Riskipeliä, yksinäisyyttä ja palkinto

MAAJOUKKUE / Haastattelu
Jyri Rönn nimeää uransa yksittäisiksi kohokohdiksi MM-finaalin ja Vancouverin olympialaisten välierän.
Kuva © Vesa Pöppönen www.facebook.com/VesaPhoto
Jääkiekkoerotuomari Jyri Rönn on vuodesta 2007 asti tuominnut joka vuosi arvokisoissa. Välillä henkisesti loppuun kulutettuna, mutta tällä kertaa kuin uutena.

Jyri Rönnin puhelin on hukassa.

− Olen hyvä hukkaamaan tavaroita, Rönn sanoo.

Puhelin on todennäköisesti auton penkin alla. No, autossa ainakin. Parempi olisi, sillä etsimisaikaa ei ole liikaa. Edessä olisi nimittäin muutama vihellettävä jääkiekko-ottelu. Nuo ottelut pelataan Tšekin MM-kisoissa, jotka ovat Rönnille, 44, uran seitsemännet.

Rönn on viettämässä noin viikon mittaista hengähdystaukoa Jyväskylässä, jonne hän tuli Venäjältä KHL-kauden päätyttyä. Jyväskyläläinen pääsi taas viheltämään Gagarin Cupin finaalisarjan kahdessa pelissä. Hänelle on kertynyt KHL:n finaaliotteluita nyt yhteensä kymmenen.

Jos on tavaroiden hukkaaminen Rönnille ominaista, niin on myös tavoitteellisuus. Rönn on tuomarina edennyt porras kerrallaan Viitaniemen montun ulkojäiltä Suomen ainoaksi ammattituomariksi. Hän on edellisen tavoitteen saavutettuaan asettanut itselleen aina uuden haasteen, jota lähteä tavoittelemaan.

Mies, joka ehtii suurin piirtein vain käydä kääntymässä Jyväskylässä tuomaritöiden keskellä, meni erotuomarikurssille toiseksi viimeisen pelaajakautensa aikana.

− Huomasin, ettei meikäläisen taidoilla pääse pelaajauralla eteenpäin.

Rönn oli ollut tuomareiden kannalta hieman hankala pelaaja, kuten moni nykytuomari aikanaan. Hän oli myös joukkueensa kapteeni, minkä vuoksi hän oli raitapaitojen kanssa paljon tekemisissä. Erityisen sääntötietoinen hän ei omien sanojensa mukaan pelaaja-aikanaan ollut.

− Kun katselin sitä touhua kapteenina, olin useasti eri mieltä ja mietin, että miten tuo voi olla noin hiton vaikeaa.

Tuon mietteen jo valmiiksi tuomaritoiminnasta kiinnostunut Rönn ilmaisi erään pelin jälkeen toiselle jyväskyläläiselle tuomarille Antti Hämäläiselle. Hämäläinen otti asiakseen saada Rönnin kurssille. Pian Rönnin puhelin soi, ja hänet pyydettiin tuomarikurssille. Tuosta kutsusta hän ei kehdannut perääntyä.

Rönn hylkäsi lupaavan linjatuomarinuran

Rönn sai erotuomarikortin vuonna 1991, minkä jälkeen nousu oli rivakkaa, mutta nykyisestä poiketen linjatuomarina. Kahden vuoden päästä hän oli I-divisioonassa, nykyisessä Mestiksessä, linjatuomarina. Kaudella 1995-96 Rönn luisteli ensimmäiseen liigaotteluunsa.

Rönn oli lupaava linjuri, joka pääsi myös arvokisoihin. Ura oli nosteessa.

Kaudella 2001 hän sai kokeilla päätuomarina Tampereen harjoitusturnauksessa, koska hän oli rivien välistä ilmoittanut halukkuuden saada oranssin raidan paidanhihaansa.

