TPS - JUK
KAL - HPK
KOO - SPO
KÄR - ÄSS
LUK - ILV
TAP - JYP
FLA - TOR 2.00
CBJ - MTL 2.00
WSH - NYI 2.30
CAR - OTT 2.30
CGY - DET 4.00
ARI - PIT 4.00
VAN - BUF 5.00
NJD - ANA 20.00
COL - LAK 22.00

Juuso Hietanen on jo voiton puolella

LIIGA / Haastattelu
Pian 20 vuotta täyttävän puolustajalupaus Juuso Hietasen tulevaisuus on toivoa täynnä. Hänellä on sopimus kahdesta seuraavasta kaudesta Hämeenlinnan Pallokerhon kanssa, ja pakollinen asevelvollisuuden taakka on kohta vain muisto.

Hietasen päättyneen kauden alku vierähti vuokralla Pelicansissa, välissä oli pikavisiitti Mestikseen ja kevätkaudella vakinainen pelipaikka löytyi kasvattajaseura HPK:n riveistä. Kun pelaajamarkkinoiden tarjonta ei tällä hetkellä ole kaksista, Hietasen kaltaisilla lupauksilla on mahdollisuus harpata suurempaan rooliin.

- Ei sitä oikein vielä voi tietää, mutta kyllä siellä ihan hyvää paikkaa olisi tarjolla. En ole keskustellut valmennusjohdon kanssa tarkemmin, mutta kyllä sen näkee sopimustilanteesta, Hietanen arvelee.

Pitkä sopimus antaa hänelle mahdollisuuden kehittyä ilman paineita nopeasta läpimurrosta. Tarvittaessa hän voi vielä hakea vauhtia A-junioreiden peleistä. Sen sijaan nuorten maajoukkueeseen hän on jo yli-ikäinen.

Alas korkealta Lahdessa

Hietasen vuokraamisen Lahteen kesällä 2004 masinoi silloin Pelicansia luotsannut Petri Matikainen, joka kuului myös nuorten maajoukkueen valmennusryhmään.

- Hänen ideansa se taisi olla, jotta saisin kovempia pelejä alle kaksikymppisten kisoja ajatellen. Vaikka eihän sitä tiedä, miten se HPK:ssa olisi ollut, Hietanen muistuttaa.

Harjoituskaudella Matikainen sijoitti nuorukaisen ennakkoluulottomasti ykköspakkipariin Erik Kakon rinnalle. Hietanen pelasi silloin kuin kokenut tekijä, mikä toi hieman valoa pessimististen lahtelaisten odotuksiin.

- Harjoituspelit menivät tosi hyvin ja alkuun liigapelitkin, mutta… hän muistelee ja hiljenee hetkeksi.

- En tiedä, mitä sitten tapahtui. Ei kai siinä mitään ihmeellistä, puolustaja täydentää vaimeasti.

Syksyn edetessä Hietasen punainen lanka näytti katoavan, vaikka kiusantekijän roolissa ollut lahtelaisjoukkue nipisti yhä useammin pisteitä sieltä ja täältä. Lisäksi puolustuksen takana oli mies, joka valoi uskoa ja johon puolustaja saattoi luottaa: Pasi Nurminen. Hengenluoja oli joukkueelle paljon muutakin kuin kiekkojen torjuja.

- Kuitenkin sellainen äijä oli maalilla, että se toi koko joukkueelle itseluottamusta. Hän tsemppasi kaikkia tasapuolisesti. Kyllä joukkue uskoi itseensä, eikä SaiPa lopulta niin kovin kauas jäänyt.

Vauhtia alemmalta tasolta

Kun Hietanen jäi yhä useammin pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle, hänet lähetettiin marraskuussa hakemaan vauhtia Järvenpään Haukoista. On aina kiinnostava kuulla, millaisena pelaajat näkevät Mestiksen ja liigan välisen tasoeron.

Juttutuokio kuitenkin keskeytyy hetkeksi, kun Hietasen tupakaveri ryntää toimistoon kertomaan, että panssarimiehen pitää suorittaa Cooperin testi samana aamuna kahdeksalta – kello on sillä hetkellä 7.20. Paljon harjoitusvapaalla käyvä varusmies joutuu usein taipumaan erityisjärjestelyihin lyhyelläkin varoitusajalla.

Kyseessä on osa kotiuttamista edeltävä kuntotestiä. Juuso Hietasen ei kuitenkaan tarvitse ottaa turhia paineita juoksumatkasta, sillä tilillä on jo kuntoisuuslomapäivä 3 000 metrin ylittämisestä alokaskauden Cooperilta.

Niin, ne liigan ja Mestiksen väliset erot?

