TAP - LUK
TOR - WSH 2.30
MTL - ARI 2.30
COL - MIN 4.30
VGK - NSH 5.00
ANA - STL 5.00
VAN - CAR 5.30

Stefano Giliati - saapasmaan kaukaloista ratkaisijaksi

LIIGA / Haastattelu
SaiPan tuulennopea kultakypärä nauttii pelaamisesta.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi
Stefano Giliati on noussut hankalan alun jälkeen SaiPan kultakypäräksi, yhdeksi liigan vaarallisimmaksi hyökkääjäksi ja pistehaiksi. Rakettimaisen luistelijan polku liigakiekkoilijaksi ei ole sieltä tavallisimmasta päästä.

Montrealissa syntynyt Stefano Giliati on ihmeissään kylmyydestä ja pakkasista, jotka ravistelevat Lappeenrantaa. Kaupunkia rakastava 25-vuotias Giliati on jopa paljasjalkaisena Quebecin provinssilaisena yllättynyt ilmaston viileydestä.

Kovalla tunteella kiekkoa pelaava kuumaverinen kanadalais-italialainen on kuitenkin iloinen, että päätti tulla Lappeenrantaan. Giliatin mukaan joukkuehenki SaiPassa on uskomaton ja ulospäin huokuva peli-ilo ei ole silmänlumetta.

- Olemme ryhmä nuoria jätkiä ja kukaan ei tunne olevansa joukkueen yläpuolella. Olen saanut täältä paljon ystäviä, myös suomalaisia ja se on auttanut minua todella paljon. Olemme nyt sarjassa toisella sijalla ja joukkue on täynnä uskomattomia ihmisiä.

Miten Stefano Luigi Giliatin tie sitten vei Saimaan rannoille? Try-outin kautta 1+1-vuotisen sopimuksen SaiPaan syksyllä tehneen Giliatin tarina ei ole aivan tavallisimmasta päästä.

Canadiens-fanista Maple Leafiksi

Giliati kertoo pelanneensa jääkiekkoa koko elämänsä ajan. Italialaisen isänsä jalanjäljissä aloitettu jalkapalloharrastus jäi 15-vuoden iässä. Pelipaikka vakiintui jo nuorena inhimillisestä syystä.

- Olen pelannut kiekkoa niin kauan kuin muistan. Isäni on Italiasta ja hän oli jalkapalloilija, pelasin lapsena myös itse. Kun jääkiekko muuttui vakavaksi ja meillä oli harjoitukset päivittäin, sai jalkapallo jäädä, Giliati muistelee.

Giliati varattiin Quebec Major Junior Hockey Leagueen vuonna 2004. Lewiston MAINEiacsissa vietetyistä vuosista etenkin viimeinen oli todellinen nappikausi, sillä hyökkääjä tykitti 65 otteluun tehot 40+47=87.

Giliati kertoo tehneensä paljon töitä tulevaisuutensa eteen ja hyvät otteet poikivat sopimuksen Torontoon, vaikka varausta ei tullutkaan.

- Olin draft-listalla ja itseasiassa menin varaustilaisuuteen Vancouveriin, mutta minua ei valittu. Tein kuitenkin kovasti töitä ja sain sopimuksen. Se on maailman suurin jääkiekko-organisaatio ja oli suuri kunnia saada olla osa sitä. Olin hyvin nuori ja sain pelata loistavien pelaajien kanssa. Opin siellä paljon, Giliati kertoo ajastaan Torontossa.

Pelejä kertyi AHL:ssa Toronto Marliesin riveissä pudotuspelit mukaanlukien 92 kappaletta. Kutsua ylös isoon liigaan ei koskaan tullut, mutta Giliati sai pukea päälleen Maple Leafsin paidan harjoituskaudella ennen kautta 09-10. SaiPa-hyökkääjä muistelee kokemusta lämmöllä, vaikka päällä olikin "väärä paita".

- Kasvoin Montreal Canadiensin fanina, joka on Toronton pahin paikallisvastustaja. Mutta tiedätkö, sillä ei ollut väliä. Sain pukea Maple Leaf-paidan päälleni ja se oli upea kokemus.

Giliati tiputettiin samalla kaudella Marliesin riveistä East Coast Hockey Leaguen Reading Royalsiin, jossa vierähti suurin osa runkosarjasta. Pudotus "farmin farmiin" ei ollut helppo, mutta urakehityksen kannalta suuren vastuun ja onnistumisten merkitystä ei voi aliarvioida. Tuolloin asian toista puolta oli hankala nähdä.

