Kiekkokiertolaisen tähtihetket

LIIGA / Haastattelu
Pitkän tien liigapaikkaa tavoitellessaan kiertänyt Jukka-Pekka Laamanen oli yksi SM-liigan syyskauden kirkkaimmista tähdistä. Puolustajien pistepörssin kärkipaikasta taisteleva Laamanen on osoittanut olevansa yksi sarjan parhaista ylivoimapelin osaajista, mutta HPK:n savolaiskolonnan jäsen ei ole nousussa liigapakkien eliittiin pelkillä yv-taidoillaan.

Laamasen alkukausi on ylittänyt kaikki mieheen kohdistetut odotukset. Savonlinnasta lähtöisin oleva 28-vuotias puolustaja tiedettiin kyllä erittäin hyväksi ylivoimapakiksi, mutta Laamasen pistesaldo ja sijoitus puolustajien pistepörssin kakkossijalla ovat silti erinomainen suoritus ja iloinen yllätys HPK-kannattajille.

- Olen pelannut nyt parin vuoden jälkeen sillä tasolla, millä mie olen tiennyt pystyväni pelaamaan. On siinä pelissä kehitettävääkin, se on selvä asia aina. Tasaisuus ja ylivoimapeli ovat olleet ne teemat, kaksi päätavoitetta. Ylivoimapeliä voi aina kehittää, mutta tasaisesti olen pelannut koko kauden - ei siellä floppeja ole Areenan Jokerit-peliä lukuunottamatta, Laamanen itse kertoo alkukaudestaan.

Pisteitä Laamanen keräsi syksyn otteluissa yhteensä 19 ja TPS:n Marko Kiprusoff vei joulutauolle mentäessä pakkien pistepörssin kärkipaikan vasta viimeisellä kierroksella. Kerhon puolustuksen yllätystähti ei kuitenkaan loista hurjalla lämärillä tai muutenkaan ole tyyppikuva joukkueen ylivoimapeliä pyörittävästä puolustajasta.

Alkukauden otteluissa Laamaselta on nähty kovien lyöntilaukauksien sijaan tarkkoja ja älykkäitä vetoja, jotka ovat yllättäneet maalivahdin toisensa jälkeen. Aiemmilla kausilla HPK:n ylivoimapeli on useimmiten pyörinyt huipputaitavien hyökkääjien ratkaisuilla, mutta nyt ykkösrooliin ovat nousseet puolustajat ja erityisesti juuri Laamanen.

Ylivoiman maestro

SaPKon kasvatin vahvuus ylivoimapelaamisessa on vahva pelinäkemys ja kiekkovarmuus. Laamanen uskaltaa pitää kiekkoa pienessäkin tilassa ja kykenee hyvin nopeisiin ratkaisuihin. ”Lamppu” ei lataa hurjaa tykkiä, vaan sivaltaa mieluummin vikkelällä latauksella tarkan vedon juuri kun vastustajan maalivahti on pelattu maskin taakse.

- Ei miulla kuitenkaan mikään maailmanluokan laukaus ole, se peli perustuu enemmän syöttelyyn. Ylivoimapeli on kuitenkin tärkeää tämän päivän liigassa. Meidän ylivoimamme on vähän pätkinyt, kun Voutilainen on sivussa, eikä ole rightin pelaajia. Hyvät, terävät syötöt ja kiekko vain maalille - ei sen tarvitse olla kauhea lämäri.

Ylivoimapelissä käyttöä olisi tosiaankin ollut sairauslomalla käsi- ja pakaravamman takia huilaaville rightin hyökkääjille Jukka Voutilaiselle ja Jani Hassiselle. HPK:n ylivoima on Laamasen luotsaamana toiminut ajoittain loistavasti, mutta vastaavasti tökkinyt välillä pitkienkin jaksojen ajan.

- Olisimme voineet ”tappaa” monta peliä hyvällä ylivoimapelillä. Kyllä mie näen, että siinä on paljon kehitettävää vielä. Toivotaan, että saahaan rullaamaan se kevättä kohden.

Onnistumisten myötä Laamanen on saanut jatkuvasti enemmän vastuuta ja peliaikaa, erityisesti juuri ylivoimatilanteissa. Joulukuun otteluissa taitava pelimies pelasi useaan otteeseen HPK:n ylivoimat alusta loppuun asti. Peliminuuttien myötä pisteitä on siis pitänytkin tulla, mutta yhdeksän maalin ja kymmenen syötön saldo on silti osoitus Laamasen erinomaisesta noususta kohti SM-liigan ehdotonta eliittiä.

