− Uskomaton reissu takana, tämä on ollut uskomaton kausi ja tällainen huipennus! Ei tätä voi sanoin kuvailla, ihan uskomatonta, Tomi Peltonen hehkutti.
Peltosen alkukausi oli todella vaikea. Mies oli ajoittain kokoonpanon ulkopuolella, eikä oikein löytänyt paikkaansa tai hyviä ketjukavereita rinnalleen. Kun 27-vuotias tamperelainen sai juonesta taas kiinni, nakutti hän runkosarjassa yhteensä 15 kaappia jakaen joukkueen toiseksi parhaimman maalintekijän paikan yhdessä Santtu Huhtalan kanssa.
Pudotuspeleissä mies olikin ihan omaa luokkaansa. Pisteitä napsui lähes jokaisessa pelissä, ja yhteispeli ketjukavereiden Teemu Tallbergin sekä Joona Karevaaran kanssa oli ajoittain jopa silmiä hivelevän kaunista.
Peltonen nakutti pudotuspeleissä yhteensä viisitoista pistettä kuuteentoista peliin ollen joukkueen kultakypärä lähes koko pudotuspelien ajan. Tunnustuksena tästä miehelle annettiin Håkan Hjerpe -palkinto, eli pudotuspelien MVP-pokaali.
− Kevät kun tulee, niin kyllä kiekkoilijat tuppaavat piristymään. Omalla kohdalla kävi samalla lailla, kuten koko joukkueellakin. Koko joukkue, ihan kaikki, ylittivät itsensä näissä pleijareissa ja tässä on lopputulos. Nostetaan kannua!
Kolme etappia kohti mestaruutta
KooKoon matka kohti Mestiksen mestaruutta alkoi Jokipoikien kohtaamisella. Joensuulaiset kaatuivat lopulta vakuuttavasti otteluvoitoin 4-1.
Seuraavana vastaan tuli Kajaanin Hokki, joka oli oranssimustille vaikea koko kauden. Helpolla kouvolalaiset eivät välierissäkään päässeet, vaan joutui aina legendaariseen game seveniin saakka tahkoamaan pääsystä finaaliin. Lopulta KooKoo vei ratkaisevan ottelun 2-1 ja koko sarjan 4-3.
Finaaleissa vastaan asettui jopa hieman yllättäen Mikkelin Jukurit, joka kampesi tieltään ensin Liigaan ensi kaudeksi nousevan Sportin ja sen jälkeen lopulta Mestiksen pronssia voittaneen TUTOn. Tämä tarkoitti siis sitä, että kouvolalaiset saivat revanssin viime vuodesta, jolloin Jukurit voitti mestaruuden otteluvoitoin 3-0.
Jukurit tahkosi niin puolivälierät kuin välierätkin aina seitsemänteen peliin saakka. Finaaleissa tämä pitkä taival rupesi näkymään. KooKoo jyräsi koko ajan neljällä tasaisella kentällä eteenpäin ja jukuripelaajien bensa alkoi selvästi loppua. Myös "Peltsi" näki tämän yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi.
− Mä luulen, että Jukurit alkoi vähän väsyä vikassa pelissä. Me mentiin kuitenkin neljän kentän rytmillä koko pudotuspelit läpi. Kaikki pystyttiin heittämään kentälle joka tilanteessa. Mä luulen, että se oli meidän etu. Ja toki myös uskomaton maalivahtipeli!
KooKoo voitti mestaruuden lopulta melko selvästi otteluvoitoin 4-1. Jos Liigan johtohenkilöitä on uskominen, niin KooKoo nousee Liigaan kaudeksi 2015-2016.
