Nippala odottaa pitkää kevättä

MESTIS / Haastattelu
Vilppulan Kiekon kasvatti Jose Nippala pelaa kenties uransa parasta kevättä Mestiksessä. Koko kevään erinomaisessa vireessä ollut monitoimimies on johtanut LeKiä esimerkillään kohti pitkää kevättä.

Jose Nippalaa, 30, voi tituleerata hyvällä omalla tunnolla yhdeksi LeKin seuraikoneista ja Mestis-nousun kasvoista. Suurelle yleisölle tuntemattomampi keskushyökkääjä viilettää Kisa-nutussa jo seitsemättä kauttaan, takataskussa on pahvi kevääseen 2011 saakka.

– Ennen kahden vuoden jatkon kirjoittamista piti miettiä, mihin asettaa tavoitteet, että viitsii tehdä töitä niiden eteen. Edellinen kesä taisi olla käytännössä ensimmäinen, kun satsasin kunnolla harjoitteluun sitten Hermeksen keikan.

– Tiputin muutaman kilon pois ja keskityin täysillä treenaamiseen. Nyt on ollut kiva pelata, kun ei hengästy hyökkäysalueelta omiin luistellessa ainakaan niin helposti, Nippala naurahtaa.

Klassisena kahden suunnan keskushyökkääjänä parhaiten tunnettu Nippala on valmentajalleen ideaalinen pelaaja, sillä hän pystyy pelaamaan tarvittaessa joukkueessaan roolin kuin roolin. Muutaman ottelun puolustajana luutinut ja ylivoimalla viivamiehenä pelaava rauhallinen sentteri ei hätkähdä eri pelipaikkoja.

– Pakkina pelatessa auttaa varmasti vahva sentteritausta, pelinlukutaito ja sitä kautta sijoittuminen kentällä, Nippala arvioi.

Kevään peleissä Nippalan rooli on ollut tasaviisikoin pääasiassa nelosketjun sentterinä, ylivoimapelissä "Pala" operoi siniviivalla.

– Tottakai erilaiset roolit peluutuksessa ovat välillä haastavia. Mieluiten sitä pelaisi hyökkäävässä roolissa läpi ottelun, mutta nytkin olen saamaani tyytyväinen, varsinkin kun saan ylivoimallakin vastuuta.

Ajoittain kokenut keskushyökkääjä on joutunut sivuun pelaavasta kokoonpanosta lainamiesten tieltä, mutta Nippala ei myönnä sen harmittavan ainakaan erityisen paljon.

– Ainahan sitä mieluiten pelaisi, mutta kun tiedän seuran toimintamallin ja resurssit, niin se kuuluu asiaan. Sitäpaitsi meillä on ollut kuluvalla kaudella hyviä poikia lainalla. Kun he pelaavat sitoutuneesti joukkueelle ja taistelevat voitosta, niin itseäkään ei katsomokomennus harmita, Nippala kertoo ja jatkaa:

– Sitten jos laiskottelevat lainamiehet menisivät pelaavaan kokoonpanoon ennen itseä, niin silloin tilanne olisi varmasti eri, mutta onneksi mitään sellaista ei ole Lempäälässä kuluvalla kaudella nähty. Ja antavathan ne katsomokomennukset itselle halua näyttää osaamistaan, jotta valmentajien kokoonpanovalinnat tulisivat mahdollisimman vaikeiksi.

Vauhti katkesi reisiluuhun

Vilppulan Kiekosta Ilveksen C-junioreihin siirtynyt Jose Nippala aloitti miesten sarjoissa Kokkolan Hermeksen riveissä.

– Olisin voinut pelata Ilveksen A:ssa vielä vuoden, mutta kävin aiemmalla kaudella muutaman pelin Kokkolassa lainalla ja sain silloin hyvin peliaikaa. Oli junioreista tuttu valmentaja (Juha Pajuoja) ja kaikki luisti hienosti, Nippala kertasi.