- Kyllä niitä pisteitä pitääkin tulla, kun olen koko kauden päässyt pelaamaan paljon ylivoimaa. Emmie aina mikään ylivoiman erikoismies ole ollut, mutta hyökätä olen tykännyt aina. Kun en mikään kauhean isokaan ole, niin olen yrittänyt kehittää sitä osa-aluetta. Taklaajaa miusta ei saa tekemälläkään, joten täytyy yrittää sitten sillä saralla, missä voin olla parempi kuin muut.

Vaikka Laamanen itsekin lyö itselleen ylivoimapelin erikoismiehen leimaa, ei se kuitenkaan tämän kauden osalta kuvaa miestä kuin puolittain. Aikaisempina kausinaan Ässissä ja Ilveksessä pelimiehen puolustuspään taitoja ei aina kovin kehuttu, mutta nyt HPK:ssa Laamasesta on muodostumassa myös luotettava oman pään luuta - vaikka niitä taklauksia ei usein nähdäkään. Tästä kertoo omaa kieltään myös hyökkäävän pakin roolissa viihtyvän miehen tehosaldo +9.

Kiekkokiertolaisen elämää

Savonlinnan Pallokerhon kasvatti nousi seuran 1. divisioonassa pelanneeseen edustusjoukkueeseen jo kaudella 1994-95, jolloin nuori Laamanen oli vasta 17-vuotias puolustajalupaus. SaPKosta tie vei ensin JYPiin, jossa Laamanen sai ensimmäisen kosketuksensa liigakiekkoon. Kauteen mahtui myös valinta nuorten MM-kisajoukkueeseen, mutta liigaura ei vielä auennut pidemmäksi aikaa.

Laamanen joutui takaisin SaPKoon hakemaan vauhtia ja nostetta kiekkoilijan uralleen, mutta paluu liigakentille oli pitkän ja raskaan tien takana. Viisi kautta Laamanen pelasi pääosin 1. divisioonassa ensin kasvattajaseuransa riveissä ja myöhemmin myös Kokkolan Hermeksen ja Mikkelin Jukureiden joukkueissa. Sekä kausilla 99-00 että 00-01 Laamanen pääsi jo lähelle tavoitettaan, mutta kummassakaan tamperelaisseurassa ei vielä tuolloin ollut käyttöä taitavalle puolustajalle.

Suomenmaan kiertäminen liigapaikka tavoitteena sai viimein päätöksensä, kun Porin Ässät luotti Laamaseen kesällä 2001. Jo seitsemättä kautta miesten sarjoja tuolloin tahkonnut Laamanen ei jättänyt tilaisuuttaan käyttämättä, vaan teki oman läpimurtonsa näyttävästi. Paljon vastuuta Porissa saanut Laamanen takoi peräti 29 pistettä, ja oli yksi harvoista Ässä-pakan onnistujista.

- Monta vuotta meni tavallaan kiikun-kaakun, ja silloin sitä uskoa koeteltiin. Kun vain oppi olemaan nöyrä ja tekemään kauheasti töitä, niin sitten se viimein poiki hedelmää Porissa. Siellä mie kyllä tykkäsin olla. Roolikin joukkueessa sattui hyvin, kun olin ainoita hyökkääviä pakkeja. Joukkue oli kuitenkin niin sekavassa tilanteessa, että sieltä oli pakko päästä pois, jotta pystyi kehittymään pelaajana.

Hyvä kausi poiki kiinnostusta muilta liigaseuroilta ja Laamasen perässä olivat mm. hämäläisseurat HPK ja Ilves. Tuolloin valintana oli tamperelaisseura ja kiekkoilija Laamasen elämä näytti olevan menossa vahvasti noususuuntaan vihdoin monen vuoden uurastuksen jälkeen.

Kohtalo puuttuu peliin

Kohtalo astui kuitenkin peliin ja iski Ilveksen joukkuetta kovalla kädellä. Ensin kesäkuussa Ilveksen luottohyökkääjä Vesa Viitakosken 6-vuotiaan Valtteri-pojan todettiin sairastuneen imusolmukesyöpään. Jo tuo uutinen vei monelta Ilveksen pelaajalta ajatukset pois heidän leipätyöstään jääkiekosta.

Heinäkuun 1. päivänä 2002 koeteltiin vuorostaan Jukka Laamasen perhettä. Perheeseen syntyi tuolloin kaksostytöt Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Iloinen perhetapahtuma oli kuitenkin Laamasille painajainen, sillä tytöt syntyivät keskosina kolme kuukautta etuajassa ja painoivat vain 660 ja 910 grammaa.

