Ei, ei sinnepäinkään.
Jäähallien tiskijukat ja heidän tuottamansa panos ottelutapahtumien viihdearvon eteen on valtaosalle kiekkokuluttajista vielä tuntematon asia. Helppoa ja vaivatonta kiekkotiskijukkien työ ei ole - ei ainakaan jos mielii saada aikaiseksi edes vähän alusta toimivan paketin.
− Luulen, että suuri yleisö ei edes tajua kuinka tarkkaan kaikki on mietitty. Käytännössä siitä hetkestä, kun jäähallin ovet pelipäivänä aukeavat, on kaikki ennakkoon tiedossa olevat tauot sekunnilleen mietitty, selostaa hallitsevan Mestis-mestarin Kouvolan KooKoon dj Tico Anttonen.
Erityisesti otteluiden aikana on oltava tarkkana, sillä nopeatempoisessa lajissa sattuu ja tapahtuu vähän väliä.
− Pelin tuoksinnassa mennään tietysti tilanteiden mukaan, mutta silloinkin reagointiajat ovat todella lyhyitä. Meillä on paljon efektejä, jotka tulevat vain tiettyihin tilanteisiin, joten koko ajan on oltava 100-prosenttisesti, jopa 110-prosenttisesti valmiina.
Toimivat musiikkiratkaisut ovat avainroolissa, kun hiotaan ottelutapahtumasta kokonaisvaltaista elämystä.
− Minun mielestäni musiikki on todella tärkeä osa tapahtumaa. Pelaajiltakin saan paljon palautetta, että heille on tosi tärkeää, että meininki ja fiilis pysyy korkealla, kertoo puolestaan Helsingin Jokerien dj Amanda Harkimo.
Kouvolan kollega on samaa mieltä.
− Jokaisen pitäisi miettiä hetki sitä, miltä tuntuisi, jos peleissä ei olisikaan musiikkia. Peli on tietysti tärkein asia, mutta tunnelman luojana musiikki on mielestäni jopa toiseksi tärkein asia, Anttonen intoilee.
Paras mahdollinen show
Olipa kyse KHL:stä, Liigasta tai Mestiksestä, on tiskijukkien työn perusrunko samanlaista. Mainosten ja muun oheistavaran määrä vaihtelee sarjojen ja paikkakuntien välillä, mutta pelitapahtumien tukeminen oikeilla musiikkiratkaisuilla ja yleisön viihtyminen ovat kaiken A ja O.
Helppo juttu! Ehkei sittenkään.
− Kun katsomo on täynnä, niin joka katkolla ei tarvitse soittaa jotain, mutta valmistautuminen ja pelin aikaiset tapahtumat ovat hyvin samanlaiset, oli väkeä 1500 tai 5000 katsojaa. Kaikki pelit ovat tärkeitä, eikä niitä voi alkaa vasemmalla kädellä vetelemään, KooKoon Anttonen linjaa.
− Mielestäni on tärkeää, että jokainen hallille tulija, oli heitä sitten 1000 tai 6000, huomaa että asian eteen tehdään töitä. Meillä on Kouvolassa puitteet todella hyvin kunnossa; äänentoisto on ihan yksi Suomen jäähallien parhaista, kun on vähän subbaria ja alapäätäkin mukana.
Ottelutapahtumilla on – ainakin Kouvolassa – peruskäsikirjoitus, jota muovataan aina kunkin pelin kommervenkkeihin sopivaksi.
− Musa lähtee soimaan, kun ovet aukeavat. Sitten on hieman rauhallisempi hetki, mutta kun jäälämmittely alkaa, vaihdan rokimpaan musiikkiin ja nostan volyymiä. Siitä hetkestä, kun kuuluttaja alkaa puhua, olen koko ajan sormi liipaisimella, Anttonen selvittää.