– Yhtäkkiä peliaikaa oli lähinnä nelosen rikkovana pelaajana, jos silloinkaan. Siitä kaudesta ei jäänyt paljon muisteltavaa. Palasin takaisin Tampereelle KOO-VEE:hen, jossa kauden kolmannessa pelissä meni reisiluu poikki. Se kausi oli sitten siinä.

Vakavan loukkaantumisen myötä Nippala suuntasi katseensa myös uran jälkeiseen elämään. Silloin heräsi ensimmäisen kerran ajatus siitä, ettei peliura välttämättä vie kaikkein kirkkaimpiin valoihin.

– Järvisen "Kilu" soitti Lempäälästä ja kyseli halukkuutta tulla pelaamaan ja järjestäisivät työpaikan samalla. Löin kättä päälle siirtymisestä ja ilmoitin asiasta KOO-VEE:n valmennukselle. Lupasin jäädä pelaamaan vielä loppukaudeksi Suomi-sarjaan, Nippala muistelee.

– Puoli kautta pelasin vaihtelevalla peliajalla, ei oikein Lempäälään siirtymistä katsottu hyvällä valmennuksen osalta. Johdettiin joukkueen sisäistä pistepörssiä "Järvän" (Sami Järvenpää) ja Ahmavuon Samin kanssa, mutta valmentaja hajoitti ketjun siirtoilmoituksen jälkeen.

– Muistan vielä eräänkin pelin, jossa oltiin maalin tappiolla ja "Järvä" ihmetteli ääneen valmentajille, miksi joukkueen kiekollinen sentteri istuu viltissä. Vastausta ei saatu koskaan, Nippala nauraa.

Kisan junioripuolella Nippala opiskeli oppisopimuksella liikunnanohjaajaksi ja toimii nykyäänkin seuran jääkiekkojaoston junioripuolen valmennuspäällikkönä.

– Kisaan siirtyminen oli selkeä askel myös kohti uran jälkeistä elämää ja ammattia. En silloin ajatellut enää pelaavani kovin korkealla tasolla.

Nousut Kisan kanssa

Kun Nippala siirtyi Lempäälään, Kisa pelasi II-divisioonaa rennolla otteella.

– Kivaahan täällä on ollut aina. Hyvä joukkuehenki, mahtavia pelikavereita ja tietysti ollaan voitettu keskimäärin enemmän kuin hävitty, Nippala kertaa LeKin aikaansa.

Lempäälän Kisan joukkueessa Nippala on kokenut muutaman sarjaportaan vaihtumisen ylöspäin.

– Eka kausi mentiin II-divisioonaa, seuraavan päätteeksi noustiin Suomi-sarjaan. Suomi-sarjaa pelattiin yksi täysi kausi ja seuraavalla noustiin Mestikseen. Oikeastaan viime kauden päätteeksi meidän olisi pitänyt nousta SM-liigaan, mutta siihen tyssäsi, Nippala nauraa.

Kun pelit ovat sujuneet Mestiksessä, on myös nälkä kasvanut syödessä.

– Kyllä motivaatio pelaamiseen ja hyvien suoritusten hakemiseen jäi sieltä Kokkolan keikalta. Halu näyttää, että pystyn pelaamaan tällä tasolla ja pärjäämään täällä. Ensi kaudelle henkilökohtaiset tavoitteet on kuluvaa kautta korkeammalla.

Tulevaa välieräsarjaa Jokipoikia vastaan Nippala arvioi seuraavasti.

– Odotan vauhdikasta ja selvästi edellistä fyysisempää ottelusarjaa, sellaista kunnon playoff-kiekkoa. Ei tule varmasti olemaan kummallekaan joukkueelle helppo sarja. Vastaan asettuu liikkuva ja hyvä joukkue.

Nippalalta ei tule kuin yksi arvio kuluvan kauden mestarista.

– Uskoisin mestarijoukkueen tulevan Lempäälästä. Nyt on yllättäjän vuoro voittaa, Nippala virnistää.

» Lähetä palautetta toimitukselle