TPS - JUK
KAL - HPK
KOO - SPO
KÄR - ÄSS
LUK - ILV
TAP - JYP
FLA - TOR 2.00
CBJ - MTL 2.00
WSH - NYI 2.30
CAR - OTT 2.30
CGY - DET 4.00
ARI - PIT 4.00
VAN - BUF 5.00
NJD - ANA 20.00
COL - LAK 22.00

Mestis-tähdet tutuksi: Opiskeleva kapteeni Pitkänen: "Ei politiikan luennolla karvauspelaaminen pyöri mielessä"

MESTIS / Haastattelu
Riku Pitkänen on joukkueensa avainpelaajia.
Mestis-tähdet tutuksi -artikkelisarjan kolmantena pelaajana suunvuoron saa JYP-Akatemian kapteeni Riku Pitkänen. Mies on pelannut monta kautta JYPin organisaatiossa, mutta on käynyt katsastamassa muitakin seuroja. Jääkiekko alkoi aikoinaan Suolahdesta.

Riku Pitkänen on kotoisin Keski-Suomesta, Jyväskylän lähellä sijaitsevasta Suolahdesta. Vaikka Suolahti on pieni verrattuna Jyväskylään, pystyi siellä silti lajeja harrastamaan monipuolisesti.

− Vähän joka lajia olen kokeillut vuoron perään. Nuorena on käyty läpi painit, hiihdot, jalkapallot, yleisurheilut ja jääkiekko luonnollisestikin. Suolahdesta kun olen kotoisin, niin oli onni, että siellä oli mahdollisuus näitä harrastaa.

Jääkiekkoilijoille tutut lajit jääkiekko ja jalkapallo pysyivät kuitenkin pisimpään mukana.

− Jääkiekkoa ja jalkapalloa pelasin yhdessä pisimpään. Siinä vaiheessa, kun oli ajankohtaista muuttaa Jyväskylään ja siirtyä JYPiin 14-15 vuoden ikäisenä, niin oli aika kivuton ja selkeä päätös, että jääkiekkoa jatketaan ja jalkapallo jää siinä vaiheessa pois, Pitkänen mietti.

Jääkiekon mies aloitti nuorena miehenä.

− Ihan tarkkaan en muista milloin, mutta luulisin, että kuuden-seitsemän vuotiaana olen ensimmäistä kertaa joukkueeseen mennyt, Pitkänen muisteli.

− Minulla on myös ollut onni siinä, että minua reilusti vanhempi isoveli on pelannut jääkiekkoa ammattilaisena, joten olen pienestä pitäen päässyt pyörimään koppeihin ja nähnyt, että minkälaista on jääkiekkoelämä. Siitä on ollut selkeästi iso apu ja hän on ollut uran varrella sellainen tukihenkilö.

Pitkäsen tarina jääkiekkoilijana lähti aikoinaan paikallisesta seurasta, Suolahden Urhosta. Pitkänen kertoi, että kaupungissa vallitsi vahva pihapelien kulttuuri ja kaikki olivat innoissaan jääkiekosta.

− Se oli oikein hyvä paikka pelata. Meillä oli paljon saman ikäistä porukkaa ja tuntui, että kaikki olivat innostuneita jääkiekosta. Meillä oli vahva pihapelikulttuuri ja erinomainen juniorijoukkue meidän ikäisissä. Voitimme aluemestaruuden vuonna 2005 D-nuorissa ja se oli sen astisella uralla hieno juttu.

Suolahdesta ei ole paljon pelaajia noussut, mutta Pitkänen mieltää sen silti jääkiekkokaupungiksi.

"Mielestäni Suolahti on jääkiekkokaupunki"

− Mielestäni Suolahti on jääkiekkokaupunki. Vaikka sieltä ei ole hirveästi pelaajia lähtenyt, siellä oli paljon paikallisia esikuvia kuten Tero Kaastinen tai Marko Kovanen.

