Suhonen Itävallan kiekon tilanteesta: ”Identiteetin löytäminen ainoa vaihtoehto”

MAAJOUKKUE / Haastattelu
Alpo Suhonen palaa penkin taakse ja ottaa ohjat Itävallan A-maajoukkueessa.
Kuva © Aapo Mannelin
Itävaltalaisessa jääkiekossa eletään murrosvaihetta. Itävallan Jääkiekkoliiton urheilujohtajan paikalta A-maajoukkueen päävalmentajaksi siirtyvä Alpo Suhonen kertoi MM-kisojen yhteydessä Jatkoajalle, millainen Itävallan jääkiekon tilanne tällä hetkellä on.

Itävalta sahasi vuodesta 2005 eteenpäin MM-kisojen korkeimmalta tasolta tiputtuaan hissiliikettä ylimmän tason IA-divisioonan välillä. Joka vuosi ylhäällä pelatessaan maa tippui, joka kerta alhaalla pelatessaan joukkue päätti kisansa nousuun.

Liike kuitenkin katkesi tänä keväänä, kun hissi jumittuikin kerrosta liian alas. Nousua takaisin ylös ei tullutkaan.

− Se oli aika harmittavaa, jäimme kuitenkin vain yhden pisteen päähän noususta. Kisat eivät olleet meille mitenkään hyvät, kisojen aikaan vielä Itävallan Jääkiekkoliitossa urheilujohtajana toiminut Alpo Suhonen kuvaili.

Kahden passin pelaajat lähes kokonaan pois

Itävallan jääkiekossa on käynnissä murrosvaihe. Aiempina vuosina Itävallan maajoukkueessa pelasi useita kahden passin pelaajia, eli pelaajia, jotka ovat syntyneet Pohjois-Amerikassa, mutta saaneet Itävallan kansalaisuuden ja näin saavat edustaa maata maaotteluissa.

"SEURAAVAN KOLMEN VUODEN AIKANA KOULUTAMME 40 UUTTA VALMENTAJAA."

Suhonen kertoi jo Itävallan urheilujohtajan pestin alkuvaiheissa, että omavaraisuus on ainoa järkevä suunta maan jääkiekkoilussa.

− Nyt maajoukkueesta kahden passin pelaajat ovat käytännössä pois, kun parhaimmillaan heitä oli suunnilleen puolet joukkueesta. Nykyään pelaamme siis omilla pelaajilla. Kaikki juniorimaajoukkueiden valmentajat ovat myös itävaltalaisia, Suhonen kertoi.

Vielä tämän kevään IA-divisioonan kisoissa maata luotsasi kanadalainen Dan Ratushny, mutta tarkoitus on Suhosen kautta siirtyä myös miehissä omavaraisuuteen.

− Muutama viikko sitten meillä alkoi valmentajakoulutus yhteistyössä Vierumäen, Haaga-Helian ja Suomen Jääkiekkoliiton kanssa. Seuraavan kolmen vuoden aikana koulutamme 40 uutta valmentajaa, Suhonen sanoi.

Pelaajien suhteen omavaraisuusprosessi on hyvällä mallilla siinä mielessä, että kahden maan passilla pelanneita olivat tämän vuoden maajoukkueessa ainoastaan vuodesta 2011 asti Itävallassa pelannut 27-vuotias Brian Lebler sekä 20-vuotias Layne Viveiros.

Markus Peintner ja moni muu kokeneempi itävaltalainen on jo lopettanut uransa tai ainakin siirtynyt maajoukkueesta syrjään, joten maajoukkue on nyt keski-iältään nuori.
Markus Peintner ja moni muu kokeneempi itävaltalainen on jo lopettanut uransa tai ainakin siirtynyt maajoukkueesta syrjään, joten maajoukkue on nyt keski-iältään nuori.
Kuva © Miro Pesonen - http://karhuvaari.kuvat.fi

Maajoukkueen keski-ikä tippunut

Kun samaan aikaan maassa on käynnissä myös nuorennusleikkaus, ei nousuyrityksen epäonnistuminen ollut oikeastaan edes suuri yllätys. Vielä Sotšin olympialaissa maajoukkueen keski-ikä oli 30:n tietämillä, nyt siitä on lähtenyt lähes viisi vuotta pois.

− Toisaalta se voi olla hyvä, että nyt nuoret saavat vielä yhden vuoden harjoitella alemmalla tasolla, Suhonen mietti.

"Totta kai se syö hiukan meidän mahdollisuuksiamme kansainvälisessä jääkiekossa."

Vielä kun Itävallassa seurajoukkuetasolla suuri osa joukkueiden ykköskorin pelaajista on ulkomaalaisia, jää omille pojille vähemmän näyttöpaikkoja. Tänä vuonna maan pääsarjassa pistepörssin viisi kärkinimeä oli kanadalaisia.

− Meillä ei ole niin paljon pelaajia, joten meillä on nyt hiukan hankalaa. Joudumme hyvin pitkälti valitsemaan joukkueen 30-40 pelaajan keskuudesta, etenkin nyt kun vanhat pelaajat ovat pois. Tasomme ei ihan riitä tällä hetkellä, Suhonen kertoi.

− Totta kai se syö hiukan meidän mahdollisuuksiamme kansainvälisessä jääkiekossa, kun seurajoukkueissa pelaa niin paljon ulkomaalaisia.

Valoa kenties alkaa pian näkyä tunnelin päässä.

− Siellä on pari todella lupaavaa nuorta, kuten Lukas Haudum, joka pelasi alle 20-vuotiaiden maajoukkueessakin. Parhaat nuoret meiltä pelaavat Ruotsissa ja Sveitsissä. Sieltä on tulossa ihan kansainvälisen tason pelaajia, Suhonen iloitsee.

Myös maan omaa juniorityötä on alettu kehittää. Maan varakkain seura Salzburg esimerkiksi on kehittänyt oman akatemiansa, jonka alle 20-vuotiaiden joukkue on testannut tasoaan muiden maiden joukkueita vastaan.

Itävalta on vasta etsimässä omaa, omavaraista tietään kohti jääkiekkohuippua, mutta matka on kuitenkin aloitettu jo.

− Itävallan kiekon nouseminen on monen sukupolven homma, ei se tapahdu nopeasti. Meidän tavoitteenamme on ollut luoda oma itävaltalainen identiteetti. Oman identiteetin löytäminen on ainoa vaihtoehto, Suhonen sanoo.

» Lähetä palautetta toimitukselle