Mestis-tähdet tutuiksi: Ilmaveivaava puolustaja on Hokin kantava voima

MESTIS / Haastattelu
Kärppäkasvatista on kehkeytynyt yksi Hokin tärkeimmistä pelaajista.
Kuva © Sami Kemppainen
Jatkoajan Mestis-tähdet tutuiksi -haastattelusarja jatkuu Hokin kultakypärä Risto Mattilan esittelyllä. Oululaislähtöisen puolustajan kiekkoelämä alkoi kotikaupungin ulkojäiltä isän opastuksessa ja tällä hetkellä mies on linnapaitojen tärkeimpiä pelaajia.

Risto Mattila on pelannut pienestä pojasta lähtien jääkiekkoa kotikaupunkinsa, Oulun, ulkojäillä isän opastuksessa. 

— Kolmen vanhana kuljin jo isäni kanssa ulkojääkentillä. Isäni on aina ollut minulle jääkiekon suunnannäyttäjä, vaikka hänen taustansa onkin kaukalo- ja jääpallossa.

Joukkuepelaaminenkin alkoi jo kolmea vuotta myöhemmin, mutta vasta myöhemmin Kärppien varsinaisessa joukkueessa.

— Ensimmäinen joukkue johon liityin, oli Lintulan Hurtat, Oulun Kärppien korttelijoukkue. F-juniori-ikäisenä pääsin liittymään Oulun Kärppien varsinaiseen joukkueeseen.

25-vuotias puolustaja on pelannut muitakin lajeja nuoruudessaan, mutta Mattila valitsi jääkiekon hyvästä syystä.

— Nuoruudessani olen pelannut kaikkia pelejä, joihin liittyy maalinteko.

— Pelasin pesäpalloa Oulun Lipossa 13-vuotiaaksi saakka, ja se oli ainoa virallinen joukkue muissa urheilulajeissa. 13-vuotiaana jouduin tekemään valinnan pesäpallon ja jääkiekon välillä. Koin, että jääkiekossa on paremmat mahdollisuudet menestyä.

Oululaislähtöisen pelaajan isä antoi pojalleen neuvon pelipaikan valitsemisessa, josta poika on ottanut oppia. Toisinaan kajaanilaisten kultakypärä miettii, että olisiko mukavempi olla pykälää edempänä kentällä.

— Pelipaikan valinnassa sain isältäni erittäin hyvän ja mieleen painuneen neuvon: "Puolustajat saavat aina enemmän jääaikaa peleissä, koska heitä on joukkueessa vähemmän."

— Edelleenkin toisinaan naureskelen, että kyllä tuo hyökkääjän rooli olisi hauskempi, ainakin treeneissä.

Tämän hetken Hokki-joukkueesta löytyy Mattilalle useampikin tuttu kasvo juniorivuosilta. 

— Tämän hetken joukkuekavereista (Teemu) Huttu, (Markus) Korkiakoski, (Roni) Viirlas ja (Niklas) Näppi ovat pelanneet kanssani aikaisemmin samassa joukkueessa juoniorivuosina.

Toisinaan kentälläkin tulee kärppäkasvatille vastaan entisiä joukkuekavereita, joista osa on miehen parhaimpia ystäviä.

— Samaa sarjaa pelaavat tällä hetkellä parhaimpiin ystäviini kuuluvat Harri Pälve RoKissa ja Nico Lehto Hermeksessä.

Pälve ja Lehto ovat Mattilan tavoin kärppäkasvatteja, joten miehillä on lukuisia yhteisiä juniorivuosia takana. Toki muitakin tuttuja mies näkee Mestiksessä juniorivuosilta.

— He ovat pelanneet kanssani useita vuosia samassa joukkueessa Kärppien junioreissa. Minulla on tämän lisäksi lukuisia juniorivuosien aikaisia pelikavereita ja tuttuja, jotka pelaavat tällä hetkellä Mestistä ympäri Suomea.

Mattila kävi juniorivuosiensa aikana pelaamassa myös eteläisessä Suomessa ja jokaiselta paikkakunnalta on jäänyt jotain positiivista mieleen. Erityismaininnan saa luonnollisesti kaudella 2009-10 tullut nuorten SM-kulta.