- Liigassa on vahvempia äijiä. On se ero aika iso. Tai ei välttämättä, riippuu joukkueesta. Kärkipään joukkueet eivät ole kovin kaukana liigan tasosta, ja KalPahan nyt nousikin liigaan.

Kolmen ottelun visiitti ei poikinut tehopisteitä, vaikka peliaikaa tuli enemmän kuin liigassa.

- Kyllä se vähän totuttelua vaatii, kun on erilaisia pelejä. Ihan OK se meni. Paikoista olisi voinut laittaa sisään, Hietanen miettii.

Hän siirtyi vielä muutamaksi otteluksi Pelicansiin pelaamaan vuokra-ajan loppuun. Joulutauolla nuorukainen palasi kasvattajaseuransa rinkiin valmistautumaan armeijaan.

Suotuisan katseen alla

Parolannummella Hietanen sijoitettiin Panssarihuoltokomppaniaan, jossa kouluttajana häärii B-junioriajalta tuttu valmentaja, luutnantti Mika Vuorinen.

Hämeenlinnalaispuolustaja kävi alokaskaudella sotilaskeittäjäkurssin, mutta sitten hänet siirrettiin saman komppanian komennusjoukkueeseen kirjuriksi. Hän pääsi Vuorisen suoranaiseksi alaiseksi ja irti keittäjän tehtävästä, joka olisi tiennyt useampia leirikomennuksia.

Mika Vuorinen on valmentanut ”kaikissa ikäluokissa pienistä B:hen”, ja 90-luvun puolivälissä yksi kausi vierähti kakkosdivarissa Hämeenlinnan Tiikereitä luotsatessa. Jos hänen yksikössään on jääkiekkoilevia varusmiehiä, harjoitusvapaiden ja muiden erityisjärjestelyjen suunnittelu lankeaa hänen tehtäväkseen.

- Asia vain tulee hoitooni, kun olen ollut liki 20 vuotta HPK:n valmennuksessa ja toiminnassa mukana. Se on vastuuni, Vuorinen toteaa.

Luutnantti kaitsee parhaillaan Hietasen lisäksi Kerhon hyökkääjää Joni Lappalaista. Kaksikko on tuttu toisilleen jo useamman vuoden ajalta. Kun harjoitusvapaille kulkeminenkin sujuu yhdessä, palveluksen rasitteet kevenevät.

Jatkuvalla reissaamisella ja unenpuutteella on ikävä vaikutus urheilijoiden virkeyteen. Muuten Hietanen myöntää, ettei armeija ole tuonut hänelle paljon fyysistä kuormitusta.

Loukkaantumissuman paikkaaja

Panssariprikaati oli luonnollinen valinta Hietaselle kutsunnoissa, vaikka rahkeet olisivat luultavasti riittäneet Urheilukouluunkin.

- Kerholaisista suurin osa on käynyt normaali-intin. On tämä helpompi, kun on sen verran lähellä.

Asepalveluksen mutkat eivät vieneet Hietasen pelipaikkaa. Päinvastoin HPK:n loukkaantumissuma avasi hänelle mahdollisuuden mukaviin peliminuuttimääriin. Eräässä ottelussa joukkue sai jalkeille vain viisi tervettä puolustajaa.

Hietanen sai HPK:ssa tililleen yhdeksän ottelua ja yhden syöttöpisteen. Useissa otteluissa jääaika kohosi viidentoista minuutin liepeille, parhaimmillaan sen ylikin.

Nuori puolustaja vaikuttaa tyytyväiseltä kevätkauden urakkaansa, mutta itse hän ei mainospuheita pidä. Vaatimaton Hietanen vastaa vain lyhyesti kysymyksiin eikä lähde johdateltavaksi.

Luutnantti Vuorinen on tottunut tällaiseen.

- Hän on aina siellä takana. Välttelee ja karttelee esiintuloa.

Maajoukkuepaikka kovan työn takana

Kuuluessaan nuorten maajoukkuerinkiin Hietanen oli yksi ryhmän runkopelaajista. Nousu pinnalle sitä kautta oli kuitenkin mahdotonta, sillä pikkuleijonista puuttuivat joukkuetta kantavat superlahjakkuudet, eikä joukkue menestynyt.

Päästäkseen aikuisten maajoukkueeseen Hietasen on tehtävä valtavasti töitä. Mika Vuorinen tunnustaa, että kyvykkyydestä huolimatta pieni koko rajoittaa osansa.

Entä mitä ajattelee pelaaja mahdollisuuksistaan päästä A-maajoukkueeseen?

- En mä tiedä. Ei se varmaan ole ajankohtaista.

Niin voi olla, mutta kannattaa suhtautua epäilevästi siihen, mitä tämä vaatimaton kiekkoilijalupaus itsestään sanoo.

» Lähetä palautetta toimitukselle