Kunnianhimoinen Korpisalo NHL-seurojen yhteydenotoista: "Ovatko he minusta kiinnostuneita?"

Muut Sarjat / Haastattelu
Korpisalo tavoittelee Pekka Rinteen ja Sergei Bobrovskyn tasoa.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com
Kausi 2014-2015 oli monelle nuorelle suomalaiskiekkoilijalle menestys ja avain Pohjois-Amerikan unelmiin. 21-vuotias maalivahti Joonas Korpisalo oli yksi kauden menestystarina, mutta toive unelmien toteutumisesta syntyi jo paljon aiemmin.

Leppoisa Karhu-Kissojen kasvatti vietti heinäkuista kesäpäivää Helsingin Kalastajatorpalla monen muun jääkiekkoilijan tapaan tennistä pelaten. Viime kausi meni lainalla Columbus Blue Jacketsista Ilveksessä, jossa Korpisalo vahvisti asemaansa nuorena maalivahtilupauksena.

Korpisalo pääsi jatkamaan kauttaan vielä Ilveksen pudotuspelihäviön jälkeen. Porilaissyntyinen maalivahti iski hokkarit putkikassiin ja matkasi Springfieldiin, Massachusettssiin. Yhdysvalloissa odotti AHL-seura Springfield Falcons. Peliaikaa ei kertynyt kolmea ottelua enempää, mutta nuorelle nousevalle pelaajalle kaikki kokemukset ovat hyödyllisiä.

- Oli upeaa päästä jatkamaan kautta Pohjois-Amerikassa, koska oli aika suuri pettymys taustalla Ilveksessä. Pudotuspeleissä häviäminen otti koville. Se oli hieno kokemus päästä Yhdysvaltoihin katsomaan millaista arki siellä on. Hieno reissu, mutta enhän minä siellä kauheasti pelannut. Treenasin muiden mukana ja kehitin fyysisiä ominaisuuksiani. Olihan sekin hyödyllistä. Ei se sen kummoisempaa sinällään ollut.

Kunnianhimoiselta vaikuttavan Korpisalon tavoitteet ensi kaudelle ovat selkeät. Yhdessä harjoitteleminen ei enää nuorelle vuoden 2012 NHL-varaukselle riitä.

- Odotan itseltäni sitä, että otan ykkösveskan tontin AHL:ssä. Harjoitusleirille menen ja annan kaikkeni. Olen siellä niin pitkään kun pystyn. Pirun kovaa duunia odotettavissa, kun siellä seurataan koko ajan, että miten poika pärjää.

Tuleva kausi menee Clevelandissa Lake Erie Monstersin rivistössä. Korpisalo ei aio palata takaisin Suomeen tyhjin käsin – jos koskaan.

- Olen mennyt Pohjois-Amerikkaan jäädäkseni, siksihän sinne mennään. Ei sinne mennä katselemaan.

Erilaiseen maailmaan

Yhdysvaltoihin matkaaminen on kaikkien kiekkoilijoiden unelma, mutta suomalaiselle siinä riittää myös sopeutumista. Aina on varaa hieman ihmetellä, vaikka olisikin unelmaansa toteuttamassa. Korpisalo osasi heti nimetä vieraasta kulttuurista piirteen, johon kesti hetken tottua.

- Kaikki tulevat saman tien juttelemaan siellä! Kyllähän sitä suomalaisena miettii, että voi ei, nyt joutuu puhumaan.

Omissa oloissaan viihtyvä suomalainen reagoi kotimaassa Korpisalon tavoin, kun paikallisjunassa törmää tuttavaan pitkän työpäivän jälkeen. Maiden erot korostuvat kuitenkin myös jääkiekossa.

- Organisaatiossa on viimeisen päälle hoidettu kaikki. Ja yllätyksenä tuli, että aika omatoimista on treenaaminenkin. Suomessa ohjataan yhteiset kuntosaliharjoittelutkin. Pohjois-Amerikassa sait tehdä ihan mitä haluat, kunhan peli kulkee jäällä. Kaukalossa mennään aivan laidasta laitaan.

Suuren maailman vauhti sopii hyvin isokokoiselle, mutta ripeälle kiekkovahdille.

- Minä tykkään siitä. Paljon vetoja ja paljon tapahtumia, se on hauskaa. Nopeana maalivahtina tahti sopii minulle hyvin.

