Jatkoaika jututti niin herraa itseään kuin tämän valmentajaakin ottaakseen selvää, mikä tämä pitkänhuiskea kulttihahmo on miehiään.
Matti Luoma puki lohipaidan ylleen ensi kerran jo muutamia vuosia sitten, kun Kiekko-Vantaa pelasi ensimmäistä kauttaan Mestikseksi ristityssä sarjassa. Lyhyeksi jääneen visiitin jälkeen mies kokeili onneaan muutamalla eri taholla, mutta palasi parin vuoden jälkeen lopulta vantaalaisjoukkueen riveihin monien tuttujen naamojen pariin. Näiden naamojen joukossa oli mm. Matias Loppi, jonka kanssa Luoma pelaili jääkiekkoa Helsingissä ulkojäillä jo ennen liittymistään mihinkään jääkiekkoseuraan.
- Menin joskus Väinämöisen kentälle, niin Matias Loppi oli siellä ja puhui mut mukaan siihen hommaan. Matska oli Hifkin kiekkokoulussa, mut ite en siel pelannu, Luoma muistelee.
Palatessaan vantaalaisjoukkueeseen törmäsi Luoma myös päävalmentaja Jarmo Kauppiin – mieheen, joka valmensi Luomaa kolmen kauden ajan jo viime vuosikymmenen puolella Jokereiden A-junioreissa. Kauppi jos kuka tietää, että Luomasta löytyy potentiaalia suuremmaksikin tekijäksi, kuin minä Mestis-katsojat ovat tottuneet tämän näkemään – pitkänä honkkelina keskellä nelosketjua.
- Matti Luoma on sellainen persoona, mitä jääkiekkoilu kaipaa. Vaikka välillä kyllä tuntuu, että kaveri ei ota tätä hommaa tosissaan ja siltä se varmaan näyttää katsomoon, Kauppi hymähtää.
- Yllättävän nopea se kuitenkin on, vaikka se näyttää tommoselta honkelolta. Ja sitten se on äärettömän vahva, yksi meidän joukkueen vahvimpia pelaajia. Se näkyy varsinkin kulmaväännöissä, kun se voittaa riistotilanteita. Kaikkia sen parhaita apuja ei ole kyllä saatu ulos, kun sillä on ollut vähän polvi- ja olkapäävammaa, Kauppi harmittelee.
Nyt viimeistä kauttaan Kiekko-Vantaata valmentava Kauppi toimi Jokereiden A-junioreiden päävalmentajana kolme kautta, ja luotsasi joukkueen kahteen peräkkäiseen Suomen mestaruuteen. Kun Luoma itse vaatimattomalle tyylillensä uskollisena kertoo auttaneensa joukkuetta "lähinnä istumalla
penkin päässä", kertoo Kauppi oman, hieman erilaisen, näkemyksensä.
- Tommonen pitkänhuiskea koikkelehtija se oli silloinkin, mutta muodosti kyllä Suonpään Peten ja Tuomas Forssin kanssa sellasen ketjun, joka oli Suomen yksi parhaimpia ketjuja A-nuorissa.
- Ne pelas sellaista niin sanottua pihalätkäpeliä. Varsinkin A:ssa se kulmapeli mitä ne pelas, niin se oli käsittämättömän hienoa. Pirkkolassa oli iso jää, ja ne osas hyödyntää sen.
- Ei se niin isossa roolissa alkuaikoina kyllä ollut, siellä oli niitä muita hyviä; janiritoja ja dahlmanintoneja ja ketkä nyt liigassa pyörii, mutta ei se Luoma sillä tavalla niiden varjoon jäänyt, Kauppi muistelee.
Menestys A-junioreissa poiki Luomalle mahdollisuuden antaa näyttöjä taidoistaan myös miesten SM-liigassa, ja tämä pääsikin rinkiin mukaan parinkymmenen pelin ajaksi.
- Istuin penkil, emmä päässy pelaa. Sillon ku joku sai 2+10, niin mä kävin sen kakkosen istumassa. Emmä just vaihtoja pelannu, kunhan palloilin mukana, kertoo Luoma liigakokemuksestaan.
Luoman valmentajana liigassa toimi ensi kaudeksi Espoon Bluesin urheilutoiminnan johtajaksi nimitetty Raimo Summanen. Kauppi epäilee, ettei tämä päässyt Luoman pään sisään tarpeeksi hyvin ymmärtääkseen tämän järjenjuoksua.
- Matti Luoma ei ole ujo, mutta se on omalla tavallaan erikoinen. Se on sellanen persoona, johon esimerkiksi Raimo Summanen ei päässy sisälle, eikä myöskään Erkka Westerlund. Ne ei oikeen ymmärtäneet, mitä sen aivotukset on, kertoo Kauppi, joka itse perustaa valmennuksensa hyvin pitkälti vuorovaikutukseen ja keskusteluun pelaajien kanssa.
