Tapsa tahdittaa kakkoskenttää

MESTIS / Haastattelu
Viime kevään tuskallisissa karsintaotteluissa Jokipojilla oli yksi ketju ylitse muiden. Tapio Ahtosen johtama kolmikko hilasi pitkälti omalla panoksellaan joensuulaiset täpärästi kuolemanviivan yläpuolelle. Ahtonen sekä laiturinsa Sami Puruskainen ja Jani Keränen rohmusivat kuudessa karsintapelissä yhteensä 26 tehopistettä. Nyt tehokolmikko pelaa yhdessä heti kauden alusta.

Tapio Ahtosen, 24, johtamaa, keväällä Jokipoikien ykköseksi noussutta, ketjua ei voi kyllin kiittää siitä, että Joensuussa nähdään Mestis-tason jääkiekkoa myös kaudella 2005–06.

Aivan jokaista pelaajaa putoamiskarsinta ei ehkä niin kiinnostanut, mutta tiukan paikan tullen Pohjois-Karjalan omat pojat pistivät parastaan. Jokipojat säilyi sarjassa, ja Ahtosen ketju karkasi siinä sivussa koko karsintasarjan pistepörssissä näyttävään kolmoisvoittoon.

– Oman kylän jätkiä kun periaatteessa kaikki ollaan, niin aina riittää asennetta pelata kotikaupungin puolesta, ”Tapsa” Ahtonen tiivistää.

Juoksua ja punttia

Mutta ne ovat menneitä ne. Alkavalle kaudella kaikki starttaavat taas nollista. Jokipojat ei ole vielä lyönyt lukkoon virallista tavoitettaan, mutta selvää on kuitenkin se, ettei pudotuspelipaikkaa vähempään voi tähdätä. Karsintoja on Mehtimäellä nähty jo kolmena edelliskeväänä – tosin kahtena ensimmäisenä niistä Suomi-sarjasta käsin.

– Ihan on hyvä fiilis lähteä kauteen. Muutamat viime harjoituspelit ovat menneet kivasti, ja se antaa uskoa. Tänä vuonna ei olla ainakaan hävitty kaikille Mestis-joukkueille, Tapio Ahtonen tuumaa.

analyysi

Susirajan punamusta arvoitus
[lue lisää]

– Joukkueena on menty eteenpäin jonkin verran. Paketti pysyy kasassa, ei tule samanlaista määrää puolustajien virheitä kuin keväällä.

Jokipoikien kesä on sujunut kovasti harjoitellen. Jouni Varikseen verrattuna nykyisen valmentaja Kari Rauhasen tyyli on kuitenkin varsin erilainen.

– Määrissä ei varmaan ole hirveästi eroa ”Jonen” aikaan verrattuna, mutta nyt on juostu ja tehty punttia paljon enemmän. Jonen kanssa taas tehtiin paljon pelinomaisia harjoituksia, Ahtonen kertoo.

– Kari on tyyliltään aika suorasukainen. Mutta kyllähän tuo on tulosta saanut aikaan. Toivottavasti homma toimii tulevalla kaudellakin.

Liike ja kokemus vahvuuksina

Viime kauden Jokipojat oli varsin kokematon joukkue. Noin puolet pelaajista kiekkoili ensimmäistä täyttä kauttaan Mestiksen tasolla, mikä näkyi otteissa.

Esimerkiksi maalinteko oli syksyllä todellista tuskaa; Suomi-sarjassa hurjia tehoja iskeneet kaverit pääsivät kyllä paikkoihin, mutta vastustajan veräjänvartijan ohittaminen vaikutti välillä liki ylivoimaisen vaikealta. Kevättä kohden onnistumisprosentti parani.

Tapio Ahtonen uskookin, että viime kauden kokemukset auttavat joukkuetta alkavassa sarjassa. Myös Joensuuhun hankitut vahvistukset ovat kaikki pelanneet vähintäänkin Mestiksen tasolla aiemmin, osa jopa liigassa.

– Porukka on nuori, mutta kaikilla on nyt jo kokemusta. Se on selvä vahvuus. Meillä on myös hyvä liike. Joukkueessa on neljä tasaista kenttää, joilla pystytään pitämään kovaa vauhtia yllä, Ahtonen listaa vahvuuksia.

– Meidän ketjun takana ovat pelanneet pakkeina Tuomas Laukkanen ja Atte Valli. Jätkien kanssa on hyvä pelata, liike ja syöttöpeli ovat vahvuuksia, löydetään toisemme aika hyvin. Hirmu fyysisiä pelaajia ei kyllä olla, harvoin tulee taklauksia, hän analysoi perään omaa kenttäänsä.

Suuria heikkouksia ”Tapsa” ei joukkueestaan keksi. Hiottavaa toki silti olisi.

– Jäähyjä pitäisi ottaa pois, toisaalta puolustuspelissä olemme kyllä onnistuneet. Kurinalaisuutta tarvittaisiin aina lisää.