Molemmat vastasyntyneet tytöt viettivät elämänsä ensimmäiset kuukaudet TAYS:n keskosteho-osastolla. Vahvempi tytöistä pääsi lokakuussa pois sairaalasta, mutta kaksosista pienempi joutui vielä taistelemaan elämästään teho-osastolla.

Viitakoski ja Laamanen pakottivat itsensä päivä toisensa jälkeen jäähallille, vaikka ajatukset harhailivat aivan jossain muualla kuin jääkiekossa. Jo kahden avainpelaajan ymmärrettävästi heikentyneet suoritukset olisivat tuntuneet Ilveksen pelissä, mutta Valtteri Viitakosken ja Laamasen kaksostyttöjen taistelu elämästä vaikutti koko joukkueen henkiseen tilaan.

Tappioita kertyi ilta toisensa jälkeen ja Ilves jumiutui sarjataulukon viimeiselle sijalle; kiekkoilu ei tainnut olla yhdenkään ilvesläisen mielestä enää mukavaa.

- Silloin kun elää siinä hetkessä, sitä on pakko vain taistella. Nyt kun miettii jälkeenpäin, niin onhan niiden ollut pakko vaikuttaa koko joukkueeseen. Siitäkin selvittiin kuitenkin hengissä, ja kai sitä on sitten määrätyllä tavalla vahvempi sen jälkeen; jokainen joka siellä kopissa silloin oli.

- Maailmassa vain yksinkertaisesti on sellaisia asioita, joille ei mahda mitään. Ne olivat vaikeita aikoja... Joskus elämässä yhteen joukkueeseen vain sattuu niin mieletön määrä asioita, että sitä lukkoa ei vain saa auki. Omalta kohdaltani täytyy olla vain iloinen, että jaksoin joka päivä mennä töihin.

Ilveksen kausi oli katastrofimaisen heikko, sijoitus kolmastoista 29 pisteen saldolla. Laamasen keskosina syntyneet tytöt kuitenkin olivat perineet isältään periksiantamattomuuden ja taisteluasenteen, eivätkä antaneet periksi, vaikka vastasyntyneet joutuivat heti elämänsä ensimetreillä altavastaajan asemaan. Laamasten tytöt selvisivät koettelemuksistaan, samoin Viitakosken Valtteri-poika omasta taistelustaan.

Viime kaudella Ilves ei enää ollut sama heittopussi kuin tuolla kaikki vaikeudet yhteen vuoteen keränneellä kaudella. Laamasen pelikin oli taas paljon iloisempaa ja suoritustaso tietysti kertaluokkaa parempi, kun suuri painolasti oli pudonnut harteilta. Peliaikaa ei kuitenkaan tullut sillä tavoin kuin Laamanen olisi toivonut ja kausi jätti ainakin puolustajan omaan mieleen jokseenkin heikon maun. Kiekkokiertolaisen oli aika jälleen vaihtaa maisemaa.

Eliittiin Hämeenlinnassa

- HPK oli minusta jo kaksi vuotta aiemmin todella kiinnostunut. Tampereelta oli vain pakko päästä pois, se ilmapiirin vaihto oli pakko tehdä. HPK:sta olin kuullut paljon hyvää ja uskoin oman pelityylini sopivan tänne.

HPK hankki Laamasen paikkaamaan erityisesti Elitserienin Timrån riveihin siirtyneen Teemu Aallon tyhjäksi jättämää ylivoimapuolustajan ruutua. Kun samaan aikaan joukkueesta siirtyi Sveitsin frangijäille luottomies Marko Tuulola, olivat kannattajat huolissaan miten ”nimettömät” vahvistukset Laamanen, Veli-Pekka Laitinen ja Mikko Jokela selviytyisivät liigapeleistä.

Uusittu pakisto on kuitekin osoittanut kelpoisuutensa syyskauden aikana, sillä HPK:n puolustuspeli on toiminut jopa huomattavasti paremmin kuin aiemmilla kausilla. Enää koko paketti ei lepää yhden huippupuolustajan harteilla, vaan vastuu jakautuu tasaisemmin koko seitsikon kesken.

- Miun mielestä ainakin meillä on hyvä kokonaisuus. Tasapainoinen paketti - ei supertähtiä, mutta hyviä pelaajia. Ei meiltä tarvitse odottaa mitään tuulolamaisia iltoja, mutta emmie sillä tavalla pelaajia vertaakaan; eivätkä pelaajat niin ajattele muutenkaan.

