla on ehkä ollut jotain tekemistä.
Kiekkokoulun kasvatti Koivisto
Matti Järvenpään meriittilistalle voidaan myös lukea Toni Koiviston löytäminen ja jalostaminen liigakiekkoilijaksi. Koivisto pelasi Lukossa jo C-juniori-iässä, joten hänet voidaan joidenkin tulkintatapojen mukaan lukea jopa raumalaisseuran kasvatiksi, mutta ensimmäiset kosketuksensa jääkiekkoon hän sai aivan muissa maisemissa kuin satakuntalaisessa kanaalikaupungissa.
– Matti Järvenpää on vaikuttanut aika paljon uraani. Pitkälti hänen ansiostaan siirryin Raumalle, sillä hän oli aktiivinen siirrossa, Toni Koivisto kertoo.
– Hän on loistava persoona. Rauhallinen tyyppi, joka tietää paljon kiekosta.
Aivan sattuman kauppaa Toni Koiviston siirto Ylitorniosta kauas etelään ei ollut. Pienen talousalueen tuella toimiva Lukko etsi aktiivisesti potentiaalista pelaajamateriaalia muualtakin kuin lähinurkilta.
– Yhdessä vaiheessa Raumalle haettiin pelaajia pohjoisesta. Silloin tulivat esimerkiksi Matias Isomaa ja Markus Isomaa, Krister Pietsalo ja Juha Pietsalo sekä Jani Rautio ja Tuomas Rautio. Sattumoisin Oulusta löytyivät sellaiset kaverit kuin Kimmo Lotvonen ja Petri Pakaslahti, Järvenpää kertaa.
Raumalaisille merkittävä linkki pohjoiseen oli Väinö Isomaa, jonka pojista Markus menehtyi Rauman-aikoinaan liikenneonnettomuudessa Punkalaitumella, mutta Matias pelaa edelleen Ruotsin alemmilla sarjatasoilla.
– Isomaan suhteilla olimme 1982 syntyneiden kanssa Ylitorniossa ”korkeanpaikanleirillä”. Majoituimme Ylitorniossa ja pelasimme rajan takana Övertorniossa, Järvenpää toteaa.
Nykyään Tampereen Ilveksen paitaa kantava vauhtikone oli ollut Raumalla aiemmin kiekkokoulussa, ja tuolla matkalla nuori poika rekrytoitiin lopullisesti sinikeltaisiin väreihin.
– Isomaa järjesti enemmänkin poikia tuolloin Raumalle kiekkokouluihin. Toni olisi ehkä voinut löytää itsenä jonkun muunkin liigaseuran junioreihin, ja luonnollisin vaihtoehto olisi tuolloin ollut Kärpät, Järvenpää sanoo.
– Me tarjosimme paikkaa Lukossa, ja tapasimme Raumalla Pitsiviikon aikana Poroholman leirintäalueella Koiviston perheen. Minä ja kasikakkosten silloinen joukkueenjohtaja Kari Ketola sovimme asioista Tonin vanhempien kanssa, ja siitä eteenpäin hänen uransa tiedetäänkin.
