IFK - LUK
HPK - SAI
ILV - KÄR
ÄSS - JUK
OTT - COL 2.00
PHI - BOS 2.30
CGY - BUF 4.30
VAN - EDM 5.00
ARI - SJS 5.00

Serbian sinivalkoinen kiekkosoturi - Jukka Kuusivuori luo kiekkouraa Belgradissa

MESTIS / Haastattelu
Serbia ja jääkiekko - sanapari, jota harvemmin liitetään yhteen. Serbialainen kiekkoilu elää kuitenkin parhaillaan jonkinasteista kehitysvaihetta ja tätä nykyä paikalliset seurat haalivat myös ulkomaalaisvahvistuksia riveihinsä. Yksi heistä on Partizan Belgradin suomalaisvahti Jukka Kuusivuori.

Jukka Kuusivuori pelasi vielä edelliskaudella Forssassa ja Vantaalla Mestistä. Kesän 27-vuotias maalivahti harjoitteli try out-sopimuksella Mikkelin Jukureissa. Kun Jukurit ei tarjonnut Kuusivuorelle sopimusta, alkoi hän kiikaroida agenttinsa kanssa uutta pelipaikkaa. Lopulta kuopiolaislähtöisen veskarin tie vei aina Serbiaan saakka. Ennen Serbian kiekkomaailmaan tutustumista lienee kuitenkin paikallaan tehdä pieni katsaus Kuusivuoren urakehitykseen, joka poikkeaa huomattavasti kiekkoilijoiden valtavirrasta.

Comeback kaksikymppisenä

Jukka Kuusivuori kuuluu KalPan kuuluisaan 1980-ikäluokkaan. Tämän ehkäpä kaikkien aikojen lahjakkaimman kuopiolaisikäluokan kirkkaimpina helminä loistavat tällä hetkellä Jukka Voutilaisen, Mikko Jokelan ja Samuli Suhosen kaltaiset nimet. Lisäksi liigatasolla piipahtivat myös Marko Ahosilta ja Jani Väänänen.

Kuusivuoren urapolku poikkeaa kuitenkin huomattavasti edellä mainituista nimistä, sillä maalivahti sai pelihommista tarpeekseen jo 15-vuotiaana. Parikymppisenä kipinä kiekkoilua kohtaan heräsi kuitenkin uudestaan henkiin ja Kuusivuori alkoi haalia käytettyjä maalivahdin varusteita ympäri kotikaupunkiaan. Tuolloin Kuusivuoren tavoitteena oli vain löytää pelipaikka Kuopion seudun alasarjoista. Haave paluusta kaukaloihin kohtasi kuitenkin suuren takaiskun maalivahdin rikottua polvensa vapaa-ajan onnettomuudessa. Ensi alkuun näytti siltä, että nuori mies saisi olla tyytyväinen, jos pystyisi enää koskaan edes kävelemään normaalisti.

Polte kaukaloon pysyi kuitenkin valtavana ja Kuusivuori perustikin vuonna 2002 yhdessä kavereidensa kanssa oman jääkiekkoseuran, Hurricanes Kuopion. Joukkue pelasi Savo-Karjalan alueen kolmosdivarissa, mutta Kuusivuoren jalkavamma esti nuoren miehen oman pelaamisen joukkueessaan. Vuoden 2002 loppupuolella Jukan polvi leikattiin uudelleen ja edessä oli jälleen puoli vuotta sairaslomaa. Leikkaus kuitenkin onnistui hyvin ja vihdoin, keväällä 2003, Kuusivuori sai jälleen aloittaa harjoittelun. Peli lähti kulkemaan hyvin ja Kuusivuori alkoi kartoittaa mahdollisuuksiaan siirtyä ylempiin sarjoihin.

Jouluna 2003 maalivahti siirtyikin kakkosdivaria pelaavan LeKi-75:n riveihin. Kauden 2004-2005 päätteeksi Kuusivuori ilmoittautui Jukka Ropposen vetämälle Goalie Pro –kesäleirille. Leirin päätteeksi ohjaajiin kuulunut ex-NHL-kiekkoilija Rob Stauber tarjosi Kuusivuorelle mahdollisuutta siirtyä pelaamaan yliopistokiekkoa Yhdysvaltoihin. Sopimusasioiden piti olla kaikin puolin kunnossa, mutta lopullinen kutsu jäi kuitenkin lopulta tulematta. Syy tähän on Kuusivuorelle edelleen täysi mysteeri.