Turnauksen jälkeen Rönnille ilmoitettiin, että halutessaan hän voi jättää linjatuomarin uran taakseen. Se olisi riski, sillä hän oli edennyt pitkälle. Edessä olisivat saattaneet olla jopa ensimmäiset miesten MM-kisat. Päätuomariksi hypätessä pohja pitäisi luoda uudestaan.

Uudet haasteet kuitenkin kiinnostivat Rönniä, ja hän lähti luomaan uraa päätuomarina.

Kun SM-liiga siirtyi yhden neljän tuomarin järjestelmällä pelatun kauden jälkeen takaisin kolmeen tuomariin, oli Rönn lähellä joutua hakemaan uralleen uutta nostetta divarista.

− Karsinta oli siinä vaiheessa kova. Olin varmaan viimeisiä, jotka mahtuivat päätuomareista mukaan.

"Yksin oleminen on pahinta"

Rönn sai vakiinnutettua paikkansa Liigan päätuomareiden joukossa, ja vuonna 2007 hän pääsi ensimmäisiin miesten MM-kisoihinsa Venäjälle. Noiden kisojen jälkeen Rönn on joka vuosi ollut arvokisoissa - joko olympialaisissa, miesten MM-kisoissa tai alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.

Vuoden 2011 Bratislavan kisojen jälkeen Rönnin puhelin soi, ja hänelle tarjottiin paikkaa ammattilaistuomarina KHL:ssä. Ammattilaisuus oli ollut Rönnin haaveena jo pitkään.

− Jossain vaiheessa jo ajattelin, etten pääse enää ammattilaiseksi. Sitten tuli mahdollisuus ihan puskista. Tiesin, että jos en tartu siihen, katuisin myöhemmin, Rönn sanoo.

Tuomarin on monin tavoin helpompi työskennellä KHL:ssä verrattuna SM-liigaan. Pelaajat mutisevat Venäjällä tuomarille vähemmän kuin Suomessa. Valmentajat keskittyvät lehdistötilaisuudessa peliin, eivät toisen erän ensimmäiseen kampitusjäähyyn. Myös mediassa tuomarit saavat olla rauhassa.

Jään ulkopuolella Moskovassa asuvalla Rönnillä ei kuitenkaan aina ole ollut helppoa. Pelaajat voivat halutessaan viettää vapaa-aikaa joukkuetovereiden kanssa. Sitä mahdollisuutta tuomarilla ei ole.

− Ei käy kieltäminen, etteikö se olisi rankkaa. Valehtelisin, jos sanoisin, ettei kauden aikana olisi ollut koti-ikävä. Pelien ja matkustamisen aikana tilanne on hyvä, mutta kämpillä oleminen yksin Moskovassa on pahinta.

Tuomari kokoaa itsensä henkisesti kisoissa

Niin pelaajille kuin tuomareillekin kauden rankin osuus on kuitenkin ohi. Rönnillä on paljon hyviä muistoja aiemmista MM-kisoista, joissa hän on päässyt viheltämään myös mitaliotteluita - vuonna 2009 hän oli päätuomarina Venäjän ja Kanadan välisessä loppuottelussa. 

Viime MM-kisoissa Rönn tuomitsi Ruotsin ja Tšekin välisen pronssiottelun.
Viime MM-kisoissa Rönn tuomitsi Ruotsin ja Tšekin välisen pronssiottelun.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

− Kummasti sitä nuortuu, kun tosipelit alkavat. Oli kyseessä sitten E-nuorten finaalipeli tai olympiafinaali, tuomarikin virittyy aivan toisella tavalla. On hieno tunne, kun sellaisesta pelistä pääsee suurinpiirtein kuivin jaloin ulos, Rönn miettii.

Vaikka tuomarit joutuvatkin MM-kisojen aikana kauden vaikeimpien pelien eteen, ovat kisat pitkän kauden jälkeen myös tärkeä paikka parsia itsensä kasaan, sillä laajalle levittynyt tuomariyhteisö pakkautuu pieneen tilaan.

