Kovempaa, karumpaa, lahtelaisempaa – ”Siellä pitää osata olla kovana”

LIIGA / Haastattelu
Antti Tyrväisestä kasvoi lahtelainen pelaaja, joka ei pelkää kaukalossa ketään.
Kuva © Teemu Soini

Antti Tyrväinen syntyi 3. huhtikuuta 1989 Seinäjoella. Vain puoltatoista vuotta myöhemmin maailmaan putkahti Antin Juhani-veli, nykyinen Pelicansin rämäpäähyökkääjä.

Jääkiekko imaisi Tyrväisen veljekset mukaansa jo nuoressa iässä. Ensimmäinen seura oli S-Kiekko.

- 4-5-vuotiaana oltiin Seinäjoen kuplahallissa, jossa otimme ensi potkut jäällä. Aloitimme veljen kanssa luistelukoulussa. Hyviä muistoja.

Kaikki keinot ovat sallittuja

Pian kuitenkin eteen tuli muutto Lahteen. 6-vuotias isoveli-Antti ja 5-vuotias Juhani jatkoivat harrastustaan uudessa kotikaupungissaan.

- Emme menneet edustuksen mukaan suoraan. Sitä kutsuttiin lähiökiekoksi. D-junnuissa sitten siirryimme broidin kanssa edustukseen, vanhempi Tyrväinen kertoo.

Veljeskaksikon urheilullisuus ei ole missään nimessä sattumaa. Isä Vesa Tyrväinen muun muassa pelasi pääsarjatasolla jalkapalloa Lahden Reippaassa.

- Pienestä pitäen olemme harrastaneet liikuntaa perheen kanssa yhdessä. Olemme kokeilleet montaa lajia nuorena. Vanhemmat ovat aina vaatineet liikuntaa meiltä.

Liikunta sisälsi jo pienessä iässä myös kilpailua paremmuudesta. Kukapa isoveli ei muistaisi niitä hetkiä, kun pikkuveljeä on tarvinnut "kouluttaa".

- Kun on ollut veli aina mukana niin on ollut joku, jonka kanssa on päässyt kisaileen. Olen ollut veljelle sellainen tökkijä, olen kiusannut sitä vähän pienenä. Mutta se on kanssa kovapäinen. On tehty kaikkea, mitä on keksitty. Purtu ja lyöty mailalla.

- Kilpailullisuus on ollut vahvaa molemmilla jo pienestä asti.

"Lahella on kovan luokan maine"

Lahti on luonut suomalaiseen viihde- ja urheilumaailmaan lukuisia tähtiä Albert Järvisestä Cheekiin. Kaupunki on myös tunnettu kovan kaupungin maineestaan. "Lahea" kutsutaan Suomen Chicagoksi syystä.

- Lahti oli hieno paikka kasvaa. Puitteet toimivat ja valmennus oli hyvää.

- Ei se maine turhasta ole tullut. Lahella on kovan luokan maine. Se on sellaista selviytymistä. Siellä pitää osata olla kovana. Mutta kavereita ja ystäviä olen saanut paljon ja sanon Lahtea kotikaupungikseni, Tyrväinen kertoo.

Tyrväinen siirtyi lahtelaisen pelaajapolun mukana Kiekkoreippaasta Pelicansin A-junioreihin. Siirto tuotti hedelmää.

Pelicansin A-nuoret juhlivat keväällä 2007 nuorten SM-kultaa. Tyrväinen kuului harvinaista mestaruutta juhlineisiin nuorukaisiin.

- Meillä oli huikea joukkue sinä vuonna. Valmennuksesta huoltoon asti kaikki toimi niin hemmetin hyvin. Aika iso saavutus Lahdessa. Onko kukaan voittanut Lahdessa sen jälkeen? En ainakaan minä tiedä, onko.

- Olin silloin häkkipäänä mukana. Saimme Liigasta muutama jätkä avuksi sinne. Rohtlan Jesseä, Kousan Mikkoa, Jalvannin Joonasta, Forrströmin Jania... Raution Kai valmensi.

"Melkoinen shokki, wau!"

Kultamitali toi mukanaan myös positiivisia jälkiseurauksia. Tyrväinen pääsi mukaan keväällä 2007 järjestettyihin alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin.

