"Karsintasarja Mestiksen finalistien ja liigan neljän huonoimman välillä"

MESTIS / Haastattelu
Räsänen on toiminut valmentajana jo useamman vuoden.
Kuva © Samppa Toivonen - http://www.samppas.net
Sport-valmentaja Pasi Räsäsen haastattelun kolmas osa pitää sisällään spekulointia liigakarsinnasta ja valmentajan omia kokemuksia vuosien varrelta. Räsäsellä on useita näkökulmia liigakarsinnoista. Kokemusta on pelaajana Savonlinnan ajoilta sekä valmentajana Sportista ja Pelicansista. Monipuolinen näkökulma on etu karsinnoissa.

– Savonlinnassa silloin pelasin 90-luvun alkupuolella silloista Mestistä el Fazer-liigaa, naurahtaa Sport-luotsi Pasi Räsänen.

Pelaajauransa Räsänen lopetti vuonna 1996 ja siirtyi heti seuraavana kautena Savonlinnassa valmennushommiin.

– Heti kun lopetin, niin siirryin seuraavalla kaudella valmennushommiin. Siitä vuodesta lähtien olen sitten tehnyt oikeastaan pelkästään valmennustöitä, taustoittaa Räsänen.

Kaudeksi 2004-05 Räsänen siirtyi valmentamaan Pelicansin A-nuoria.

– 2004-05 kaudeksi siirryin Pelicansin A-junioreihin. 2005 syksyllä Kaupin Jami sai potkut ja sillon yks kaks tuli kutsu, että pitäisi lähteä valmentamaan liigaan, naurahtaa Räsänen.

– Sanoin, että ei siinä mitään, otetaan homma haltuun. Silloin ei ollut vielä Aravirrasta [Hannu] mitään tietoa. Hyvin äkkiä kuitenkin Kaarna [Ilkka] sai Aravirran puhuttua ja olin silloin virkaatekevänä ja Aravirta oli taustalla. Pääasiassa kuitenkin A-junioreita valmensin, mutta olin liigakoutsina syksystä 2005 tammikuun alkuun 2006. Sitten Aravirta hyppäsi puikkoihin, kertoo Räsänen.

Kauden jälkeen Räsänen siirtyi täysipäiväisesti Pelicansin edustusjoukkueen apuvalmentajaksi. Tarina, miten hän liigavalmentajaksi päätyi, naurattaa valmentajaa itseäänkin.

– Meillä oli silloin A:n kanssa Vierumäki-turnaus. Meillä oli sitten maanantai ja tiistai huilia ja oli vasta viikonloppuna seuraavat pelit. Olin tiistaina vielä Savonlinnassa käymässä, kun perhe asui silloin siellä. Sitten soitettiin kahdekasalta keskiviikkoaamuna, että pitäisi olla kymmenneltä vetämässä liigatreenejä Lahdessa. Sanoin sitten, että kymmeneksi en aivan kerkeä, mutta iltapäiväksi kyllä. No ei auttanut kuin lähteä, nauraa Räsänen.

– Torstaina aamulla otin sitten joukkueen kasaan ja torstai-illalla aitioon, kun oli Lukkoa vastaan peli. Siitä se oma liigavalmentajan ura sitten lähti. Oli kyllä aika nopeaa toimintaa siinä vaiheessa, mutta semmoista se joskus on, jatkoi Räsänen tarinaa.

Räsänen toimi Pelicansin organisaatiossa valmentajana yhteensä seisemän kauden ajan. Tämän aikana hän ehti toimia pääasiassa apulaisvalmentajana, mutta myös päävalmentajana edustuksessa ja A-junioreissa. Pyrkimys on tuoda Lahdesta saatu oppi ja kokemus Vaasaan.

– Oli hienoa ja opettavaista aikaa kuitenkin. Aravirta ja Toivola [Mika] oli kaksi erillaista valmentajaa ja sain heiltä molemmilta ammentaa sitä oppia ja kokemusta.

Pelicans-aikojen jälkeen Räsänen siirtyi Vaasaan ja Sportiin. Vaasa on miellyttänyt Räsästä.

– Tässäkin on oppinut kahdessa vuodessa aika paljon. Täällä on loistava tehdä töitä. Minulla oli optio joulukuun viimeiseen päivään asti, ja en nähnyt mitään syytä, miksi lähteä Vaasasta, kun tääläkin on vielä projekti kesken, kertoi Räsänen.

Tavoitteeksi projektissa asetettiin liigakarsintojen voittaminen ja nousu ylemmälle sarjatasolle. Ensi kaudeksi siihen satsataan tosissaan.

Räsänen haluaisi kokeilla uutta karsintasysteemiä.
Räsänen haluaisi kokeilla uutta karsintasysteemiä.
Kuva © Kristian Salminen - kristian.salminen@jatkoaika.com

Uudenlaiset liigakarsinnat?

Liigakarsintojen toimintamalleista on esitetty useita erilaisia näkemyksiä. Nykyinen oleva karsintamalli liigaan on vaikea paikka Mestis-joukkueille. Paras seisemästä -ottelusarja liigajumbon kanssa. Ruotsissa käytössä olevaa mallia on ehdotettu kokeiltavaksi ja Räsänenkin ehdottaa juurikin Ruotsin mallia muistuttavaa systeemiä.