Pitkänen on pelannut JYPin organisaatiossa C-nuorista lähtien. Mies kertoi, että jos jääkiekolta halusi jotain enemmän ja halusi päästä eteenpäin urallaan, niin Jyväskylään ja JYPiin oli tultava.

− Tulin tänne, kun C-nuori-ikäisenä aletaan pelata SM-sarjaa. Soitin tänne ja silloinen päävalmentaja Tommi Nekkula oli oikein vastaanottavainen. Pääsin heti mukaan ja pääsin itseasiassa pelaamaan jo edellisellä kaudella muutamia pelejä JYPin mukana.

− Oli aika selkeääkin, että jos jääkiekolta enemmän haluaa, niin jossain vaiheessa Jyväskylään on tultava. Iso kiitos vanhemmille, että jaksoivat vuoden verran Suolahdesta joka päivä minua tänne kyyditä. Sen jälkeen muutettiinkin koko perhe tänne Jyväskylään.

Pitkäsen juniorivuodet huipentuivat isoimpaan mahdolliseen, kun JYPin A-nuoret voittivat kauden 2010-2011 päätteeksi A-nuorten suomenmestaruuden.

− Se oli iso juttu silloin ja tuntuu hyvältä vieläkin. Meillä oli tiivis porukka silloin ja sieltä on paljon lämmintä muisteltavaa vielä nykyäänkin, Pitkänen myhäili.

Mestaruuden jälkeen Mestikseen

Mestaruuskauden jälkeen Pitkänen siirtyi koeajan jälkeen vuoden mittaisella sopimuksella JYP-Akatemiaan. Melkein koko edelliskauden A-nuorten mestaruusjoukkue nostettiin Akatemian riveihin ja joukkue opettelikin yhdessä Mestis-kiekon saloihin.

− Ensimmäisenä kautena koko joukkue opetteli, kun melkein koko edellisen vuoden A-nuorten mestaruusjoukkue siirtyi pelaamaan Mestistä. Opettelimme porukalla yksilöinä pelaamaan ja yllättävän hyvin sopeuduimme. Se kausi oli kaikille haasteellinen, mutta siitä selvisimme ja sen jälkeen kaikki jotka olivat siinä mukana, ovat aika hyvin jääkiekossa onnistunut pärjäämään, Pitkänen kertoi.

Seuraavalla kaudella Pitkänen otti ison harppauksen kehityksessään. Mies oli kauden päätteeksi joukkueensa sisäisen pistepörssin toinen. Pitkäseltä kysyttäessä syitä siihen, että miksi kyseinen kehitys tapahtui, mies mainitsee itsensä löytämisen pelaajana.

"Aloin löytämään itseäni pelaajana"

− Aloin löytämään itseäni pelaajana. Edelliskauden keväästä jäi päälle hyvä vaihde, jonka pystyin säilyttämään pitkälle seuraavaan kauteen. Harjoittelimme hyvin ja siinä sivussa itseluottamus kehittyi.

Pitkäsen kehitys jatkui seuraavallakin kaudella ja mies oli kauden päätteeksi joukkueensa paras pistemies. Joukkueen hitsautuminen ja kehittyminen joukkueena oli syinä myös miehen omaan kehitykseen.

− Joukkue pysyi hyvin samanlaisena kolme vuotta ja siinä vaiheessa olimme vähän kypsempiä Mestikseen. Olimme paljon vahvempia. Ehkä omakin onnistuminen tuli sen kautta, että oli joukkueena menty paljon eteenpäin.

− Peleissä yksinkertaisesti pärjäsimme paremmin, vaikka taisimme silloinkin jäädä yhdeksänneksi ja pisteen päähän pudotuspeleistä. Pelillisesti olimme niin paljon parempia kuin kahdella aiemmalla kaudella ja se omalta osaltaan helpotti, mies jatkoi.

Kolmen Akatemiassa vietetyn kauden jälkeen Pitkänen halusi uusia haasteita ja lähti Mikkeliin.

