Ulkopuolisen silmin jääkiekkoilijan arki vaikuttaa sitovalta, kiireelliseltä ja toisinaan tarpeettomankin ohjatulta. Kausi kestää pahimmillaan tai parhaimmillaan lähes vuoden, sillä osalla joukkueista valmistautuminen seuraavaan kauteen alkaa jo siinä vaiheessa, kun toiset pelaavat vielä finaalipelejä.
Tänä keväänä näin käy Ässiin siirtyvälle Matti Lambergillekin. Ässien harjoitukset alkavat pääsiäisen jälkeen.
Lambergilla tosin on syynsä nauttia täysin siemauksin kiekkoilijoille raskaasta harjoituskaudestakin. Vasta 24-vuotias hyökkääjä on viime kausien aikana joutunut katselemaan elämäänsä uudesta perspektiivistä, sillä uran päättyminenkin oli jossain vaiheessa täysin realistinen vaihtoehto.
Se, mitä jääkiekolla ja sen parissa toimivilla ihmisillä on tarjota urheilijalle, on ainutlaatuista. Uskoa on koeteltu, mutta Lamberg kokee sen myös vahvistuneen vaikeiden hetkien kautta.
− Tässä vaiheessa on tärkeintä se, että ylipäätään pystyn vielä pelaamaan. Koen, että urani kohokohdat ovat vielä edessä päin, kertoo Lamberg.
− Muitakaan kortteja ei ole ollut käytössäni niin paljon, että oli päivänselvää kääntää kaikki mahdolliset kivet kuntoutumisen vuoksi.
Suunta on kohti parempaa
Päättynyt kausi 2016-17 oli jo askel kohti parempaa huomista, vaikka Sportin ja sitä myöten Lambergin kausi ei jatkunutkaan pudotuspeleissä.
Hyvää historiaa on varsinkin sellaisista, joilla on samoja vahvuuksia kuin minulla.
− Olihan se raskas paikka, kun pelien panos valui pois. Sen jälkeen otteluihin latautuminen oli todella vaikeaa. Silti kokonaisuudessaan tällä kaudella sain pitkästä aikaa sitä, mitä lähdin hakemaankin. Olin kunnossa, ja sitä kautta löysin tämän vuoden puolella oman juttuni Vaasassa.
− Nyt vain ottaa rajusti päähän seurata sivusta pudotuspelejä.
Niin, pudotuspelit. Lambergin puheesta huokuu käsitys siitä, mikä osa kaudesta on kaikkein tärkeintä. Hänen uransa varrella onnistuneet pudotuspelikeväät ovat vielä jääneet puuttumaan valikoimasta, mutta tavoitteet ovat kristallinkirkkaana mielessä.
Päämäärätietoisuus on ensiluokkaisella tasolla.
− Ajattelen asian niin, että kovat jätkät punnitaan vasta tosipeleissä. Moni voi vetää hyvän runkosarjan, mutta joka pudotuspeleissä uskaltaa pelata rohkeasti ja onnistua, on huippupelaaja, arvioi tuore ässähyökkääjä.
Lambergin kahden seuraavan kauden työnantaja, Porin Ässät, selvisi päävalmentaja Jyrki Ahon ensimmäisellä kaudella jo noihin kevään tärkeisiin peleihin. Valmennus onkin yksi tekijä, mikä kiehtoi Lambergia juuri patapaitojen tarjouksessa.
− Minuun vetosi kulttuuri, mitä Poriin ollaan rakennettu. Tiettyjä toimintatapoja on räjäytetty uusiksi, ja näen mahdollisuuden päästä täällä pelaajana eteenpäin.
− Lisäksi Ahon alaisuudessa on kehittynyt monikin pelaaja, mutta hyvää historiaa on varsinkin sellaisista, joilla on samoja vahvuuksia kuin minulla, analysoi Lamberg.
Kärppien junioreista ponnistaneella hyökkääjällä riittää vielä nälkää kehittyä paremmaksi kiekkoilijaksi.
− Vahvasti uskon, etten ole vielä lähelläkään maksimipotentiaaliani. Tiedän, että minulla on ominaisuuksia, joiden avulla voin päästä kovempiinkin sarjoihin pelaamaan. Kova oppimisprosessi elämässä tukee myös urheilijaminääni.
− Kliseisesti sanottuna nälkä kasvaa syödessä, aina täytyy saada isompaa ateriaa eteen, toteaa Lamberg.
Pääsiäismaanantaina Poriin ja tiistaina uuden joukkueen harjoituksiin, mikäpä nälkää kasvattaisi enemmän. Jääkiekkoilijan matka on onneksi taas käynnissä.
Arjesta voi tulla juhlaa, kun prioriteetit on mietitty uudelleen, ja tämä toteutuu ensi kauden Ässissä viilettävän Lambergin kohdalla.