- Se oli silloin minulle hankalaa ja iso shokki. Se avasi silmiäni paljon. ECHL on kuitenkin hyvä liiga ja menestyimme joukkueena hyvin. Sain paljon vastuuta ja sain tehdä maaleja. Se auttoi saamaan itseluottamukseni takaisin.

Toronton ja Giliatin tiet erkanivat tuon kauden jälkeen, sillä hänet myytiin Tampa Bayn organisaatioon vaihdossa puolustaja Matt Lashoffiin. Kausi vierähti AHL:n puolella Norfolkissa Admiralsin paidassa, jossa kanadalais-italialainen pelasi hyvän kauden tehden 69 otteluun tehot 7+14=21.

- Se oli hyvä siirto minulle. Sain aloittaa puhtaalta pöydältä, uudessa kaupungissa ja sain Norfolkista hyvän roolin itselleni. Tuntui, että olin todella osa joukkuetta ja pelasinkin lähes joka ottelun, Giliati kertoo tyytyväisenä.

Kuinka lähellä NHL-pelit lopulta sitten olivat ja onko unelmana vielä NHL?

- Olin lähellä, mutta en saanut kutsua ylös ja se oli minulle rankkaa. Mutta olin hyvin nuori ja minulla oli paljon opittavaa. Nyt kun miettii, niin ehkä tekisin jotain toisin, mutta toisaalta en olisi täällä ja se pelaaja, joka olen tänä päivänä, Giliati kertoo vakavoituneena ja jatkaa unelmistaan:

- Ehkä jonain vuonna kyllä, mutta pelaan aina vuoden kerrallaan. Onhan NHL jokaisen pojan unelma ja jos mahdollisuus tulee, niin katsotaan.

Matka Eurooppaan ja juurilleen Italiaan

Tampa Bay ei tarjonnut jatkosopimusta onnistuneesta kaudesta huolimatta ja Giliati päätti lähteä Eurooppaan. Joukkueeksi valikoitui Italian pääsarjan huippujoukkue Bolzano. Valinta oli hänelle luonnollinen, sillä kahden passin mieheltä taittuu myös italian kieli.

- Italia oli sopiva vaihtoehto, sillä minulla on Italian passi, puhun kieltä ja sukulaiseni vierailivat paljon luonani, joten sopeutuminen oli minulle helppoa. En halunnut pelaamaan maahan, jossa en tuntisi oloani hyväksi, hän selventää.

Giliati kuului sarjan tehokkaimpiin pelaajiin ja kauden jälkeen vyölle kirjattiin Italian mestaruus. Hänen mukaansa sarja on tasoltaan mainettaan parempi ja etenkin kärkijoukkueet ovat laadukkaita.

- Kehityin pelaajana valtavasti ja tuon vuoden aikana pystyin tutkimaan itseäni ja sitä, millainen pelaaja haluan olla. Tein maaleja, sain paljon vastuuta, sillä Italiassa pelataan kolmella hyökkäysketjulla ja tietyt pelaajat pelaavat siten paljon.

- Mestaruuden voittaminen oli upeaa. Joukkue oli uskomaton, täynnä hienoja jätkiä. Muistan mestaruuden lopun ikääni, Giliati kertoo.

Bolzanossa alkukauden Giliatin joukkuekaverina pelannut Antti Bruun matkasi kesken viime kauden SaiPaan ja puolustaja oli suurin yksittäinen syy Giliatin mukaan siihen, että hyökkääjä viilettää nyt lappeenrantalaisten nutussa.

- Sain häneltä tietoja Suomesta ja SaiPasta. Kuulin, että täällä pelaajista pidetään hyvää huota. Hän kannusti minua paljon ja uskoi, että tyylini sopisi hyvin tähän liigaan, Giliati kiittää.

Ei pelkkää ruusuilla tanssimista

Stefano Giliati on noussut Suomen jääkiekkoväestön tietoisuuteen räjähtävän nopeutensa, komeiden maaliensa ja sensaatiomaisen 12 ottelun pisteputkensa ansiosta. Kauden alku ei ollut hyökkääjälle kuitenkaan helpoin mahdollinen, sillä ensimmäiseen 15 liigaotteluun Giliati osui maalitolppien väliin vain kerran.

