Nopeaakin nopeampi ruotsalainen

LIIGA / Haastattelu
Daniel Brodin on sopeutunut ässätiimiin paremmin kuin hyvin.
Kuva © Mikko Ruohola http://mikko.ruohola.org/
Suomalainen ja ruotsalainen jääkiekko eroavat toisistaan, mutta Ässien Daniel Brodin on löytänyt kultaisen keskitien. Mitä mieltä pienestä pitäen mailan varressa roikkunut ässähyökkääjä on itse lajista?

- Se merkitsee minulle todella paljon. Olen pelannut pikkuisesta asti ja haluan jatkaa niin kauan kuin vain on mahdollista. On hauskaa tehdä tätä työkseen, Ässien 23-vuotias laitahyökkääjä Daniel Brodin tiivistää ajatuksensa.

Hetkessä elävä ruotsalainen toteaakin, että hänellä ei ole harmainta aavistusta mitä tekisi uransa jälkeen, vaikka sitä välillä pohtiikin. Ja miksi sitä tarvitsisikaan miettiä juuri nyt? Brodin on heti ensimmäisellä SM-liigakaudellaan mukana pudotuspeleissä.

- Tätä varten olemme harjoitelleet koko kauden, nyt vasta itse hauskuus alkaa. Odotan tiukkoja pelejä ja paljon yleisöä kotihalliin, hyökkääjä tuumii.

- Meidän täytyy mennä päivä kerrallaan eteenpäin, pelata omaa peliämme, eikä murehtia KalPan tekemisiä.

Astetta kovempi taso

Jääkiekkoiluun Brodinia ei tarvinnut pikkulapsena patistaa, vaikka laituri sai toki ympäristöstään vaikutteita. Brodinin äiti vietti aikansa taitoluistelun parissa ja hyökkääjän setä taas kiekkoili.

- Siinä tuli pakostakin luisteltua, mutta taisin sitten pitää siitä. Viisi- tai kuusi-vuotiaana aloitin joukkuepelaamisen.

- Jääkiekkoa olen pelannut koko ikäni. Jalkapalloa harrastin aina välillä, mutta en koskaan pysyvästi. Lopetin sen välillä, kunnes taas aloitin uudelleen.

Suuren osan juniori-iästään Djurgårdenin organisaatiossa pelannut Brodin sai kaudella 2008-2009 kokeilla miesten sarjaa ottelun verran, ja seuraavalla kaudella pelejä Elitserienissä kertyikin tilille jo huomattavasti enemmän.

- Se oli iso muutos. Elitserien oli järjestelmällisempi, junioreissakin pelaaminen oli toki myös järjestelmällistä, mutta Elitserienissä täytyi todella tietää mitä teki, se oli ehdottomasti seuraava taso.

Kausi 2009-2010 tarjosi Brodinille monta monessa. Junioreista miesten sarjaan hyppäämisen lisäksi nuori laituri pääsi kokeilemaan siipiään nuorten maajoukkueessa. Uurastus palkittiin Elitserien-hopealla ja MM-pronssimitalilla.

- Kanadassa oli peleissä todella paljon katsojia, ja oli hienoa saada edustaa Ruotsia. Tuollaiset turnaukset ovat mahtavia.

"Moi, mita khuuluu?"

Ässät oli ruotsalaishyökkääjän perässä jo kesken viime kauden, mutta porilaistiimi sai laiturin vahvuutensa vasta kuluneeksi kaudeksi. Poriin Brodin kehkeytyi kesällä, kun Ässät aloitti jääharjoittelun, joten tottuminen suomalaiseen kiekkotyyliin kävi hyökkääjän mukaan pikaisesti. Samalla, kun Brodin otti mallia Suomen tyylistä, ammensivat joukkuetoverit ruotsalaiselta hyviä vinkkejä harjoitteluun.

- Tänä vuonna olen treenannut personal trainerin kanssa, ja hän on opettanut minulle paljon uusia asioita.

- Olen nopea, ja haluan pysyäkin nopeana, joten jos teen esimerkiksi kyykkyjä, yritän harjoitella räjähtävyyttä. Sama juttu vaikkapa penkin kanssa. Tykkään myös harjoitella joustavuutta, joten venyttelen paljon.

Brodin on istunut Ässien rosteriin kuin nenä päähän, sillä illasta toiseen puurtava ruotsalainen on saanut pelata koko kauden ilman yhtään katsomokomennusta. Myöskään ketjukokonaisuuteen Sami Mutanen-Severi Sillanpää-Brodin ei ole pahemmin ollut tarvetta kajota.

Hyökkääjä sai myös ensimmäistä kertaa pääsarjaurallaan kymmenen maalin rajan rikki, kun tehoja patapaidassa tuli 10+8=18. Fyysiseksi, suoraviivaiseksi ja ehkä hieman rämäpäiseksikin kuvailtu Brodin on pitänyt näitä vahvuuksinaan ja käyttänyt niitä hyödykseen.

- Tykkään luistella paljon, käyttää nopeuttani ja yrittää mennä suoraan verkolle, jos pystyn, tehdä tilaa muille pelaajille. Ja tietysti laukominenkin on aina kivaa puuhaa.

Kun Brodin astui jalallaan Suomen kamaralle, olisi hyökkääjä tarvinnut vuorokauden ympäri vähintään tulkkia ja kompassia. Ruotsalaisen tietotaso itänaapuristaan oli ruohonjuuritasolla.

- En tiennyt oikeastaan mitään mistään, mutta hyvin on mennyt. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun muutin toiseen maahan, ja tietysti oli vaikeaa asua ihan omillaan. Ensimmäinen viikko oli todella vaikea, kun en tiennyt yhtään mitä tehdä, minne mennä tai missä syödä. Viikkojen aikana kuitenkin tottui liikkumaan täällä.

Brodin ei entuudestaan tuntenut uusia joukkuetovereitaan. Ainoastaan Stephen Dixonia vastaan laituri pelasi kerran Elitserienissä, kun kanadalaishyökkääjä edusti tuolloin Brynäsiä. Ruotsalainen löysi kuitenkin heti joukkueesta hengenheimolaisia, ja vapaa-aika kuluu pitkälti Sami Lähteenmäen, Michael Ryanin, Jyri Marttisen ja Patrik Parkkosen kanssa.

Vaikka kaikki oli Brodinille uutta Suomessa, kielimuuri ei kuitenkaan ole Ässissä ollut ongelma. Pukukopissa kuuluu niin kotimaista puhetta kuin englantiakin – ja Brodinin iloksi joskus ehkä jopa ruotsiakin. Laituri ymmärtää suomeakin sanan sieltä toisen täältä, ja luonnollisesti kirosanat ovat tarttuneet matkaan.

- Mutta olen minä oppinut muutamia hyviäkin, "Kiitos", "moi" ja "mita khuuluu?", Brodin demonstroi naureskellen.

» Lähetä palautetta toimitukselle