– Kaikista paras kaikkien kannalta olisi, että Mestiksen finalistit ja liigan neljä huonointa joukkueta tekisi sarjan. Tuollainen sarja toisi paljon mielenkiintoa varmasti joka paikkakunnalle, missä sitä pelattaisiin. Mestiksen mestaruus voitaisiin ratkoa siinä sarjan aikana vaikkapa Mestis-joukkueiden keskinäisten otteluiden perusteella perusteella, esittää Räsänen.

Talous on kuitenkin ollut tietynlainen kysymys kaikissa karsintoihin liittyvissä kysymyksissä. Monesta liigajoukkeista on tullut palautetta, että talousahdinko tulee, jos karsinnoissa tulisi takkiin. Räsänen kuitenkin uskoo, että tälläisellä systeemillä saataisiin lipputuloja liigapaikkakunnillekin.

– Minusta systeemi palvelisi kaikkia. Liigassa neljästä viimeisestä joukkueesta kolmella loppuu kausi runkosarjaan. Tämä lisäisi tuloja myös liigajoukkueille. Aina, kun liigajoukkue tulee Mestikseen vierailulle niin se kerää kyllä täyden tuvan. Ja liigajoukkueetkin kuitenkin maksavat tuonne huhtikuun lopulle asti pelaajilleen palkkaa. En tiedä mitä liigassa tässä pelätään, analysoi Räsänen.

Positiivisena puolena myös Mestiksessä olisi se, että kautta pystyisi jatkamaan pidempään.

– Tuollaisessa ratkaisussa Mestiksen runkosarjaa pystyttäisiin jatkamaan pidempään, kun finaaleihin ei tarvitsisi jättää kahta viikkoa aikaa. Sillä saataisiin ainakin Puolitoista viikkoa pidennettyä runkosarjaa. Sillä päästäisiin jo helmikuun loppupuolelle, kun nyt ensimmäisillä loppuu pelit jo helmikuun yhdeksäs päivä. Tämä toisi tuloja myös Mestikseen laajemminkin, spekuloi Räsänen.

Räsänen on valmentanut Pelicansia ja Sportia liigakarsinnoissa. Hän on myös 90-luvulla pelannut itse liigakarsinnoissa. Kokemusta karsinnoista siis löytyy laajalti. 90-luvun systeemi on melkoisesti poikkeava nykypäiväisestä mallista.

– Silloin se karsintasysteemi oli sellainen, että meni Mestiksen kolme parasta joukkuetta ja liigan viimeinen. Liigan viimeinen kohtasi sitten Mestiksen heikoimman ja Mestiksen paras ja Mestiksen toiseksi paras olivat toinen ottelupari. Ja näistä ottelupareista voittajat kohtasivat keskenään varsinaisessa karsinnassa, muistelee Räsänen.

SaPKo kohtasi tuolloin karsinoissa Ilveksen. Ilveksen kaato ei Savonlinnalaisilta tuolloin kuitenkaan onnistunut.

– Itsekin olen Ilvestä vastaan kokenut tuon karsintahässäkän. Olin tuolloin SaPKossa ja Risto Dufva valmensi meitä silloin. Voitettiin muistaakseni yksi niistä peleistä, mutta Ilves meni sitten jatkoon otteluvoitoin 3-1. Taisivat kohdata SaiPan varsinaisessa karsinnassa, kertoo Räsänen.

Ilveksen päävalmentajalla on mietittävää liigakarsinnoissa.
Ilveksen päävalmentajalla on mietittävää liigakarsinnoissa.
Kuva © Petteri Äikäs - petteri.aikas@jatkoaika.com

Mestiksen kärki saavuttaa SM-liigaa

Tällä kaudella liigaan karsii joku muu kuin Sport. Räsänen arvelee Ilveksen olevan tälläkin kaudella kova haaste Mestiksen mestarille.

– Ei Ilves huono joukkue ole. On parantanut peliä tässä loppukautta kohti. Osalla pelaajistakin on jo selkeää kokemusta liigakarsinnoista, joten se ei tule täysin yllätyksenä. Heillä on nyt tänä vuonna ollut pitkä aika valmistautua, kun on ollut jo pitkään selvillä, että Ilves karsii. Uskon kuitenkin, että kova sarja tulee, heittää Räsänen.

Kuitenkaan Ilves ei helpolla tule pääsemään. Mestis on jälleen asteen kovempi kuin viime kaudella.

– Olen tällä kaudella jo aiemminkin sanonut, että Mestiksessä on ollut tänä vuonna kova taso ja kovemmat ottelut jo runkosarjassa. Totta kai pudostuspeleissä vielä kovempia otteluita. Kyllä se niin on, että hiljalleen Mestiksen terävin kärki saavuttaa SM-liigasan heikointa joukkuetta, analysoi Räsänen.

Etulyöntiasema on kuitenkin on tälläkin kaudella Ilveksellä.

– Kyllä tälläkin kaudella on kuitenkin Ilveksellä etu. He pääsevät hyvin valmistautuneena ottelusarjaan ja pelaavat elämästä ja kuolemasta. Itsekin muistan Pelicansista, että saatiin aikaa valmistautua. Sportilla taas ratkesi silloin finaalit keskiviikkona ja lauantaina he olivat jo meitä vastaan, muistelee Räsänen.

Toivomus olisi, että Mestis joukkueellakin olisi pidempään valmistautumisaikaa karsintoihin.

– Viime kaudella pistettiin finaalit pakettiin suoraa kolmessa ottelussa, eikä sekään vielä auttanut. Tarvitsisi enemmän valmistautumisaikaa, harmittelee Räsänen.

» Lähetä palautetta toimitukselle