Pelicans-yllättäjä seuraa tilastoja ja ihastuttaa kovalla itseluottamuksella − nousu Liigaan hurjan nopea

LIIGA / Haastattelu
Aleksi Ekin liigauran avausmaali oli lähellä perjantaina.
Kuva © Pasi Lepola (www.pasilepolaphotography.com)
Haastattelun kirjoittaja ei tiedä yhtään, mitä odottaa tulevan jututettavan suhteen. Edes kasvonpiirteitä. Lahden hallin koppikäytävällä esitetyn ujon "oletko sä Aleksi"-kysymyksen jälkeen haastateltava nyökkää, ja juttu alkaa luistaa kivasti.

Pelicansissa tällä kaudella debytoinut Aleksi Ek vaikuttaa ennakkoluulottomalta ja rohkealta puolustajalta, jolla on terveellä tavalla korkea itseluottamus.

Heinolassa syntynyt 19-vuotias puolustaja koki eilen joukkueensa kanssa uskomattoman draaman Lahdessa. Selvä 1−4-tappioasema JYPiä vastaan muutamia minuutteja ennen loppua kääntyi vain viisi sekuntia ennen päätössummeria 4−4:ään, ja lopulta ottelu kesti miltei kolme tuntia.

Oliko perjantain Pelicans-JYP Ekin liigauran oudoin?

− En tiedä oudoimmasta. Alku oli laimeata, vähän tasapaksua. Ehkä minun lyhyeni urani eniten videotarkastuksia sisältänyt peli. Siinä oli paljon tapahtumia, yhdeksän ottelua pääsarjassa pelannut pakki mietti.

Hän myönsi, että noin puoli kymmenen loppuneen pelin pituus vaikutti kehoon jotenkin.

− Kyllähän se vähän vaikuttaa, mutta veikkaan, että minulla vaikuttaa vähän vähemmän kuin vanhemmilla jätkillä. Minulla riittää virtaa, Ek virnisteli.

Nousu parrasvaloihin tapahtui nopeasti

Ekin tie on vienyt Pelicanin takalinjoille häkellyttävän nopeasti. Vielä viime kaudella 2016−17 hän luuti A-nuorten Mestiksessä Vierumäki Unitedin paidassa, lisäksi vyölle kertyi muutamia pelejä Pelicansin A-nuorten liigajoukkueessa.

Nousu Liigaan taisi yllättää peruspakin.

− En tiedä, olisinko uskonut, ei ainakaan tullut ajateltua (liigapaikkaa). Menin hakemaan A:sta isoa roolia, ja tiesin, että siellä sujuessaan sen pystyy ottamaan. Pienten sattumusten kautta - tässä on ollut loukkaantumisia - saanut näytönpaikkoja. Mennyt onneksi ihan hyvin, rauhallisen oloinen puolustaja mietti mennyttä aikaa.

Hyvin on tosiaan mennyt. Kun noin reilun 11 minuutin peliaikakeskiarvolla Liigassa pelannut Ek on ollut jäällä, on omissa kolissut tasakentällisin vain kahdesti yhdeksässä kamppailussa.

− Joo, pakko olla tyytyväinen. Plus-miinus on varmaan sellainen, mitä itse katson eniten. Ei ole kuitenkaan pisteitä tullut hirveästi missään sarjoissa, ei ole vahvuuteni siinä, Ek painotti.

Eli puolustaja myönsi siis seuraavansa tilastoja?

− Kyllä niitä tulee vähän katsottua. Varmasti jotkut eivät katso yhtään. Plus-miinusta seuraan. Kotipuolessa katsotaan tarkemmin, jos on sanottavaa, Ek veisteli vastaten lisäksi, että tilastojen seuraamisesta pystyy itseasiassa ammentamaan omaan peliin.

Peruspakinkin pitää osata hyökkäämisen jalo taito

Vaikka Ekin tehot Liigassa näyttävät vielä kiikareita, antoi hän aggressiivisesti hyökkäävässä joukkueessaan oivan näytteen taidoista perjantaina. Nuorukainen purjehti kiekon kanssa pitkään päästen lopulta nokikkain JYP-vahti Eetu Laurikaisen kanssa.

Vaikka tuossa tilanteessa vastustajan veskari veti vielä pidemmän korren, jäi jyväskyläläisten muut pelaajat lähinnä turistin rooliin. Kiekollisten taitojen lisäksi lajiin kuuluva vastustajan psyykkaaminen tuntuu olevan hallussa.

− No, tänään sattui suhteellisen hidas pakki olemaan vastassa, Ek virnisteli ensiksi, ja jatkoi naama peruslukemilla:

− Nykyään kaikissa joukkueissa pitää olla kentällä viisi pelaajaa, ketkä osaavat hyökätä ja puolustaa.

Lauantaina Pelicansin matka vei lentäen kauas Ouluun. Paikallinen Kärpät ja lahtelaispoppoo iskevät yhteen kello 17 alkavassa mittelössä.

» Lähetä palautetta toimitukselle