Pallokerhon vahvuus kauden ensimmäisellä puolikkaalla onkin juuri ollut joukkueen tasaisuus sekä hyökkäyspäässä että puolustuksessa. Kerhon menestys ei ole pelkästään yhden ketjun vastuulla, vaan pelimiehiä löytyy neljään iskuvoimaiseen ketjuun ja puolustuspäässä on kasassa hyvin roolitettu pakisto.

- Ei myö sattumaltakaan kolmantena olla. Meillä on tasainen ja hyvä joukkue, ei mikään tähtijoukkue. Kyllä meidän pitää kevätkaudella vähintäänkin nämä asemat pitää. Kovaa ja tinkimätöntä työtä, ja olemme hyvissä lähtökohdissa.

Kun HPK:n riveistä olivat joulukuussa sivussa kolme kärkihyökkääjää Voutilainen, Hassinen ja Janne Laakkonen, nousi esille uusia ratkaisijoita ja joukkue keräsi pisteitä yhtä vahvalla tahdilla kuin aiemminkin. Vastuunkantajien esiinnousu heitä tarvittaessa onkin varmasti kaikkien Kerho-mielisten mielestä hyvin ilahduttava asia.

- Se on ison joukkueen merkki, että aina tilalle on noussut uusia miehiä. Aina joku on tehnyt sen ratkaisumaalin tai puolustanut ja taklannut hyvin, tämä on koko joukkueen juttu.

Savolaismafia valtaa Rinkelinmäen?

Savonlinnasta lähtöisin oleva Laamanen on osa HPK:n pukukopissa valta-asemaa tavoittelevaa savolaiskuusikkoa. Puolustajat Jokela ja Tuomas Immonen sekä hyökkääjät Voutilainen, Laakkonen ja Hassinen ovat Laamasen ohella lähtöisin Savosta. Vielä kun seuran toimitusjohtaja Risto Korpelakin on Savonlinnan poikia, niin taustalla on varmasti savolaisten salajuoni?

- Se on hyvä vaan, että meitä on täällä erilaisia tyyppejä. Se on luonteen köyhyyttä, jos ei uskalla olla oma itsensä. Aika paljon meitä savolaisia kyllä täällä on, melkein puoli jengiä. Jos vähän viännetään savvoo välillä, niin saadaan ainakin porukka nauramaan, Laamanen virnuilee.

Murteen viäntäminen on kuitenkin vain yksi merkki siitä, että HPK:n ryhmä näyttäisi erinomaisesti yhteenhitsautuneelta kokonaisuudelta. Joukkueen harjoituksissa kaikilla pelaajilla näyttäisi olevan hauskaa ja ryhmä vaikuttaa enemmänkin kaveriporukalta kuin ammattilaisjoukkueelta, joka on töitä tekemässä.

HPK ei ole kymmeneen vuoteen päässyt pronssiottelua pidemmälle, mutta jälleen kerran Pallokerho on siinä kärkiryhmässä, joka keväällä ratkoo mitalien kohtalon. Paljon riippuu NHL:n työsulun tilanteesta, mutta näyttäisi siltä, että Jokerit ja Kärpät joutuvat tosissaan vastaamaan Kerhon haasteeseen.

- Meillä on hyvät lähtökohdat, mutta pelien voittaminen on aina vaikeampaa keväällä. Emmie näe kuitenkaan miksemme pystyisi samaa rataa jatkamaan. Turha tässä on ruveta mestaruudesta jeesustelemaan, mutta miksi me tätä hommaa muuten tehtäisiin? Jokaista peliä lähdetään voittamaan.

Joukkueen tavoite Laamasen kohdalla siis on selvä, mutta mitä taitava puolustaja sitten toivoo omilta peleiltään kevätkaudella? Onko tavoitteena puolustajien pistepörssin voitto vai HPK:n ylivoimapelin onnistumisprosenttien nostaminen?

- Jos vaikka taklaisi omassa päässä muutaman kerran, siinä on tavoitetta ihan riittävästi, savolaispuolustaja Laamanen jäynäilee jälleen.

Kiekkokiertolaisen tie on vienyt Laamasen monen etapin kautta SM-liigan puolustajien huippukategoriaan. Välillä on menty ylös, välillä alas, ja joka tapauksessa tie on ollut pitkä ja ajoin vaikea. Enää Laamasella ei ole kaipuuta tien päälle.

- Semmostahan tämä kiekkoilijan elämä on, kai niitä Raipeja on vain muutama. Kyllä jokaisessa paikassa ja joukkueessa on ollut omat hyvät puolensa. Nyt olen viihtynyt täällä, ja jos sitä vaikka täällä olisi sitten muutaman vuoden pidempään.

» Lähetä palautetta toimitukselle