− Olin kolme kautta ollut Akatemiassa, itselläni oli alla hyvä kausi ja aika selkeästi oli sellainen olo, että halusi pelata muualla. Sitten kun pääsin Jukureiden kanssa neuvotteluväleihin, niin oli aika selvää, että sinne kannattaa ja haluaa lähteä, Pitkänen paalutti.

− (Antti) Pennanen vaikutti omantyyppiseltä valmentajalta. Jukurit oli ehdoton Mestiksen huippujoukkue ja siellä tähdättiin liiganousuun. Se yksinkertaisesti tuntui kaikin puolin hyvältä vaihtoehdolta, eikä siinä oikein voinut sanoa "ei".

Yhden Mikkelissä vietetyn kauden ja voitetun mestaruuden jälkeen Pitkänen halusi saada mahdollisuuden Liiga-otteluihin. Kesällä Lukko näytti kiinnostuksensa, eikä Pitkänen pystynyt antamaan kielteistä vastausta raumalaishoukutukselle.

− Mikkelissä mestaruuden voittaminen oli uran kohokohtia ja sen kauden jälkeen oli omat tavoitteet Liigassa. Lukosta tuli kiinnostusta ja näin, että siinä olisi minulle hyvä väli mennä. Sitä ennen ei ollut yhtään liigaottelua kertynyt ja mahdollisuus pelata Lukossa tuntui silloin hyvältä, joten siihen sopimukseen oli tartuttava.

Kausi oli kuitenkin hankala. Pitkänen pelasi lähes koko kauden Keuruulla yhteistyöseura KeuPan paidassa. Käteen jäi kuitenkin serkun kanssa samassa joukkueessa pelaaminen.

− Ehkä se kausi ei kuitenkaan omalta osaltani parhaalla mahdollisella tavalla sujunut. En saanut itsestäni samalla tavalla kaikkea irti, miten olin aiemmilla kausilla saanut, mies harmitteli.

− Keuruulla oli saman ikäinen serkku Petri (Pitkänen) maalivahtina, niin pääsin ensimmäistä kertaa sitten B-nuorten hänen kanssaan pelaamaan samassa joukkueessa.

Pitkänen pääsi kuitenkin pelaamaan Lukon paidassa yhden Liiga-ottelun, sarja-avauksen paikalliskilpailija Porin Ässiä vastaan. Parempaa debyyttiottelun vastustajaa on hankala nimetä.

− Olin pitkään jo pelannut, ja kun pääsi maistamaan Liiga-kiekkoa, niin jonkinlainen tavoite siinä tuli täyteen. Se oli hieno peli ja vielä paikallispeli. Sarja-avaus Ässiä vastaan ja voitimme. Pelin puolesta ei jäänyt mitään valittamista, Pitkänen myhäili.

− Se oli Suolahden miehelle hieno kokemus päästä korkkaamaan liigajäät. Harmi tietysti, että jäi viime kaudella vain siihen yhteen otteluun.

Riku Pitkänen kantoi viime kaudella KeuPan kultakypärää ajoittain.
Riku Pitkänen kantoi viime kaudella KeuPan kultakypärää ajoittain.

Takaisin Jyväskylään

Hankalan kauden jälkeen oli päätöksien aika. Pitkänen halusi opiskella jääkiekon ohella, joten hyväksi vaihtoehdoksi valikoitui tuttu ja turvallinen Jyväskylä.

− Viime keväänä ilmoitin hyvissä ajoin (Jukka) Ahvenjärvelle, että olen hakenut yliopistoon liikunnalle ja kysyin olisiko kiinnostusta, mikäli kouluun pääsen. Kiinnostusta oli ja heinäkuun alussa tulosten tullessa, oli selvää, että aloitamme neuvottelut. Se oli yksi painava syy miksi Jyväskylään paluu oli ajankohtaista. Muutenkin olen jyväskyläläistynyt mies ja täällä on koko elämä.

Hankalasta kaudesta huolimatta kysyntää olisi ollut muuallakin. Akatemiassa on kuitenkin ollut Pitkäsen hyvä pelata ja se painoi myös vaakakupissa kesällä.