– Materiaalin kapeus on myös tosiasia. Se on aika paha, jos tästä vaikka pari-kolme pakkia loukkaantuisi. Sitten pitäisi yrittää ottaa kavereita A:sta tai Kontiolahdelta, Ahtonen pohtii.

Kaksijakoinen avauskausi

Tapio Ahtonen aloittelee Jokipojissa nyt kolmatta perättäistä kauttaan. Kauden 2002–03 hän hyökkäsi FPS:ssä, mutta palasi sitten takaisin Joensuuhun nostamaan Jokipoikia Mestikseen. Sen jälkeen ei ole muualle tarvinnut lähteä.

– Kyllähän Joensuuhun jääminen oli ihan luonnollinen valinta, kun olen täältä kotoisin, myöntää Ahtonen.

Viime kausi oli hyvin kaksijakoinen sekä joukkueen että miehen itsensä näkökulmasta. Suomi-sarjassa kaudella 2003–04 makeat henkilökohtaiset pisteet takonut Ahtonen oli muun joukkueen tavoin hieman vaikeuksissa alkukaudella, vaikka hänellä oli jo ennestään kokemusta Mestis-vauhdista. Pistesaaliiksi tuli lopulta runkosarjassa 8+17 ja karsinnoissa 5+3.

– Tosiaan A-junnuissa pelasin joitain pelejä ja sitten täyden kauden Forssassa. Mutta kyllähän se muutos oli aika iso. Suomi-sarjan taso vaihtelee tosi paljon, siellä on iso ero sarjakärjen ja jumbon välillä. Mestis on siinä mielessä tasaisempi sarja.

– Kovatasoiselta tuntui. Odotin, että paremmin olisi lähtenyt kausi käyntiin, mutta olihan siellä tänä vuonna kovia pelimiehiä.

– Joukkuehenki pysyi kuitenkin hyvänä, vaikka välillä oli helvetin vaikeaa. Pelattiin välillä hyvin, välillä todella huonosti, ja tappioiden myötä tuli ehkä jonkinlainen takalukko sekä joukkueen peliin että omaan suoritukseen, muistelee Ahtonen Jokipoikien vaikeaa syyskautta.

Valmentajan vaihdon myötä myös voittoja alkoi kertyä joensuulaisten sarakkeeseen. Joukkueen pelitapa muuttui puolustavammaksi, vaikka Ahtosen rooliin Kari Rauhasen tulolla ei suurta muutosta ollutkaan.

– Ei se (valmentajan vaihto) periaatteessa omaan peliin vaikuttanut. Pelityylihän meillä muuttui siten, että 1-3-1-ryhmitys vaihdettiin 1-2-2:een ja senttereiden rooli muuttui puolustavammaksi. Tätä kautta saatiin enemmän
vastahyökkäyksiä ja niistä maaleja.

Ahtonen käyttää melko varovaisia sanoja arvioidessaan omaa peliään viime kaudella.

– No joulukuusta eteenpäin olen kohtuutyytyväinen. Syksy ei mennyt ihan niin putkeen, oma peli ailahteli siinä missä joukkueenkin esitys.

Sarjapaikkakarsinnat alkoivat joensuulaisten kannalta pelottavan tahmeasti, mutta karsintojen edetessä joukkue paransi kuitenkin peliesityksiään ja säilytti Mestis-paikkansa. Ehkä tärkein yksittäinen syy sarjapaikan säilymiseen oli Ahtosen johtaman hyökkäyskolmikon hyvässä pelissä; se oli vauhdikasta, näyttävää ja ennen kaikkea tehokasta.

– Oli tosiaan nihkeä lähtö karsintoihin, mutta sitten se pikkuhiljaa lähti kulkemaan. Sovittiin (Sami Puruskaisen ja Jani Keräsen kanssa), että pelataan yksinkertaisesti ja suoraviivaisesti. Että sillä tavalla pitäisi Suomi-sarjan
joukkueiden kaatua. Hyvä tosiaan, että edes yhdellä ketjulla peli kulki.

Jokipoikien kasvatti odottaa hyvillä mielin tulevaa kautta. Karsiminen on vaihtunut ajatukseen play off -peleistä. Henkilökohtaisten tavoitteiden suhteen mies vaikuttaa varovaiselta, vaikka kaikkia kortteja tuskin on vielä katsottu.

– No pyritään henkilökohtaisissa tilastoissa parantamaan lähinnä plus-miinus-saraketta (viime kaudella runkosarjassa -16, karsinnoissa +4), että voisi auttaa sitä kautta joukkuetta.

– Niin, ja olisihan se kiva käydä SM-liigassa kokeilemassa, että millä tavalla siivet siellä kantaisivat, toteaa Ahtonen lopulta.

» Lähetä palautetta toimitukselle