Syksy 2005 osoittautui kuitenkin taitekohdaksi Kuusivuoren kiekkouralle. Tuolloin hän päätti ottaa yhteyttä erääseen suomalaiseen pelaaja-agenttiin. Agentti suhtautui aluksi kuitenkin hyvin varovaisesti yhteistyöhön Kuusivuoren kanssa, sillä miehen aiemmalta uralta ei ollut juurikaan jäänyt tilastoja esiteltäväksi markkinoinnin tukena. Kuopiolaisvahti päätti kuitenkin jäädä odottamaan mahdollisia yhteydenottoja, eikä tehnyt enää uutta sopimusta LeKi-75:n kanssa. Viikot kuluivat ja Kuusivuori oli jo luopumassa toivosta, kunnes yksi puhelinsoitto muutti kaiken.

Mahdollisuus Mestiksestä

Kiekko-Vantaan Mestis-joukkue kärsi ennennäkemättömästä maalivahtien loukkaantumiskierteestä ja Kuusivuoren agentti oli onnistunut puhumaan miehelle try out-sopimuksen Vantaalle.

Maalivahti ehti harjoitella uuden joukkueensa kanssa kolme kertaa, kunnes edessä oli jo ensimmäinen ottelu vantaalaisseuran riveissä. Vastaan asettui sittemmin edesmennyt Järvenpään Haukat.

- Ennen ottelua vatsassa oli perhosia aivan kauheasti. En ollut pelannut koko syksynä yhtään peliä ja olin ollut ainoastaan muutamissa joukkueharjoituksissa. Hävisimme ottelun 6-3, Kuusivuori muistelee Mestis -debyyttiään.

Kuusivuori sai kuitenkin jatkaa myös seuraavassa ottelussa maalinsuulla ja tällä kertaa hän onnistui hyvin torjuen KooKoon kumoon lukemin 2-1. Rouva Fortuna kuitenkin puuttui jälleen kerran peliin ja Kuusivuori sai ottelussa pahan lonkkavamman. Edessä oli siis jälleen pakkolepoa, tällä kertaa toipuminen kesti 4 kuukautta.

Kesä 2006 tarjosi kuitenkin Kuusivuorelle iloisen yllätyksen.

- Agenttini ilmoitti, että siirryn harjoittelemaan Turkuun TPS:n liigajoukkueen mukaan. Puhe oli ensin kahdesta viikosta, jonka jälkeen tilannetta katsottaisiin uudestaan. Parin viikon päästä Ylösen Urpo kysyi, että olisiko minun mahdollista jatkaa vielä heidän mukanaan. Vastasin tietysti myöntävästi. Olin yhteensä nelisen viikkoa Turussa, kunnes pelipaikka sitten aukesi Forssasta.

Kuusivuori ehti kuitenkin olla FPS:n mukana vain yhden viikon, kunnes Kiekko-Vantaa ilmoitti haluavansa miehen takaisin Vantaalle. Ensimmäinen ottelu Vantaan riveissä sattui olemaan juuri FPS:aa vastaan ja K-Vantaa voitti kamppailun tiukasti 3-2. Seuraava ottelu KooKoota vastaan meni kuitenkin heikosti, eikä peliaikaa jatkossa enää lohipaidassa Kuusivuorelle herunut. Juuri ennen siirtoajan umpeutumista mies palasikin takaisin Forssaan. Kauden päätteeksi Forssa kuitenkin katosi Mestis-kartalta, eikä Kuusivuori itsekään ollut järin tyytyväinen kauteensa kokonaisuutena.

Keväällä 2007 Kuusivuorella aukesi mahdollisuus hakea pelipaikkaa Mestiksen kestomenestyjä Jukurien paidasta. Lopulta Jukurit päätti kuitenkin kiinnittää kakkosvahdikseen oman kasvattinsa Pekka Lahikaisen. Kuusivuori muistelee kuitenkin Mikkelissä viettämäänsä aikaa lämmöllä.

- Aikani Mikkelissä oli antoisaa. Harjoittelu oli erittäin laadukasta ja ammattimaista. Pelasin Jukurien paidassa kolmessa harjoitusottelussa. Päällimmäisenä noista otteluista jäi mieleen kirvelevä 1-2 tappio Espoon Bluesille.

Mikkelin keikan jälkeen Kuusivuori oli siis kuitenkin jälleen vailla pelipaikkaa. Seuraava määränpää yllätti lopulta miehen itsensäkin.

Balkanin Pariisi

Jukurit ei siis lopulta tarjonnut kuopiolaiselle pelipaikkaa kaudeksi 2007-2008. Seuraava yhteydenotto tuli maasta, jota ei tunneta varsinaisena kiekkomaailman mekkana.