- En mielestäni pelannut huonosti aiemminkaan, mutta onni ei ollut todellakaan puolellani ja heti, kun sain pitkän tauon jälkeen onnistumisen, sain itseluottamukseni takaisin. Tämä on loistava liiga ja kesti hetken tottua siihen.

Giliatin tulo SM-Liigaan oli vähintäänkin räväkkä. Fyysisestä pelistä pitävä laituri täräytti uransa ensimmäisessä vaihdossaan Kärppien Mikko Niemelän selästä laitaan ja ansaitsi tempustaan ulosajon. Hän kertoo tempauksen olleen puhtaasti yli-innokkuutta.

- Se oli sitä sataprosenttisesti, eikä mitään muuta. Olin niin innoissani ensimmäisestä runkosarjaottelustani, taisin juoda pari energiajuomaa ja tein ensimmäisessä vaihdossani tyhmän ratkaisun, mies huokaa.

SaiPa on ollut alkukauden sensaatio ja etenkin marraskuussa Giliatin pisteputken aikana joukkue marssi voitosta voittoon, eikä vähiten Giliatin henkilökohtaisen panoksen ansiosta. Hänen mukaansa mitään paineita pisteputkesta ei kuitenkaan tullut.

- En ottanut siitä paineita. Minusta se oli vain hienoa, että onnistuin tekemään maaleja, minulla oli hauskaa ja joukkueeni voitti. Kaikki putket loppuvat joskus, mutta oli mukavaa, että se vain jatkui jatkumistaan.

Omista ja joukkueen tavoitteista Giliatilla on selvät sävelet. Joukkue palaa pudotuspeleihin seitsemän vuoden tauon jälkeen.

- Yritän pystyä jatkamaan pisteiden tekoa ja parantamaan myös puolustuspelaamistani. Uskon, että meillä on mahdollisuudet mihin vain. Tavoitteena on selviytyä pudotuspeleihin, Giliati sanoo päättäväisesti.

Jääkiekkopiireissä puheenaiheeksi ovat nousseet Kärpissä työsulun aikana pelanneen Kyle Turrisin kommentit koskien pelimatkoja, ruokailua ja yleisiä olosuhteita pelaajan kannalta. Giliatia ei rekkapysäkeillä syöminen haittaa ja kanadalais-italialainen on avoimen tykästynyt uuteen kotikaupunkiinsa.

- En ajattele sitä noin. Asun aivan keskustassa ja rakastan kaupunkia. Minulla on paljon tekemistä täällä. Jos joskus on tylsää, hengailen joukkuetovereiden kanssa tai pelailen videopelejä. Harjoittelemme myös joka päivä.

Sopeutumista ovat myös helpottaneet SaiPan useat ulkomaalaiset joukkuetoverit, sillä heistä jokainen on omalla tavallaan samassa tilanteessa.

- Onhan se tärkeää ja kivaa, että on muitakin ulkomaalaisia. Vietämme paljon aikaa yhdessä ja tulemme hienosti toimeen. Tilanne on kaikille sama ja pidämme toisistamme huolta, Giliati kertoo.

Kisapuistoa isommassa hallissa Bolzanossa viime kauden pelannut Giliati on innoissaan lappeenrantalaisesta jääkiekkokulttuurista, sillä siinä missä Bolzanossa penkit kumisivat tyhjyyttään, on Kisapuistossa riittänyt syyskaudella väkeä.

- Tunnelma peleissä täällä on loistava ja fanit ovat aivan hulluja. On upeaa hypätä kaukaloon ja kuunnella, kuinka kovaääninen kotiyleisömme on. Katsomo täällä on todella lähellä jäätä ja meteli on uskomaton, kun tulee maali tai jotain tapahtuu, Giliati päättää innostuneena.

Tällä kaudella 12 maalia viimeistellyt ja 11 syöttöpistettä jakanut Stefano Giliati on kovaa vauhtia matkalla lappeenrantalaisten sydämiin tavalla, jonka vain muutama ulkomaalainen hyökkääjä on viime vuosina pystynyt tekemään. SaiPan johdattaminen pudotuspeleihin vuosien tauon jälkeen olisi saavutus, jota eteläkarjalainen kiekkoväki ei unohda.

» Lähetä palautetta toimitukselle