"Jokainen joukkue on tarjonnut minulle mahtavia kokemuksia."

— Jokainen joukkue missä olen saanut pelata, on tarjonnut minulle mahtavia kokemuksia. Erityismainintana voin sanoa Oulun Kärppien A-junioreiden mestaruusjoukkueen, jossa sain kokea mestaruuden edelleenkin parhaimpien ystävieni kanssa.

Kärppäkasvatti iski kyseisissä A-junioreiden finaaleissa HIFK:ta vastaan tasoituksen komealla yksilösuorituksella (video yläpuolella). 

— Olihan se hieno tunne ja kyllähän siitä jotain lisävoimaa saatiin joukkueelle. Ei kai siinä, yksi maali muiden joukossa.

Mattila on yrittänyt ilmaveivailla myös Mestiksen puolella, mutta maaliin asti kiekko ei ole ainakaan toistaiseksi löytänyt.

— Ei ole uponnut, mutta sitä on yritetty, kun ei ole muuta keksitty.

Seuraavan kauden ajan mies asui Raumalla, ja pelasi siellä luonnollisesti Lukossa, joukkueen A-junioreissa. Kärppäkasvatti sai siellä henkistäkin vastuuta, sillä hän oli kyseisellä kaudella joukkueen varakapteeni. Mattila perheineen kotiutui rannikkokaupunkiin hyvin, ja mies kiittelee paikkakuntalaisia edelleen.

— Raumalle kotiuduimme todella hyvin ja  muistelemme kaupunkia ja sen ihmisiä edelleen lämmöllä.

Raumalta Hokki-kultakypärä suuntasi Lempäälään, josta on jäänyt yksi mahtavimmista ihmiselämän tapahtumista mieleen.

— Lempäälässä pelatessani minusta tuli ensimmäistä kertaa isä, ja tämä on jäänyt tietenkin päälimäisenä tuolta kaudelta mieleen.

Kaudet 2012-13 ja 2013-14 Mattila pelasi Heinolan Peliitoissa, jolloin mies onnistui vakiinnuttamaan pelipaikkansa tässä sarjassa.

— Heinolassa vakiinnutin oman pelipaikkani Mestiksessä, sain paljon peliaikaa ja kehityin pelaajana.

Nuorten SM-kullan jälkeen toiseksi hienoin asia miehen uralla on varmaankin ollut kunnia saada edustaa maatamme nuorten maajoukkueissa, joita ovat alle 16-, 17- ja 18-vuotiaiden joukkueet.

— Maajoukkueeseen pääseminen oli aina minusta erittäin hienoa. Oli kunnia saada pelata Leijona-paita päällä.

Maajoukkuekomennukset sattuivat vuosille, jolloin Mattila pelasi Kärpissä. Eri puolelta Suomea kasatut joukkueet toivat nuoria pelaajia yhteen, ja monet saivat uusia ystäviä tätä kautta. Niin myös Mattilakin.

— Maajoukkuevuosina pelasin Kärpissä ja meitä oli Oulusta useampia pelaajia eri-ikäisten maajoukkueiden mukana. Näiltä ajoilta sain myös uusia hyviä kavereita eri puolelta Suomea ja heidän kanssaan ollaan vielä tänäkin päivänä läheisissä tekemisissä.

"Mestis-pelaajan arki on mielestäni antoisaa"

Mestiksessä treenataan jopa rajummin mitä Liigassa, joka on ehkä hieman yllättävää. Tämä voi aiheuttaa osalle pelaajista vaikeuksia, kuten perheelliselle puolustajalle, sillä päivät tahtovat venyä pitkiksi.

Kultakypärä-Mattilan arki ei ole helppoa, kun siihen täytyy sisällyttää jääkiekko ja perhe-elämä.
Kuva © Sami Kemppainen

— Mestis-pelaajan arki on mielestäni antoisaa. Päivät ovat kuitenkin pitkiä etenkin näin perheelliselle pelaajalle, koska runkosarjan aikana Mestiksessä treenataan käytännössä lähes puolet enemmän kuin liigassa. Resurssithan ovat rajallisemmat ja se tekee Mestis-arjesta huomattavasti tiukempaa.

Mattila pystyy tällä hetkellä keskittymään täysipäiväisesti rakkaaseen lajiinsa, joka ei kaikille pelaajille ole mahdollista.