− Kisat ovat kova juttu, koska näemme kavereita ympäri maailman. Saamme jakaa kauden tapahtumia ja puhua niistä. Voimme puhua kauden aikana muidenkin kanssa, mutta muut eivät välttämättä pääse samalle tasolle puhumaan. Tuossa porukassa ymmärrämme ja tuemme toisiamme. Ilmapiiri on hyvä, sillä kilpailemme kentällä, emme kentän ulkopuolella.

Rönn on jokaisen kauden alussa asettanut itselleen tavoitteet tulevaa vuotta varten. Hän myöntää olleensa joinakin vuosina MM-kisoihin lähtiessään henkisesti loppu. Nyt tilanne on toinen. Rönnin ensimmäinen tavoite Tšekin kisoissa on päästä viheltämään pudotuspelejä.

− Hienoa, että minut valittiin mukaan vanhana miehenä. Pelit ja tunnelma ovat äärettömän hienoja. Lähden kisoihin todella positiivisin mielin.

Kiinteistönvälittäjä vai liigatuomari?

Kisojen jälkeen Rönn aikoo pitää lomaa pari viikkoa. Rönn työskenteli SM-liigassa tuomaroidessaan kiinteistönvälittäjänä. Tuttuja on kotikaupungissa ehtinyt kertyä niin paljon, että keskustan kauppakeskuksessa kävellessään Rönn saa huudella moroja vähän väliä. Välillä niin, etteivät kädenheiluttajan kasvot aina edes yhdisty nimeen. Työsuhde kiinteistönvälittäjänä on vielä voimassa.

Huhut ovat vieneet miestä töihin SM-liigan erotuomaritoimen johtoon, mutta Rönnin omien sanojen mukaan kaikki vaihtoehdot ovat avoinna asuntojen myynnistä KHL:ssä viheltämiseen - ja kaikelle siltä väliltä.

− Kauden jälkeen istutaan alas, ja mietitään, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Pari viikkoa varmaan menee siinä, että päästän vähän irti ja olen poikien kanssa, jotka ovat kauden aikana suurin piirtein olleet ilman isäänsä. Varmaan käymme etelässä. Pojat ovat ykkösjuttu.

− Kauden jälkeen pitää käydä paini itsensä kanssa. Tällä hetkellä saattaisi olla halua jatkaa viheltämistä, koska en ole vielä kyllästynyt siihen. Tässä työssä riittää haasteita, ja homma on vaikeaa. Se sopii minulle.

Oli Rönnin päätös mikä tahansa, on selvää, että 20 vuotta pääsarjatasolla on ollut värikäs matka.

− Olen oppinut itsestäni näiden vuosien aikana aika paljon. Olen saanut kehittää itseäni, paineensietokykyäni ja tavoitteellisuutta. Olen saanut olla hienojen ihmisten kanssa ympäri maailman - jakaa asioita, välillä nauraa ja välillä itkeä. Eipä sitä silloin tiennyt, kun tähän lähti, että millaisia kokemuksia saan. Tällä jutulla on iso merkitys.

Vaikka Rönn on monella mittarilla yksi Suomen menestyneimmistä - ellei menestynein - erotuomari, on hänen omien sanojensa mukaan oppinut vuosi vuodelta nöyremmäksi. Edellisillä peleillä ei ole merkitystä, sillä tuomarin turnaus tai ottelusarja voi päättyä yhteen virheeseen.

Tuomareita syytetään usein itsekeskeisyydestä, jopa ylimielisyydestä. Ei heidän kanssaan voi pelin aikana jutella, sanotaan. Huipputuomariksi yltäminen vaatii kuitenkin juuri päinvastaista eli sen, että tuomari ymmärtää palvelevansa peliä ja olevansa kentällä pelaajia varten.

− Tuomarit ovat osa peliä, mutteivät tärkein. Pelaajien ja pelin pitäisi aina olla isoimmissa otsikoissa.

» Lähetä palautetta toimitukselle