Maalivahdin estäminen, tuo jokaisen kiekkokauden yksi yleisimmistä keskustelunaiheista. Joka kausi nähdään luonnollisesti monta tilannetta, jotka herättävät mielipiteitä molempiin suuntiin.
Aikaisemmin syksyllä Lukon ja JYPin ottelussa Lukko teki maalin, jossa Valentin Claireaux osui JYP-maalivahti Eetu Laurikaiseen tehdessään maskia Peter Tiivolan laukaukselle, kun Laurikaisen luistimet olivat vielä maalivahdin alueen puolella.
Sääntökirjan sääntö numero 151. sanoo maalivahdin estämisestä näin: Kenttäpelaajalle, joka mailallaan tai vartalollaan estää tai haittaa maalialueellaan olevan maalivahdin toimintaa tai ehkäisee maalivahtia suorittamasta tehtäväänsä, tuomitaan pieni rangaistus.
Rangaistusta tilanteesta ei tuomittu, eikä maalia hylätty. Miten maalivahdin estäminen sitten määritellään? Tähän kysymykseen vastaa Liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönn.
− Tässä on kaksi eri juttua, visuaalinen häirintä ja kontaktitilanne. Ensiksi tarkastellaan, onko pelaaja maalivahdin edessä vai tapahtuuko kontakti. Kontaktitilanteessa ratkaisu määritellään kontaktikohdan perusteella. Monesti maalivahti on esimerkiksi puolittain maalialueen sisäpuolella. Jos kontaktikohta on maalialueen ulkopuolella, silloin se ei ole maalivahdin estäminen.
− Maalivahtia voi estää myös visuaalisesti. Vaikka kontaktia ei olisi, jos luistimet tai muu kroppa on maalialueella ja häiritsee sitä kautta maalivahtia, se on myös maalivahdin estämistä.
Tämä tilanne puhututti.
Toinen puhuttava tilanne nähtiin, kun Jukurit ratkaisi lauantaina 09.12.2017 pelatun ottelun SaiPaa vastaan, vaikka SaiPa-maalivahti Jussi Markkasella ei ollut kypärää enää päässään. Lappeenrantalaisten oma hyökkääjä tökkäsi mailallaan Markkasta päähän, ja mies otti maskinsa sen jälkeen pois päästä ja pudotti jäähän ennen kuin kiekko ylitti maaliviivan.
Sääntökirjan mukaan tilanne tulkittiin aivan oikein. Siellä sanotaan vastaavan tilanteen tulkinnasta näin: Jos maalivahdilta pelitilanteen aikana irtoaa kasvosuojus ja vastajoukkueella on kiekko hallussa, päätuomari katkaisee pelin, ellei vastustajalla ei ole välitöntä maalintekotilannetta.
Maalivahti ilman maskia, mutta tuomari ei vihellä peliä poikki ja vastustaja jatkaa hyökkäystään. Tuollaisessa tilanteessa terveysriski on ilmeinen. Maalintekotilanteessa oleva vastustaja voi laukoa kiekon kypärättä olevan maalivahdin päähän.
− Markkanen vaaransi itse terveytensä ottamalla maskin pois päästä. Maalivahtihan voisi eliminoida maalin heittämällä kypärän päästä, jolloin peli menee poikki. Sääntö ei silloin toimisi, jos peli vihellettäisiin välittömästi poikki.
− Ei maalipaikkaa voida viedä noin pois. Jos kiekko ei olisi mennyt maaliin, Markkanen olisi saanut tilanteesta jäähyn pelin viivyttämisestä.
Iso vastuu, monta tekijää
HPK:n Juho Keränen sai estämisestä ulosajon 09.12.2017 käydyssä HPK–HIFK-ottelussa, kun vastustajan pelaaja loukkasi itseään tilanteessa. Kahden minuutin arvoisista rikkeistä tulevat pelirangaistukset ihmetyttävät tasaisin väliajoin. Niissä ulosajon taustalla on usein loukkaantuminen.
Johtaako loukkaantuminen aina pelirangaistukseen? Miten loukkaantuminen arvioidaan?
− Aina kun pelaaja loukkaantuu rikkeen seurauksena, tuomarilla on oikeus heittää rikkonut pelaaja ulos. Tuomarit eivät ole lääkäreitä, jäällä nähdään tilanteet usein vain yhdellä otolla. Ensiksi tarkastellaan, onko teko pelirangaistuksen arvoinen ja onko pelaaja loukkaantunut.
Tuomarin on otettava tilanteen arvioinnissa monta tekijää huomioon, ja ratkaisut tapahtuvat useasti todella pienen ajan sisällä.
− Esimerkiksi jos verta tulee, silloin pelaaja on loukkaantunut. Retkahdusvammat ja aivotärähdysvammat ovat vaikeampia tulkita. Erotuomari, jolle on annettu harkintavalta tulkita, ottaa huomioon kaikki tekijät. Nämä ovat aina vaikeita tilanteita ja ratkaisuja.
− Toki rikotun pelaajan loukkaantumisen feikkaaminenkin on mahdollista, nekin ovat vaikeita tulkita, Rönn toteaa.