— Itse olen tinkinyt aina taloudellisesta tilanteesta ja tämän avulla olen pystynyt keskittymään jääkiekkoon täysipäiväisesti. En siis tällä hetkellä tee töitä tai opiskele jääkiekon ohessa.

Miehen mielestä linnapaitojen pukuhuoneessa on ollut meininki kohdillaan koko kauden ajan, heikosta menestyksestä huolimatta. 

"Pelaajat ovat vetäneet koko ajan samaa köyttä."

— Hokin pukukopissa on mielestäni ollut erittäin hyvä meininki koko kuluneen kauden ajan. Pelaajat ovat vetäneet koko ajan samaa köyttä ja yhteinen tekemisen meininki on säilynyt elokuusta saakka.

Mattilan mielestä pukukopissa parhaat jutut laukoo kakkoskentän keskellä viilettävä suomussalmelainen.

— Pukukopin parhaat jutut ovat ehdottomasti Suomussalmen pallopeli-jonglööri Samu Pyykkösellä.

Ikikannattajat ovat olleet Hokin tukena vaikeina aikoina

Hokin heikon menestyksen myötä Kajaanin jäähallille ei ole saapunut katsojia yhtä sankoin joukoin kuin viime kausilla, jolloin kajaanilaiset tekivät hyvää tulosta Mestiksessä. Osa kannattajista ovat kuitenkin olleet linnapaitojen tukena, vaikka menestystä ei ole liiemmin tullutkaan.

— Tunnelma hallilla on ollut vähän hiljaisempi tällä kaudella kuin edellisillä, mutta ymmärtäähän sen. Sitä saa mitä tilaa, emme ole pelanneet tarpeeksi hyvin.

— Tutut ikifanit ovat kuitenkin jaksaneet olla tukenamme koko kauden ajan, iso peukku heille siitä.

Muutaman vuoden aikana on puhuttu siitä, onko Mestiksestä tullut liian junioripainoitteinen sarja. Monilla liigaseuroilla onkin "farmijoukkueena" jokin lähipaikkakunnan Mestis-seura, jonne pelaajia voi lähettää kehittymään tai pyytää sieltä hätäapua tarvittaessa.

Oululaislähtöisen puolustajankin mielestä sarjasta on tullut junioripainoitteinen sarja, mutta toki seasta löytyy muutamia konkaripelaajia.

— Mestiksestä on mielestäni tullut lähestulkoon juniorisarja, mutta hienoa, että täällä on vielä jäljellä konkaripelimiehiä kuten Tuukka Pulliainen, Aki Keinänen ja Juuso Akkanen.

Esimerkiksi Hokki ja Kärpät ovat tehneet jo useiden vuosien ajan yhteistyötä, josta molemmat joukkueet ovat hyötyneet. Varsinkin Mestis-seuroille siitä on iso apu, sillä taloudelliset resurssit ovat erittäin rajalliset, ainakin suurimmassa osassa joukkueista.

— Mielestäni Mestiksestä on osittain tullut farmisarja liigalle, mutta se on ihan ymmärrettävää, kun ottaa taloudelliset resurssit huomioon.

— Yhteistyö Mestis- ja liigajoukkueiden välillä on toiminut pääsääntöisesti hyvin. On hienoa, että Mestis-pelaajille annetaan välillä näytönpaikkoja myös liigan puolella. On myös ihan hyvä homma, että Mestis-seurat saavat ajoittain pelaajia myös Liigasta.

Mattilan mielestä parhaan hyödyn saa silloin, kun Liigasta Mestikseen siirtyvästä pelaajasta on oikeasti hyötyä joukkueelle.

— Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä toimii parhaiten silloin, kun Liigasta Mestikseen tuleva pelaaja on selkeä vahvistus joukkueeseen.

Kärppäkasvatin tavoitteena on päästä kokeilemaan joskus Liigan vauhtia, eikä mies aio lopettaa uraansa ennen kuin sinne pääsee.

— Kyllä tavoitteenani on päästä kokeilemaan liigassa pelaamista ja nähdä riittävätkö taitoni siellä. Ennen tätä en lyö luistimia naulaan, enkä luovu tavoitteestani.

» Lähetä palautetta toimitukselle