− Ainakin meillä on perussapluuna olemassa, mutta joka pelissä on omat erikoisuutensa. Ennen kauden alkua teen viikon-parin rupeaman ajan käsikirjoitusta. Se on melkoista trapetsitaiteilua, kun vaakakupeissa on perinteet ja tutut jutut sekä uudistuminen.
Joukkueiden tunnusbiiseistä rakkaimmat, maalilaulut, ovat tietenkin kiveen hakattuja. Jokereilla maalibiisinä toimii Rocky-tunnari "You're gonna fly now" ja KooKoolla Joe Satrianin "Crowd chant", erikoistapauksissa myös Aarne Tenkasen "Taas me tehtiin maali."
Muuten musiikkirotaatio pyörii.
− Totta kai joka ottelussa pyörii tiettyjä samoja biisejä, mutta muuten minulla on noin kymmeneen otteluun eri biisilistat ja niiden jälkeen sama rumba lähtee taas alusta, Jokerien Harkimo avaa.
"Joukossa on danceakin!"
Jäähallimusiikki on perinteisesti ollut vahvasti rock-henkistä, mutta viimeistään 2010-luku on laajentanut kiekkopeleissä kuultavan musiikin skaalaa. Sitä mukaa kun muun muassa väärin päin olevat lippikset ja rap-musiikki ovat vyöryneet muoti-ilmiöiksi, ovat ne vallanneet jalansijaa myös jäähalleista.
− Kun aloitin, areenalla soi pelkkää kasarirokkia. Jonkun aikaa minäkin sitä soittelin, mutta olen myös tuonut aika paljon uutta. Yritän miellyttää rokkikuuntelijoiden lisäksi myös pop- ja muun musiikin kuuntelijoita, Amanda Harkimo tuumii.
Rockin kuninkuusasema on edelleen vahva, mutta muunlaisellekin musiikille on tilausta ja kuuntelijakuntansa.
− Minulla on periaate, että 60 prosenttia musiikista olisi rock-pohjaista. Loppu on sekaisin kaikkea, joukossa on danceakin! Olemme etsineet paljonkin dancekappaleita, joista on tehty rock- tai heavyversioita coverbändien toimesta, kertoo kouvolalainen Anttonen.
− Kotimaisuus-ulkomaalaisuus-asteesta ei ole samanlaista linjausta. Halliyleisöltä saadun palautteen mukaan sanoisin, että kotimainen musiikki on aika tykättyä. Tietysti superklassikot, "We will rock you" ja muut ovat myös pidettyjä.
Musiikkimaailman kuumat perunat, listahitit, saapuvat jäähalleihin vain pienellä viiveellä.
− Jos joku biisi nousee isoksi hitiksi, niin melkein heti se rupeaa meillä soimaan, lähes samassa tahdissa radioiden kanssa. Aiemman radiotyön kautta minulla on hyvät verkostot ja saan biisejä nopeasti. Maailman menoa on seurattava, sillä jos soittaa vain omia suosikkeja, niin ura loppuu lyhyeen, Anttonen naurahtaa.
− Minä teen jokaiseen otteluun uudet lämmittelysekoitukset, joihin yritän saada myös listamenestyjiä. Koko ajan seuraan mitä Suomessa ja muualla soitetaan, ja soitan samaa myös areenalla, hymyilee puolestaan Harkimo.
Oikeat kappalevalinnatkaan eivät yksistään riitä, vaan kappaleet vaativat myös muunlaista huolenpitoa.
− Kappaleet pitää laittaa lähtemään oikeasta kohdasta. Survivorin "Eye of the Tigerin" osaa jokainen valita soimaan tappelukohdassa, mutta biisin alussapa onkin kymmenen sekunnin hidas nousu, Anttonen haastaa.
− Erätauot ovat tietysti asia erikseen. Silloin soitetaan biisejä kokonaankin, mutta pelin aikana jokainen soiva biisi on käytävä etukäteen läpi, että mistä kohdasta aloitetaan ja miten. Kappaleita on satakunta, ja jokainen niistä on millilleen mietitty. Ja koskaan ei tiedä, miten pitkä pelikatko on, mikä tuo omat haasteensa.