- Sitten tuli Serbiasta yhteydenotto. Ajattelin aluksi, että kas kun ei Etelä-Afrikasta. Juttelin puhelimitse joukkueen ruotsalaisen valmentajan kanssa ja asiat etenivät lopulta nopeasti ja allekirjoitin kauden mittaisen sopimuksen Partizan Belgradin kanssa, Kuusivuori selventää.

Lentokentällä Kuusivuorta oli vastaanottamassa Partizan Belgradin joukkueenjohtaja, joka ei puhu sanaakaan englantia. Lentokentältä matka jatkui seuran toimistolle, jossa paperiasiat hoidettiin kuntoon.

Entisen Jugoslavian, nykyisen Serbian, pääkaupunkia on tituleerattu Balkanin Pariisiksi ja kaupunki onkin Kuusivuoren mieleen.

- Olen viihtynyt Belgradissa loistavasti. Kaupunki on valtava ja täällä asuu kolmisen miljoonaa asukasta. Vapaa-ajalla ei todellakaan ole tekemisen puutetta. Kaupunki on pullollaan vaatekauppoja, kahviloita, ravintoloita ja kaikkea mitä tarvitsee.

Belgrad on kuitenkin houkutellut yli kaksituhatvuotisen historiansa aikana vihollisia joka suunnalta, ja kaupunki onkin tiettävästi rakennettu uudestaan reilut neljäkymmentä kertaa. Balkanin synkästä lähihistoriasta Belgrad puolestaan muistetaan uutiskuvista vuodelta 1999, jolloin NATO pommitti kaupunkia painostaakseen Serbian armeijaa perääntymään Kosovosta. Sodan arvet ovat edelleen havaittavissa kaupungin katukuvassa.

- Sisällissodasta on vielä muistona NATOn pommittamat rakennukset, joita ei ole purettu. Paikalliset eivät unohda ikinä USA:n puuttumista sisällissotaan, Kuusivuori kommentoi hieman Serbian ulkopoliittista ilmapiiriä.

Kuusivuoren sopeutumista uuteen elinympäristöön on helpottanut vähäinen kielimuuri. Nuoret serbit puhuvat lähes poikkeuksetta englantia ja myös joukkueen sisäinen kieli on yleensä englanti.

Serbialainen kiekkokulttuuri

Kuusivuoren edustama Partizan Belgrad on kaksinkertainen Serbian mestari. Nykyisen joukkueen keski-ikä pyörii 23-vuoden paikkeilla, vanhin pelaaja on tosin 37-vuotias konkaripakki.

Partizan Belgrad pelaa kahta sarjaa, sillä Serbian liigan lisäksi joukkue osallistuu myös yhdessä kroatialaisten seurojen kanssa pelattavaan Panonian liigaan. Menestyksestä riippuen otteluita tulee joukkuetta kohden noin 30-40 kaudessa. Paikalliset huhut kertovat, että seuraavalle kaudelle perustettaisiin mahdollisesti uusi sarja, johon tulisi mukaan myös slovenialaisia seuroja.

Serbian liigan ulkomaalaiskiintiö sallii viisi ulkomaista pelaaja joukkuetta kohden. Partizanissa pelaa Kuusivuoren lisäksi yksi valkovenäläinen, yksi slovakki sekä kaksi kanadalaista. Euroopasta tulevat vahvistukset ovat yleensä aiemmalla urallaan pelanneet maidensa pääsarjoissa. Pohjoisamerikkalaisilla puolestaan on yleensä kokemusta farmisarjoista (esimerkiksi CHL tai UHL) tai yliopistokiekosta.

Sopimukseensa Kuusivuori on tyytyväinen. Seura tarjoaa maalivahdille lentoliput, asunnon, kaksi ateriaa päivässä, pelivarusteet sekä kuukausipalkan. Paikalliset pelaajat saavat pelaamisesta pientä korvausta, mutta valtaosa opiskelee pelaamisen ohella.

- Ulkomaalaisille täällä maksetaan kohtuullisen hyvin. Mestiksessä ei varmaan kukaan saanut viime kaudella sellaista palkkaa mitä täällä maksetaan ulkomaalaisille. Myös eläminen täällä on tosi halpaa, koska mitään kuluja ei periaatteessa ole. Mutta, kun lähdetään pelaajien kanssa ulos viikonloppuna, niin se onkin sitten jo kokonaan toinen tarina, Kuusivuori kommentoi.

Joukkuekohtaisissa harjoittelumäärissä on merkittäviä eroja, mutta Partizan harjoittelee viidestä kahdeksaan kertaan viikossa. Koska joukkueen valmentaja on ruotsalainen, eivät treenit juurikaan eroa Suomesta. Paikallisten pelaajien taso on kuitenkin kirjava.

