JYP - IFK
KOO - SPO
PEL - TPS
SAI - TAP
BOS - STL 2.00
NYI - NJD 2.00
NYR - CHI 2.00
TBL - TOR 2.30
NSH - WPG 3.00
MIN - ANA 3.00
DAL - LAK 3.30

Pitkän tien kiertäjä

LIIGA, NHL / Haastattelu
Vaikka Vladimir Sicak onkin vasta 24-vuotias, on hän ehtinyt jo kiertämään pitkän polun urallaan. Jo 17-vuotiaana Tsekin Extra-liigassa debytoinut Sicak on ehtinyt pelata rapakon takana WHL:ssä, ECHL:ssä ja IHL:ssä, ja on nyt jo neljättä kauttaan HPK:n joukkueessa.

Sicak aloitti kiekkoilijan uransa kasvattajaseuransa Ceske Budejovicen riveissä. Nuorena kypsynyt puolustaja pääsi Extra-liigan peleihin juuri ja juuri 17-vuotiaana. Pari vuotta myöhemmin kenkää kuitenkin alkoi hiertää nuorukaisen isän aikoinaan allekirjoittama sopimuspaperi.

- Minulla oli sopimus Extra-liigan Budejovicen kanssa, jonka isäni oli allekirjoittanut, sillä olin itse vielä alaikäinen. Kun täytin 18, oli agenttini sitä mieltä, että sopimus täytyy neuvotella uusiksi, jotta saisin rahaakin.

- Seura ei kuitenkaan tähän suostunut: ”ei, ei, ei”. Lisäksi he eivät päästäneet minua mihinkään muuhun joukkueeseen Extra-liigassa tai ylipäänsä Euroopassa. Seura sanoi, että tervemenoa vain oikeudenkäyntiin, mutta oikeusprosessi olisi kestänyt puolitoista vuotta.

Vielä teini-ikäisen puolustajan vaihtoehdot kävivät vähiin, sillä vaikka ottajia olisi ollut muissa tsekkiseuroissa, ei käytännössä jäljelle jäänyt kuin kaksi mahdollisuutta. Näistä Sicak päätti valita sen suuremman riskin tien sen sijaan, että olisi palannut kotiseuraansa nöyristellen.

- Agenttini kanssa neuvottelin asiasta ja hän sanoi, että minulla on kaksi vaihtoehtoa: palata häntä koipien välissä ja pyytää anteeksi tai lähteä Kanadaan koettamaan onneani. Olin ensimmäisen kierroksen varaus CHL:n draftissa silloin.

Sicak siirtyi kesken kauden 98-99 Kanadan juniorisarjaan WHL:ään ja Medicine Hat Tigersin joukkueeseen. Vladimir pelasi tuon ja seuraavan kauden Tigersissa, joka oli tuolloin yksi liigan heittopusseista.

- Onni ei kuitenkaan ollut myöden. Pelasimme 75 ottelua ja voitimme niistä vain 15, joukkue oli huonoin koko liigassa. Se oli erittäin vaikea kausi. Itse pärjäsin hyvin, ainakin pisteiden valossa.

Kanadan juniorisarjassa pelatun kahden kauden jälkeen edessä oli kesäkuussa 2000 pidetty NHL:n varaustilaisuus. Sicakin nimi piti löytyä useidenkin seurojen papereista ja tsekkipuolustajan nimi oletettiin huudettavan jo draftin ensimmäisenä päivänä - toisin kuitenkin kävi.

- Seuraavana oli vuorossa NHL:n varaustilaisuus ja minun oli ennakoitu menevän kolmannella varauskierroksella. Siellä sitten istuin varaustilaisuudessa alusta loppuun, eikä nimeäni huudettu.

Atlantan kautta Hämeenlinnaan

Vaikka varaustilaisuus päättyikin Sicakin osalta valtaisaan pettymykseen, elivät NHL-haaveet yhä. Tsekkipuolustaja lähti hakemaan sopimuspaperia uuden NHL-seuran Atlanta Thrashersin historian ensimmäiseltä harjoitusleiriltä.

- Kaksi viikkoa draftin jälkeen agenttini soitti ja ehdotti Atlantan harjoitusleirille menemistä. Se oli Atlantan ensimmäinen kausi ja oli heidän leirillään kolmen viikon ajan. Pari päivää leirin päättymisen jälkeen he tarjosivatkin sopimusta ja allekirjoitin sen.