Palaute tervetullutta
Yleisön ja pelaajien antamaan palautteeseen sekä Jokerien Harkimo että KooKoon Anttonen suhtautuvat positiivisesti. Enemmänkin saisi tulla!
− Pelaajilta tulee aika vähän toiveita. Toivoisin itse, että sieltä saisi enemmänkin. Kun olin soittamassa Jokerien joulujuhlissa, niin laitoin mieleen, mitä biisejä pelaajat tulivat kyselemään ja niitä olen käyttänyt peleissäkin, Harkimo paljastaa.
− Lisäksi minulla on Facebookissa "Jokerit DeeJay"-sivu, jonne saa laittaa toivomuksia ja yritän niitä parhaani mukaan toteuttaa. Faneilta tuleekin kivasti toiveita!
Kouvolassa joukkue on vaikuttanut suuriin biisivalintoihin, mutta yleisöltä dj Anttonen haluaisi ahkerampaa mielipiteen ilmaisua.
− Joukkue on aikanaan saanut päättää maalilaulun ja biisin, jolla he tulevat jäälle. Faneilta on vuosien varrella tullut jotain toiveita, mutta varsin vähän. Sähköpostia saa laittaa ja sohva-aitioon tulla nykimään hihastakin, Anttonen vinkkaa.
Jos saisi biisitoivepalautetta tulla enemmänkin, mutta ei kritiikkikään postilaatikoita täytä.
− Hirveän montaa jättimäistä mokaa ei onneksi ole vuosien varrella tullutkaan! Yhden kerran olen laittanut maalilaulun soimaan liian aikaisin, mutta silloinkin heti reboundista tuli maali, niin annoin sen vaan soida, muistelee Anttonen.
− Jäähybiisien kanssa pienempiä mokia sitten käykin, jos ei nyt ihan joka pelissä niin ainakin lähes joka toisessa. Välillä on käsittämätöntä, että miksi tuo jäähy tulikin meille! Tuomareiden käsimerkkejä voisi vähän selkiyttää, siellä on turhan samannäköisiä merkkejä.
Rajoitteet antavat raamit
Oman mausteensa dj-soppaan tuovat erinäiset rajoitteet, joita kiekko-ottelutapahtumiin mahtuu monia. On mainoksia, on tanssityttöjä, on Liigan ja liiton sääntöjä.
− Osa musiikista on Go Go Girlsien kanssa sovittua. Heillä pitää olla tilaisuus tehdä koreografiansa mukaisia tansseja – ja heiltä se suurin palaute tulee! Mielestäni GGG ei aseta rajoja, vaan tuo monipuolisuutta, Tico Anttonen heittää.
Kouvolassa dj-cheerleader-yhteistyö on aktiivista, Helsingissä ei niinkään.
− Me teemme oikeastaan vain alkuvuodesta enemmän yhteistyötä, käymme läpi biisitoiveita ja sen sellaista. Heidän tanssiliikkeensä ovat oikeastaan sellaisia, että ne toimivat missä biisissä tahansa, Harkimo kertoo.
Tanssityttöjen kanssa pystyy keskustelemaan ja juonimaan yhteisiä kuvioita, mutta mainokset ovat mitä ovat. Niihin tiskijukilla ei juuri ole sanavaltaa, mutta asetelma ei haittaa.
− Musiikin välissä on kaupallisia tiedotteita, mikä on tietysti täysin ymmärrettävää. Seurojen pitää jollain elää ja äänimainonta on hyvä tapa kuulua hallissa. Meillä on muutama mainospaikka per erä, mikä on perussetti. Ei se kauheasti ole, Anttonen sanoo.
- Jos mainospaikan päälle tulee maali, jäähy tai muuta erikoista, niin niiden musiikit raivaavat muut tieltään. Yhteistyökumppanitkin ymmärtävät, että kun KooKoo tekee maalin, niin silloin mennään hallissa täysillä!