Puolikas kausi länsinaapurissa
Tasoero poikien ja miesten sarjojen välillä osoittautui Luomalle liian suureksi, eikä liigaura ottanut tuulta purjeisiin. Niinpä mies päätti kaudella 2001-02 kokeilla pelaamista yhtä sarjaporrasta alempana ja potkaista opiskelutkin käyntiin – ulkomailla. Luoma tekikin sopimuksen
Ruotsin Allsvenskanissa pelaavan Almtuna IS:n kanssa, mutta opiskelujen osalta asiat eivät menneet aivan nappiin.
- Muutama tuttu asui siellä Uppsalassa, ja mun piti lähteä sinne kouluun, yliopistoon. Se meni sit vähän puihin se ilmottautuminen, myöhästyin siitä, Luoma harmittelee.
- Pelasin siellä kuitenkin melkeen koko kauden, ja tulin sit Vantaalle. Täällä oli aika paljon samoja pelaajia joita oli sillon aikoinaan Jokereiden A:ssa.
Seuraavan kauden kokoonpanoihin Luoma ei mahtunut, mutta
järvenpääläisjoukkue KJT:n riveistä löytyi miehelle paikka. Tehopisteitä kertyi puolustavamman roolin omaksuneelle hyökkääjälle tuttuun tyyliin vain kymmenisen kappaletta, mutta vuosi oli silti miehen mielestä kaikin puolin hauska ja mieleenpainuva.
- Vedin yhden kauden siellä, kun täällä ei mahtunu pelaa. Eihän noita tehoja paljon tullu, niinku ei oo koskaan kyl tullukaan, mut hauska vuosi kuitenkin. Meinattiin kauden päätteeks tippuu, mut onneks ei tiputtu, Luoma muistelee.
- Jengillä ei yhessä vaiheessa kautta oikeen ollu massii, ni vietiin pulloja kauppaan et saatiin safkaa, Luoma hymähtää muistellessaan joukkueen rahatilannetta.
- Se oli tiukkaa, mutta hauskaa aikaa, ja henki siinä jengissä oli sillon tosi hyvä ja yhtenäinen.
Järvenpään visiitin jälkeen Luoma hakeutui takaisin Vantaalle, jossa tämä nyt pelaa toista perättäistä kauttaan. Olkapäävamma sotki ensimmäistä kautta, mutta mies pääsi kunnolla mukaan hieman ennen pudotuspelejä. Samalla tämä sai siirron laidalta keskelle, ja peli alkoi kulkea paremmin kuin alkukaudesta. Miehen toinenkaan kausi lohipaidassa ei ole ollut ehjä: vihoitteleva olkapää, poskiontelon tulehdus sekä loppusuoralla olevat liiketalouden opiskelut ovat pitäneet miehen sivussa erinäisistä otteluista.
- Olkapää oli vähän hajalla viime kaudella ja nyt alkukaudesta. On se vieläkin aina sillon tällön, välillä kipee ja sit pitää vähän huilia. Ei sitä kuitenkaan oo leikattu, ei se niin paha oo ollu, selventää Luoma olkapäänsä on/off -kipuja.
Luoma on muutenkin onnistunut välttämään suuremmat vammat. Pari vuotta sitten mies astui vapaa-ajallaan kuoppaan ja loukkasi nilkkansa, minkä jälkeen kävely oli mahdottomuus seuraavan kahden kuukauden ajan. Muuten mies on suuremmilta murheilta välttynyt.
Tammikuun tasonnosto
Tammikuun alussa, vuoden 2005 ensimmäisessä ottelussa, luisteli jäälle aivan uudenlainen Matti Luoma. Mies iski maalin ja sai ottelun parhaan pelaajan tittelin, ja sen jälkeen hänen otteensa ovat olleet tasaisen varmoja. Hyvä meno jatkui läpi helmikuun, jolloin pistetili karttui neljässä pelissä neljän pisteen verran. Yhtäkkisen tasonnoston syy?
- No, on sattunu pomppii. Oon päässy pelaamaan mahtavien pelimiesten kanssa, siinä vitjassa ei kenenkään tarvii tehä muuta ku väännellä naamaa ja paiskii femmoja ni kaikki hengittää. Sen lisäks molemmat kaverithan on siviilissä täysiä roistoja, joten siinä on hieno ja turvallinen olo pelata sellasten pelimiesten välissä, Luoma selittää.
Peli Riku "Mad dog" Rahikaisen sekä jo KJT:ssä ketjukaverina tutuksi tulleen Iippo "Capo" Suutarisen kanssa onkin sujunut melko hyvin. Miehet ovat viimeistelleet kelpo määrän maaleja ja suoriutuneet urakastaan kiitettävästi. Jarmo Kauppi uskoo kuitenkin, ettei ainoa syy parantuneisiin otteisiin ole uudet ketjukaverit.
- Kyl semmostakin on tänä vuonna ollut, että lopettaa, ei lopeta, lopettaa, ei lopeta... Vähän niinkuin tukasta vetäis niitä juttuja. Keskusteltiin joulutauolla, ja käytiin läpi haluaako se vielä pelata. Nyt se on saatu balanssiin henkisesti, ja panostaa tällä hetkellä niin kuin tässä sarjassa pitääkin panostaa. Harjottelee hyvin ja tehojakin tulee. Itseluottamus on kasvanut, Kauppi kertoo.