− Täällä on peli kulkenut, joten tänne oli helppo tulla. Se oli hieno huomata, että vaikka oli alla vaikea kausi ja päätös venyi kesällä heinäkuun alkuun, silti kiinnostusta oli muualtakin. Viime keväänä oli selkeä päätös, että mikäli koulupaikan saan, niin Akatemia on ykkösvaihtoehto.

Pitkänen opiskelee tällä hetkellä yliopistossa. Jääkiekon ja opiskelujen yhdistäminen voi aiheuttaa välillä omia haasteitaan ja näin on Pitkäsen kohdallakin käynyt.

− Siinä on omat aikataulutushaasteensa. Välillä joutunut priorisoimaan aika tarkastikin, että milloin menen luennoille ja milloin harkkoihin. Meitä on Akatemiassa kuusi korkeakouluopiskelijaa ja Ahvenjärvi on ollut tosi myötämielinen opiskelujen suhteen. Meillä on lupa olla aamujäiltä pois, mikäli on koulussa.

− Yliopiston puolella olen joutunut käyttämään omaa akateemista vapautta joissain kohdin. Sillä sen homman on saanut pyörimään, mutta silloin kun on oikeasti aikaa lukea, niin sitä pitää siihen käyttää, hyökkääjä jatkoi.

Opiskelujen ja jääkiekon pelaamisen Pitkänen kokee kuitenkin hyväksi yhdistelmäksi.

− Kaiken kaikkiaan se on ollut henkilökohtaisella tasolla hyväksi, kun saa jotain muuta mietittävää jääkiekon lisäksi ja jotain muuta mietittävää opiskelujen lisäksi. Ei siellä politiikan luennoilla hirveästi karvauspelaaminen ole mielessä.

Kapteenius ryhmätehtävä

Joukkueensa kapteeni. Hurrikaaniryhmän yksi avainpelaajista ja sen johtajista, niin kopissa kuin kaukalossa. Mutta minkälainen mies on omien sanojensa mukaan?

"Rauhallinen ja avoin kaveri. Pyrin miettimään ennen kuin avaan suuni, silti se on paljon auki"

− Äijä, joka tulee kaikkien kanssa juttuun. Rauhallinen ja avoin kaveri. Pyrin usein miettimään ensin ennen kuin avaan suun, mutta silti se suu tuntuu olevan aika paljon auki.

Yleensä joukkuelajeissa pelaajat saavat joukkueen sisällä jonkun lempinimen. Se syntyy pelitavan tai persoonan mukaan. Tai sitten ihan muuten vaan, joten onko Pitkäsellä jokin lempinimi?

− Sellainen mikä on vuosia ollut, niin "Ahma". Taitaa Roineen Miika  olla sen keksinyt aikanaan, kun eläinlempinimi piti saada. Sitten se on pidemmän aikaa kulkenut mukana.

Pitkänen nimettiin kauden alussa Akatemian kapteeniksi. 25-vuotias hyökkääjä on nuoren jyväskyläläisjoukkueen yksi vanhimmista ja kokeneimmista pelaajista. Kapteenin vastuu ei ole muuttanut häntä.

− Henkilökohtaiseesti ja miten me joukkueessa mietitimme, niin kapteenius on ryhmätehtävä. Ketkä sitä kapteeniuden virkaa hoitavat, tekevät sen yhdessä. Tietysti mukavalta tuntui, että valinta osui kohdalle, mutta en ole kuitenkaan ottanut mitään erityistä kapteenin roolia, vaan pyrkinyt olemaan omana itsenäni.

Kapteenina täytyy näyttää esimerkkiä ja johtaa joukkoja. Osa kapteeneista tekee sen oman esimerkin kautta, osa ohjeistaa puhumalla. Pitkänen on vähän molempia.

− Mieluummin johdan, sillä lailla, että teot ohjaavat ennemmin kuin sanat. Tietysti kapteenina joutuu välillä avaamaan suunsa. Olen suora palautteen suhteen, mutta enemmän lähden tsempin kautta ja pyrin auttamaan joukkuetta pelaamisen kautta. Se on kuitenkin iso juttu, että kaikkialla pidetään joukkueen puolia.