- Aloitin kauden Atlantan farmijoukkueessa, mutta neljä päivää ennen NHL-kauden alkua farmiin pudotettiin NHL:stä neljä uutta kaveria vielä, ja minä jouduin ECHL:ään. Siitä olin hyvin surullinen, enkä edes oikein uskonut mitä oli tapahtunut.

Niin Sicak oli kiertänyt pitkän tien Budejovicen, Medicine Hatin, Atlantan ja Orlandon kautta Greenville Grrrowlin joukkueeseen ECHL-sarjaan, farmin farmiin. Pohjalta oli kuitenkin vain yksi tie: ylöspäin.

- Jouluna pääsin takaisin IHL:ään, jossa sitten pelasinkin kauden loppuun. Kauden jälkeen itse asiassa Atlantan johto ehdotti, että lähtisin Hämeenlinnaan pelaamaan.

HPK otti nuoren tsekkipuolustajan avosylin vastaan ja Sicakin ensimmäinen kausi SM-liigassa sujuikin iloisissa merkeissä. Kauden jälkeen Pallokerhon johto rustasi Sicakille jatkosopimuksen, johon tämä suostui.

- Atlanta oli yhden kerran koko kauden aikana yhteydessä minuun ja sen jälkeen ei kuulunut mitään. Sitten päätin jatkaa täällä ja allekirjoitin uuden sopimuksen HPK:n kanssa. Kuukausi sen jälkeen sain kirjeen Atlantasta, jossa sanottiin, että minun pitäisi mennä pelaamaan farmijoukkueeseen. Onneksi sain kuitenkin purettua sen sopimuksen, se oli paras ratkaisu siihen tilanteeseen.

Ulkomaalaisena Suomessa

Ensimmäisellä liigakaudellaan Sicakilla oli seuranaan peräti neljä muuta tsekkipelaajaa, sillä HPK oli täyttänyt koko ulkomaalaiskiintiönsä tsekeillä. Oman tiensä kulkija ei kuitenkaan ollut riippuvainen pelkästään maanmiestensä seurasta.

- Sillä ei ollut minulle kovin suurta väliä, oliko joukkueessa muita tsekkipelaajia. Lähdin Tsekistä jo 18-vuotiaana ja tulin tänne kaksikymppisenä. En ole tarvinnut sillä tavalla tsekkien seuraa koskaan.



”En ole joutunut kokemaan sitä ulkomaalaispelaajien painetta, jota muut pelaajat.”

Heti avauskaudestaan lähtien Sicak on alkanut ”suomalaistua”, vaikka suomen kielestä tsekkipelaaja ei vielä neljäntenä vuotenaankaan osaa kuin kirosanat. Tyttöystävänkin ”Ziggy” on löytänyt Hämeenlinnasta, eikä ystävyyttä joukkuekavereiden kanssa estä kielimuuri.

- Viihdyn täällä oikein hyvin, vaikka en pääsekään puhumaan tsekkiä muiden kanssa. Kaikkien kanssa tulee kuitenkin toimeen englanniksi ja omaa kieltäni puhun, kun soitan vanhemmilleni pari kertaa viikossa. Kun joukkuekaverit ovat huippuja kuten täällä Hämeenlinnassa, ei silloin tunne oloaan yksinäiseksi.

Sicakiin ei ole HPK:n riveissä suhtauduttu ehkä samoin tavoin kuin muihin kovapalkkaisiin ulkomaalaisvahvistuksiin, sillä tsekkipakki liittyi joukkueeseen jo kaksikymppisenä, eikä ole koskaan ollut niitä kaikkein kalleimpia pelimiehiä. Samalla harteille ei ole kasaantunut niitä paineita, jotka monet vahvistukset saavat kannettavakseen.

- En ole joutunut vielä kokemaan sitä ulkomaalaispelaajien painetta, jota kenties muut pelaajat, sillä HPK on aina pelannut niin hyvin näinä neljänä vuotena. Tomas Kucharcik sanoi moneen kertaan, etten vielä tiedä miltä se tuntuu, kun joukkue häviää paljon ja paineet ovat kovat pelata itse paremmin.

- Jossain Ässissä ja Pelicansissa pelaaminen olisi varmasti paljon vaikeampaa, varsinkin ulkomaalaisena. Olen onnellinen, kun valitsin aikoinaan hyvän joukkueen.

Palaa tästä artikkelin pääjuttuun.

» Lähetä palautetta toimitukselle