Lauri Marjamäki kertasi aikaansa Leijonien peräsimessä: "En tiedä, onko se minun jättämäni perintö"

MAAJOUKKUE / Haastattelu
Lauri Marjamäen johdolla Leijonissa on tehty sukupolvenvaihdos.
Kuva © Emil Hansson www.hanssonsphoto.net
Leijonien kisat saivat tylyn lopun, kun Sveitsi kaatoi Leijonat lukemin 3-2. puolivälieräottelussa. Samalla päättyi Lauri Marjamäen ajanjakso jääkiekko maajoukkueen päävalmentajana. Häntä seuraa työssä Jukka Jalonen.

Leijonien taival päättyi lopulta jännittävien vaiheiden jälkeen jo puolivälierissä, vaikka mahdollisuudet olisivat olleet mitaleihin asti. 

Suomen päävalmentaja Lauri Marjamäen mielestä tappio oli pettymys.

− Olimme odotusarvojen arvoisia, koska joukkue pelasi niin loistavaa lätkää ja voitti lohkon. Ei ole mitään negatiivista sanottavaa koko joukkueesta. Emme pelanneet koko 60 minuuttia sillä tasolla, millä olisi pitänyt. 

− Ensimmäinen erä oli hyvä ja toinen erä oli heikko, siinä tuli liikaa maaleja pieneen aikaan ja kolmas oli hyvä, mutta se ei riittänyt, hän jatkoi.

Toinen erä olikin Leijonilta karmea. Sveitsi teki lyhyeen aikaan kaikki kolme maalia, jotka olivat lopulta liikaa.

− Meillä oli vähän kiire hyökätä ja sitten halusimme kuitenkin mennä paineeseen ja meidän viisikko meni pikkaisen repaleiseksi. Meidän kärsivällisyys puolustaa omissa oli heikkoa, Marjamäki analysoi.

Läpi turnauksen Suomi oli vaikeuksissa toisissa erissä. Marjamäki ei tiennyt, mistä se johtui.

− En tiedä oliko se sellainen välimalli, että satsasimme niin paljon alkuihin ja jotenkin jänne ei pysy toisessa erässä.

− Totta kai, kun välimatkat ovat pitkiä ja jos et yhdessä hyökkää ja hae alhaalta, niin silloin ei pääse sinne hyökkäyspäähän, hän jatkoi.

Marjamäen perintö

Marjamäki tuli Leijonien peräsimeen vuonna 2016-2017. Kahteen kauteen on mahtunut niin World Cup kuin olympialaisetkin MM-kisojen ohella. 

Yhteensä neljissä arvokisoissa, Leijonat ei voittanut mitalin mitalia Marjamäen johdolla.

− Tämä on aina tulosurheilua. Enemmän näen tämän sillä lailla, että Suomen maajoukkueeseen on tehty sukupolvenvaihdos, 37 uutta A-maajoukkuepelaajaa. 30 peliä pelasimme tällä kaudella ja 21 voitimme, mutta hävisimme niistä yhdeksästä pari tärkeätä. Se jätti tosi paljon hampaankoloon.

− Enemmän sitä miettii koko joukkueen puolesta ja se mikä on positiivista tässä on se, että suomalainen jääkiekko voi hyvin ja sukupolvenvaihdos on tehty. Meillä on runko tässä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ainakin, hän jatkaa.

Marjamäki painottaakin, että jos jokin jää hänen perinnökseen on juurikin se sukupolvenvaihdos.

− En tiedä, onko se minun jättämäni perintö, mutta sellainen rohkeus ottaa uusia pelaajia. Se, miten työskentelimme päivittäin oli ehkä tulostakin vielä enemmän, mikä jää muistoksi.

− Tämä joukkue, tällä vedellään kymmenen vuotta tästä eteenpäin. Monta kertaa olen sanonut, että se olisi minua kiehtonut, jos olisin saanut World Cupin ja olympialaiset vetää samalla jengillä. Se oli sellainen, mikä harmitti vietävästi, kun siihen ei ollut mahdollisuutta, hän jatkoi.

Marjamäen mielestä on ollut etuoikeus olla mukana. 

− Kansainvälinen jääkiekko menee kovaa vauhtia eteenpäin ja on ollut etuoikeus olla tässä mukana ja kiertää ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. 

− Nyt se on tällä erää ohitse ja totta kai olisin halunnut tuoda jotain kaulassa killuvaa. Kovat ovat karkelot, mutta olisi ollut mahkut parempaan, hän jatkoi harmitellen.

Välillä on ollut vaikeata

Marjamäki on saanut ajoittain rajusti kritiikkiä kahden kauden ajan. Kritiikkiä on tullut joka paikasta ja melkein koko ajan.

Vaikeiden hetkien aikaan hänen ympärillään on ollut tukiverkosto, joka on pitänyt hänet pystyssä.

− Minun tarvitsee kiittää minun kotijoukkuetta, eli läheisiä ihmisiä. Välillä on ollut tosi vaikeata, turha sitä on kieltää. Aina, kun pettymys on tullut, aina olen seisonut omilla jaloillani ja omaan käyttäytymiseen on voinut vaikuttaa. Siitä olen ylpeä, että minulla on noin hyviä ystäviä.

Kun olet Suomen jääkiekkojoukkueen päävalmentaja, tulet kohtamaan rajusti arvostelua. 

− Se pitää tiedostaa, kun lähtee tällaiseen mukaan. Minulle on intohimo tämä valmentaminen, Marjamäki painotti.

Marjamäki on voittanut seurajoukkuetasolla Suomen mestaruuksia kaksi kertaa päävalmentajana. Monet ovatkin pitäneet häntä enemmän seurajoukkuevalmentajana.

Hän ei kuitenkaan halunnut lähteä kovin paljoa vertailemaan näitä kahta asiaa.

− En haluaisi vertailla, mutta tässä (maajoukkueessa) pystyy hirveän vähän vaikuttaa. Tässä se on tällaista hektistä, kun toisessa opit tuntemaan ja saat kaiken ihan tiptop.

− Paljon olen yrittänyt ja kaiken osaamisen ja voimavarat peliin, että sillä lailla pystyssä päin voin olla, hän päättää.

» Lähetä palautetta toimitukselle