Korpisalon kesätreenaamista Lake Erie Monsters on ohjannut yleiskunnon ja keskikropan voiman kehittämisen suuntaan. Korpisalo ylistää AHL-seuran fysiikkavalmentajia, jotka kertovat suoraan mielipiteensä ja antavat erinomaisia neuvoja harjoittelemiseen.

Kyvyt selville 17-vuotiaana

Korpisalon ja vahvan maalaisjärjen mukaan jokainen jääkiekkoilija haluaa joskus pelata ammatikseen. Tie ammattilaiseksi on harvoin helppo, mutta onnistumisen kokemukset nuoressa iässä antavat itseluottamusta ja pitävät ihmisen kiinnittyneinä unelmiensa tavoitteluun.

- 17-18-vuotiaana tiesin, että minulla voisi olla realistiset mahdollisuudet päästä NHL:ään. Noihin aikoihin pelasin ensimmäisen kauteni nuorten A-joukkueessa (Jokereiden), ja tällöin minut valittiin kauden parhaaksi maalivahdiksi ja tähdistökenttään. Siihen päälle pääsin vielä U18-kisoihin, ja sen jälkeen sain NHL-varauksen. Aloin ymmärtää, että taitaa unelmistani sittenkin tulla totta. Ajattelin itsekseni, että nyt vain hommiin, kyllä minulla rahkeet riittää.

Pohjois-Amerikka tuntui kuitenkin nöyrälle pelaajalle vaikealta asialta käsittää.

- Sillon kun NHL-seurat alkoivat ottaa yhteyttä niin ajattelin, että "mitä helvettiä? Ovatko he minusta kiinnostuneita?"

NHL sisältää toinen toistaan kovempia maalivahteja, mutta Korpisaloa eivät kilpailijat sen suuremmin huolestuta.

- Se on hyvä haaste itselleni, ja haluan olla samalla viivalla heidän kanssaan joskus itsekin. Eihän se vielä ole tietenkään realistista, kun miettii vaikka (Sergei) Bobrovskiakin. Ihan helvetin kova maalivahti, eihän minulla vielä riitä rahkeet sellaiseen.

Venäläinen Bobrovsky saa Korpisalolta ylistystä, mutta tämän varsinainen maalivahti-idoli löytyy kuitenkin paljon lähempää.

- Pekka Rinnettä olen seurannut koko ikäni. Hän on kaikkein huikein.

Korpisalolla on lähes vedenpitävä sotasuunnitelma miten päästä huippumaalivahtien kanssa samalle tasolle jonakin päivänä.

- Paljon onnistumisia ja itseluottamusta nyt vaan itselle, niin siellä sitä ollaan vielä muiden hyvien seassa.

Kaverin kanssa on kaikki mukavampaa

Korpisalon ei tarvitse sopeutua Clevelandiin yksin. Toinen nuori kiekkoilijalupaus Markus Hännikäinen siirtyy Jyväskylästä myös samaan seuraan. Parivaljakko on keskenään hyviä kavereita. Yhteisten, tulevien kokemusten miettiminen aiheuttaa maalivahdissa suurta hilpeyttä.

- Kyllä siitä varmaan ihan hyvä reissu tulee, naurahtaa Korpisalo.

Hännikäinen saa paljon ylistystä ystävältään.

- Markus on älytön tekemään töitä jäällä. En ole toista samanlaista nähnyt. Hänen energisyytensä ja tahtotasonsa ovat mielettömiä. Kyllä häneltä vähän taitoakin löytyy. Ehkä, hymyilee Korpisalo.

Entinen Jokereiden hyökkääjä, mutta viime kauden Jyväskylässä pelannut Hännikäinen on mieleenpainuva hahmo myös kaukalon ulkopuolella.

- Huikea mies hän on, sellainen positiivinen. On hänellä kyllä vähän omintakeista juttua.

Jokereissa itsekin pelannut Korpisalo aikoo pyhittää loppukesän pelkälle harjoittelulle. Todelliselle penkkiurheilulle hän aikoo kuitenkin pyhittää yhden viikonlopun.

- Formuloita ajattelin mennä katsomaan Budapestiin. Olen siitä kyllä aika innoissani. Lämmintäkin siellä on!

Korpisalo matkaa Ohioon loppukesästä.

» Lähetä palautetta toimitukselle