- Koulu vie aikaa, mutta se on hyvä, että se panostaa koulunkäyntiin. Se on kyllä vieny sitä suurinta keskittymistä siltä pois, mutta olen antanut sille vähän vapauksia ottaa kunnolla ne tentit ja kurssit läpi. Mutta se miten se nyt pelaa, niin nyt se on sitä, mitä se oli sillon Jokereiden A:ssa.
Terveisiä työpaikalle
Mikäli Luomaa on uskominen, ei hän koskaan ole tehnyt kaukalossa mitään merkittävää. Tilastot kertovat kuitenkin muuta, sillä kaksi A-nuorten SM-kultaa sekä joukkueen sisäisen tehopörssin ykkössija viime kaudella ovat esimerkkejä siitä, ettei mies mihinkään puulaakisarjoihin kuulu.
- Luoma ei kyllä ole semmonen julkisuuden hakunen kaveri. Välillä tuntuu, että se vähättelee itseään, toteaa Kauppi.
Mitään korkeita tavoitteitakaan ei mies ole itselleen koskaan asettanut. Itseasiassa mies ei ole asettanut tavoitteita ollenkaan.
- Tavoitteita? Emmä oo koskaan semmosia miettinyt... Koittaa vaan tsemppaa, ja kattoo miten tilanne etenee. Kunhan pääsee pelaamaan sillon tällön, niin eiköhän se ole siinä, Luoma tuumii.
- Mutta ehkä jalkoihin pitäis saada vähän lisää voimaa, että eihän toi luistelu varmaan mitään hyvän näköistä ole. Ehkä sitä voimaa ehtii tulla vielä.
- Joukkueellahan on sitten omat tavotteet. Meilläkin on nyt hyvä jengi kasassa, ja pudotuspeleissä pannaan varmaan tiukille tai jopa lauluun kenet vaan, ihan sama kuka yrittää tulla koittaa jotain. Kaikki jengit o hoidettavis sillon ku meillä kaikki pelaa hyvin, ja varmaan tulee pelaakin.
- Playoffeissa alkaa sit sellanen kiekkosota et tulos tai ulos, ja puvut on päällä koko ajan. Jos sit käviskin niin et jossain pelis sattuis tulemaan takkiin, ni ei haittaa siin mieles koska matsin jälkeen voi laittaa sit kuitenki vähän hienompaa takkii päälle.
- Mutta se on vähän niin täällä etelässäpäin, niinkuin Vantaalla, että aika monet on paikallisia ja asuu tos Espoo-Helsinki-Vantaa-akselilla. Se on ihan toinen juttu jos asut vaikka Vaasassa tai jossain, niin sähän meet sinne vaan pelaamaan. Sit jos sä asut täällä ni sulla on kuitenki koulut/duunit, tyttöystävät/vaimot ja sukulaiset ja muut tutut täällä. Tulee paljon helpommin vapaa-aikaa, eikä se kiekko oo välttämättä se päällimmäinen juttu, Luoma kertoo.
- Meidänkin jengissä porukka on ollu pääsääntösesti liikenteessä 2-3 päivää viikossa, mutta kyl se vähenee kun kevät etenee.
Vaikka Luoma ei tulevaisuudestaan osaa vielä mitään varmaa sanoa, toivoo Kauppi, että mies jaksaisi edelleen panostaa jääkiekkoon. Kaupin mukaan mies voisi hyvinkin yltää vielä SM-liiga-tasolle.
- Välillä se sählää, kentällä ja muuallakin. Sillä on hyvin kiekko hallussa, mutta yhtäkkiä se vaan menettää sen. Mikäli se jatkaa kiekkoilua, niin kuin toivon että se jatkaa, niin varmaan se homma rauhoittuu.
- En tiedä, tuleeko siitä iso peluri, mutta kolmos-nelosketjun liigapeluri voi vielä tulla jos se jaksaa panostaa.
Monen vuoden ajan Luoman tekemisiä seurannut Kauppi pitää Luomaa hauskana ihmisenä kaukalon ulkopuolella, ja antaa ymmärtää, että muu joukkue on samaa mieltä.
- Hauska tyyppihän se on, pidän henkilönä loistavana tyyppinä, kunhan siihen vaan pääsee sisälle. Hirveen hiljanen se on kopissa, mutta kuuntelee ja tekee omia johtopäätöksiä.
- Pelaajat tykkää paljon sen heitoista. Se puhuu harvoin, mutta sitten kun se heittää jotakin, niin sieltä tulee... noh, ei välttämättä niin painavaa ja rakentavaa, mutta hauskaa tekstiä, Kauppi hymähtää.
Lopuksi Luomalla on vielä pieni pyyntö.
- Saaks lähettää femmoja?
Tottahan toki.
- Eli työpaikalle Matinkylän Toimistoon TJ:lle ja koko henkilökunnalle ja sponsoreille sekä kaikille tilapäisduunareille jotka joskus siellä käy hommissa, kaikille EtuTöölön Juuttiksille, Forssin Tumelle ja tietty Meismaalle.
Perille menivät.