Suomi ei kuitenkaan pärjännyt mairittelevasti Raumalla ja Tampereella järjestetyissä kisoissa. Tie nousi pystyyn jo alkulohkossa. Venäjä nousi kultamitalistiksi, mutta kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin USA:n James Van Riemsdyk.

- Mestaruuden jälkeen pääsin kisoihin. Huikea vuosi itselle. Harmi, että sakattiin kotikisat, mutten minä sitä huonolla muistele.

- En osannut silloin vielä käsitellä, että ketä vastaan pelasin. Sen tajusi vasta jälkikäteen. Lähinnä oli upeaa päästä kisoihin, Tyrväinen myöntää.

Kovaa taklaava laituri debytoi liigatasolla Pelicansissa kaudella 2008-09. Mahdollisuus yllätti 19-vuotiaan Tyrväisen.

- Olin pelannut hyvin A-junioreissa ja tuli paljon loukkaantumisia. Sitten tuli soitto, että lähdenkö. Melkoinen shokki, wau!

- Aika sumeetahan se oli. Olin itse niin fiiliksissä ja häkeltynyt siitä. Pääsin haistelemaan, millaista on pelata miesten tasolla.

Pelicansia valmensi tuolloin kaikille tuttu Hannu Aravirta. Joukkue oli pudotuspelivauhdissa ja kuului sarjan yllättäjiin, joten pelipaikka ei irronnut helpolla.

- Muistelen Araa hyvällä. Ara oli vaativa ja kertoi kyllä, mitä haluaa minun tekevän. Oli vaikeaa nuorena jätkänä päästä mukaan, kun Ara oli kokenut koutsi ja halusi menestyä.

Hyökkääjä sai ajoittain mahdollisuuden kehittää itseään myös Mestiksessä. Tyrväinen pelasi vuosina 2008-10 HeKin paidassa 28 ottelussa.

- Mestis oli minulle lottovoitto. Olin HeKiin päästessäni A-ikäinen. Pääsin pelaamaan miesten pelejä, sain onnistumisia ja kehitin heikkouksiani. Se auttoi liigajoukkueeseen pääsyssä.

Koko sarjan jäähykuningas ja kultakypärä. Melkoinen yhdistelmä.
Kuva © Pekka Rautiainen

"Loistava vuosi" tuo läpimurron

Tyrväinen löi itsensä jokaisen suomalaisen jääkiekon seuraajan mieliin viimeistään kaudella 2010-11. Laituri kuului Pelicansin tärkeimpiin hyökkääjiin ja voitti koko SM-liigan jäähykuninkuuden rämäpäisillä tempauksillaan.

Pelicans ei kuitenkaan menestynyt nuoren hyökkääjän malliin. Joukkue kohtasi kevään karsinnoissa Sportin ja piti liigapaikkansa voitoin 4-0.

- Se oli loistava vuosi tulla sisään täydellä kaudella. Sain pelata täydet matsit pelikiellot pois lukien. Sain vastuuta ja pääsin näyttämään. Onnistumiset toivat vielä lisää peliaikaa.

- Joukkueelle kausi oli vaikea. Henkilökohtaisesti kausi oli hyvä.

Tyrväinen ei ollut junioreissakaan mikään kuumin pistetykki, mutta kovaotteinen laituri nakutti kauden 2010-11 maalimääräkseen peräti 14 häkkiä. Melkoinen summa nuorelle voimahyökkääjälle. Syy moiselle tehokkuudelle löytyy isoista minuuteista Mestiksessä.

- Heinolassa sain sellaisen itseluottamusboostin. Pelasin alivoimaa, ylivoimaa ja tein maaleja. Se ruokki ja sain pelata hyvien jätkien kanssa Liigassa, kehuu Tyrväinen.

Kausi toi myös harvinaisen kunnian, kun Tyrväinen pelasi kolmen ottelun verran leijonapaidassa Venäjän EHT-turnauksessa. Tämän jälkeen Tyrväistä ei ole maajoukkueessa nähty.

- Ihan mahtava homma. Pääsin näyttämään osaamistani, muistelee Tyrväinen maajoukkuekutsua.

HAASTATTELUSARJAN OSA II: AHL JA EDMONTON OILERS

HAASTATTELUSARJAN OSA III: JOKERIT JA ILVES

HAASTATTELUSARJAN OSA IV: FYYSINEN PELI

 

» Lähetä palautetta toimitukselle