Pelaajatyyppinä Pitkänen pyrkii olemaan kokonaisvaltainen. Mies mainitsi, että jos askeleita haluaa ottaa ylöspäin, niin tätä puolta pitää edelleen parantaa.

− Pyrin olemaan kokonaisvaltainen pelaaja, joka ei luista mistään. Vahvuuksina on syöttäminen, siitä tykkään. Toisaalta tykkään myös maalinteosta. Ja pelikäsitys voisi olla myös vahvuus.

− Uskon kokonaisvaltaiseen kehitykseen, eli kun kaikkialla osa-alueilla vähän petraa, niin sitten on mahdollisuus ottaa askeleita ylöspäin, Pitkänen puntaroi.

Pelipäivän rutiinit ovat monella pelaajalla omanlaisensa ja jotkut voivat olla hyvinkin tarkkoja näistä.

− Aiemmin olen ollut hyvinkin tarkka rutiineista, mutta en kuitenkaan sairaalloisen tarkka. Päiväunet haluan toteuttaa tiettyyn aikaan, mutta nykyisin olen oppinut joustamaan niidenkin suhteen. Ei ole pelireissuilla samat eväät mukana aina ja joskus nykyisin kykenee jopa menemään kotipelipäivinä kouluunkin, eikä se peli siitä ole seonnut.

− Rutiinit ovat löystyneet, kun on vanhentunut. Pieniä, selkeitä asioita on kuitenkin, mitkä tulee tehtyä aina samalla tavalla, mies jatkoi.

Pelimatkojen tekemisistä hyökkääjä mainitsee pilke silmäkulmassaan erityisen asian.

− Paluumatkoilla jätkät läiskivät korttia ja menomatkoilla me haemme kaikki tiikerin silmää.

Kesäharjoittelun Pitkänen on toteuttanut omatoimisesti ja kaudet muualla ovat tuoneet siihen omia vivahteita.

− Kun on pelannut monessa paikassa, on ollut paljon fysiikkavalmentajia. Olen saanut kaikenlaista tietotaitoa kasaan ja niistä olen poiminut ne, mitkä on omalla kohdallani toiminut.

− Täällä Jyväskylässä on erinomainen ja tiivis treeniporukka jääkiekkoilijoita. Porukan saa joka kerta kasaan ja jäitä pystyy varaamaan. Tietysti se on erilaista joukkueharjoitteluun nähden, mutta koen sen silti hyvänä, sillä silläkin saa itsestään paljon irti, Pitkänen jatkoi.

Pitkänen tykkää syöttämisestä, mutta myös maalinteosta.
Pitkänen tykkää syöttämisestä, mutta myös maalinteosta.
Kuva © Timo Savela

Mestaruudet kohokohtina

JYP-Akatemia on sarjan keskikastissa. Joukkueen tavoite on korkeammalla ja Pitkänen uskoo sen saavuttamiseen. Henkilökohtaisista tavoitteista mies ei halua hiiskua.

− Joukkueena selkeä tavoite on, että olemme runkosarjassa kuuden sakissa. Vilpittömästi siihen uskon ja siihen, että meillä on keväällä mahdollisuus tehdä vaikka mitä. Pystymme pelaamaan nopeampaa lätkää kuin kukaan muu ja meitä on helkkarin vaikea voittaa.

− Henkilökohtaisia tavoitteita olen aika varovainen ääneen hiiskumaan. Kyllä niitä on olemassa, mutta pidetään ne salaisuutena.

Uran kohokohdista kysyttäessä vastaus tuli nopeasti ja se oli odotettu.

− Joukkueena yhdessä, kun voittaa jotain, niin siinä on vain sitä jotain. Kyllä ne mestaruudet ovat ehdottomasti urani kohokohtia, Pitkänen päätti.

» Lähetä palautetta toimitukselle