- Sarjan parhaat pelaajat pystyisivät pelaamaan Mestistä, mutta ero ykkös- ja neloskentän välillä on valtava. Peleissä ensimmäiset 30 minuuttia pelataan kolmella kentällä, ja viimeiset 30 minuuttia vain kahdella kentällä.

Paikallisiin halliolosuhteisiin Kuusivuori on tyytyväinen. Kaikki joukkueet pelaavat esimerkiksi niin sanotuissa umpinaisissa halleissa. Avopäätyhalleja ei siis Serbiasta löydy.

- Meidän jäähalli on Belgradin suurin. Halli on vanha, mutta toimiva. Sisään mahtuu noin 4000 henkeä.

Vaikka Balkan onkin tunnettu kuumaverisistä jalkapallokannattajistaan, ei ilmiö ole levinnyt jääkiekon puolelle.

- Otteluiden tunnelma on näin alkukaudesta olematon. Pelejä käy katsomassa 300-1000 henkeä, eikä mistään keskieurooppalaisesta fanikulttuurista voi puhua. Ainoastaan koripallo vetää tällä hetkellä lehterit täyteen. Jalkapallon eurokarsintaotteluakin oli katsomassa vain 3000 henkeä, kun stadion vetää 40 000 ihmistä, Kuusivuori kertoo maassa vallitsevasta urheilulamasta.

Serbialaisten tuomareiden vähäinen lukumäärä on yllättänyt suomalaisen. Alkukaudella Partizanin otteluissa on esiintynyt vain kolme eri tuomaria ja taso on vaihdellut melkoisesti.

- Yhtenä iltana pelataan vankilasäännöillä, toisena taas jokaisesta rikkeestä joutuu boxiin. Hauskinta oli, kun yhdessä pelissä vastustaja ampui kiekon kahdesti omalta alueeltaan katsomoon. Tuomari ei kuitenkaan viheltänyt tilanteista jäähyä. Valmentajamme tiedusteltua tuomarilta syytä viheltämättä jättämiseen, mies totesi vain, ettei tykkää käyttää sitä sääntöä tässä ottelussa, koska johdatte jo 5-1.

Myös toimitsijoiden otteissa on aika ajoin ollut hieman terävöittämisen varaa.

- Samaisessa ottelussa hävisivät toimitsijat toisen erätauon jälkeen jonnekin. Tuomarit ja osa katsojista etsi toimitsijoita, jotta peli pääsisi taas jatkumaan. Viimein toimitsijat löytyivät hallin ravintolasta, he olivat unohtaneet kokonaan, että peli vielä jatkuu!

Pelityyli ei Serbian liigassa ole kovin suoraviivainen, eikä taklauksia juurikaan otteluissa nähdä. Siinä missä Itä-Euroopasta tulevat vahvistukset hakevat jatkuvasti uskomattomalta tuntuvia harhautuksia, ampuvat paikalliset sekä kanadalaiset aina, kun siihen on vähänkään paikkaa. Tämä aiheuttaakin usein pieniä kulttuurikolareita vaihtopenkillä.

Maajoukkue kutsuu?

Myös paikallinen pukukoppikulttuuri eroaa kotimaisesta hyvinkin selvästi.

- Kopissa kuunnellaan vain europoppia ja kaikenlaista diskojytkettä. Jäyniäkään en ole huomannut kenenkään tekevän, valottaa Kuusivuori paikallista koppikulttuuria.

Alkukauteensa Kuusivuori on ollut tyytyväinen. Omat pelit ovat sujuneet hyvin ja joukkue johtaa Serbian liigaa. Kuusivuori keikkuu myös torjuntatilaston kärjessä ja vastuuta piisaa. Maalivahti on pelannut tähän saakka kaikki joukkueensa ottelut.Serbialaiset ovatkin jo tiedustelleet Kuusivuoren halukkuutta edustaa tulevaisuudessa Serbian maajoukkuetta. Kaksoiskansalaisuuden saaminen edellyttää kuitenkin vähintään kahden vuoden pelaamista Serbiassa.

Vaikka kuopiolaislähtöinen maalivahti ei vielä olekaan tehnyt suurempia tulevaisuudensuunnitelmia, kiinnostavat ulkomaat miestä myös jatkossa. Tällä hetkellä Kuusivuoren ainoana tavoitteena on kuitenkin pelata hyvä loppukausi ja voittaa Serbian mestaruus.

- Kiekkoilu antaa tällä hetkellä paljon loistavia elämyksiä ja kokemuksia, joita en koskaan saisi normaalissa suomalaisessa päivätyössä. Miksipäs en siis jatkaisi ulkomailla, kommentoi Kuusivuori vielä haastattelun lopuksi.

» Lähetä palautetta toimitukselle