Lohipaitojen luonnollinen tavoite on tietenkin pudotuspeleissä. Monet loukkaantumiset ovat vaikuttaneet joukkueen elävyyteen odotettua enemmän. Päävalmentaja Pekka Kangasalustan mukaan yksi odotus loppukaudelle olisi saada ehjä pelaava kokoonpano.
Tärkeänä Kangasalusta pitää varsinkin nuorten pelaajien kehittämistä. Nuorille on annettava varaa ja aikaa kehittyä. Yksi Kangasalustan suurimmista haasteista on saada kiekkokontrollipelitapa toimimaan täydellisesti. Pelitavan onnistumisessa Kangasalusta painottaa rohkeutta.
- Välillä pelitapa toimii kuin junan vessa! On tärkeää antaa nuorten poikien pelata rohkeasti, ja tarkoitan nimenomaan kiekollista rohkeutta. Se kehittää pelaajaa. Moni pelaaja onkin kehittynyt kuluvan kauden aikana. Meidän pelaajat ovat kuitenkin urallaan vasta alussa, joten heidän on uskallettava ja saatava pelata rohkeasti, vaikka virheitä tulisikin, kertoo Kangasalusta ja tarkentaa:
- Niitä tulee ja saa tulla, mutta rohkeuden pitää säilyä, se on tie kehitykseen. Sudenkuoppana on ollut pelitemmon laskeminen liiallisen syöttelyn johdosta, mikä ei ole tarkoitus missään nimessä. Minulle ja Tuomaiselle (Marko) on tärkeää, että yksilöt kehittyvät. Sitä työtä me jatkamme päivittäin.
Joukkueen kantavaksi voimaksi Kangaslusta listasi monta pelaajaa, kuten muun muuassa Jiri Veistolan, Sami Kautton ja Artem Iossafovin. Joukkueen viime aikoina nopeimpina kehittyjinä Kangasalusta pitää Oskari Mannista ja Joel Lehtistä, jotka ovat lähtökohtiin nähden kehittyneet huimasti harppoen.
Yhtenä avainhenkilönä Kangasalusta kuitenkin pitää joukkueen huoltajaa Väinö Säkkistä, joka Kangasalustan mukaan tekee ajoittain yksin kymmenen ihmisen työt.
Voittavalle tielle Kiekko–Vantaa pyrkii raa’an työn ja tahdon avulla. Vaikka nuorien pelaajien kehittyminen on tärkeää, heille on pidettävä rautaista kuria. Ylimielisyyttä ja tahdottomuutta Kangasalustan joukkueessa ei varmasti suvaita.
- Kaikessa on aina parantamisen varaa, niin omassa työssä kuin myös pelaajien ja muiden organisaatiossa mukana olevien työssä. Ikinä ei saa tyytyä mihinkään vaan aina on pyrittävä parantamaan suoritusta, oli sitten menossa hyvä tai huono hetki, sanailee Kangasalusta.
Hajuton, mauton, väritön
Kiekko–Vantaan alkukausi alkoi odotuksiin nähden vaisusti ja menestys on ollut tasaisuuden puutteessa vaihtelevaa. Kuluva kausi on parivaljakon ensimmäinen aikuisten tasolla, joten vielä on aikaa pelitavan sisään ajamiseen ja menestyksen tavoitteluun. Jotkut sanovat vantaalaisten alkukautta hajuttomaksi, mauttomaksi ja värittömäksi, mutta näin ei kuitenkaan ole. Peli on usein hyvää, vaikka tulokset eivät puhuisikaan sen puolesta.
- Alkukausi on kulkenut tuloksellisesti alakanttiin ja pelillisesti vuoristoratamaisesti. Hävityistä peleistä puolet ovat päättyneet vain yhden maalin marginaalilla. Joka pelissä ollaan kuitenkin tapeltu voitosta. Asenne ja usko voittamiseen on näkynyt päivittäin. Se on ainoa tie kehitykseen ja voittoihin, tuumii Kangasalusta.
Vantaalaisten ongelmana on pidetty joukkueen suurta vaihtuvuutta. Yhteistyö Jokerien kanssa on osasyy siihen, kun nuoret pelaajat nousevat Jokerien nuorten sarjoista ylemmille sarjatasoille taistelemaan liigapaikasta. Yleensä tämä tapahtuu Mestiksen kautta. Kangasalusta pitää yhteistyötä Jokerien kanssa kuitenkin hyvänä asiana.
- Olemme ajaneet monia omia A-nuoriamme Mestis-kartalle ja antaneet yhteistyöseura Bewe-TuusKin pelaajille mahdollisuuden pelata Mestistä. Se on pitkässä juoksussa hyvä asia, että omat juniorit otetaan mukaan, eikä haalita eri liigaseuroista hätäapuja. Tässä asiassa olemme olleet edelläkävijöitä, sillä kovin monen muun Mestis-seuran en ole nähnyt käyttävän omia junioreita peleissään, latoo Kangasalusta.
Kokenut kaksikko puikoissa
Lohipaitojen valmennus siirtyi kauden alussa Samu Kuituselta ja Vesa Karjalaiselta Kangasalustalle ja Tuomaiselle. Entisen valmennusportaan saappaat eivät olleet liian isot täytettäviksi vanhalle liigajyrälle ja NHL:n puolella piipahtaneelle voimahyökkääjälle.
Kovista otteistaan tunnetun Kangasalustan ura jääkiekkoilijana lähestyi loppuaan vuonna 2002, kun 25-vuotiaan ässäpuolustajan polven eturistiside ja nivelkierukka sanoivat sopimuksensa irti pelissä Tapparaa vastaan. Kangasalusta yritti vielä uransa ehtoopuolella hakea vauhtia Suomi-sarjan puolelta, mutta kiito ei kestänyt ja Kangasalustan kausi HC Montrealissa jäi vajaaksi. Pelit HCM:ssa jäivät Kangasalustan ammattilaisuran viimeisiksi.
Tuomaisen ura jääkiekkoilijana oli jokseenkin meritoituneempi ja mittavampi kuin aisaparinsa Kangasalustan. Tuomainen ehti noin kaksikymmenvuotisen ammattilaisuransa aikana pelaamaan muun muassa NHL:ssä 79 ottelua. SM-liigassa Tuomainen pelasi 231 peliä, tehoin 44+51. Viimeiset ottelunsa Tuomainen pelasi lohipaidoissa viime kaudella, jonka jälkeen hän siirtyi suoraan vantaalaisten valmennusjohtoon.
- Markon huikea pelaajaura näkyy hänen ajatuksissaan ja tekemisissään. Hän on monelle nuorelle pelaajalle kuin lottovoitto, jos pelaaja osaa kaiken tuon tiedon ja kokemuksen imeä itseensä. Erikoistilannepelaamisessa Markolla on iso rooli, siitä hänellä on huikea näkemys ja paljon erilaisia ideoita, toteaa Kangasalusta lopuksi.
