Eric Perrinin ensimmäinen kosketus suomalaiseen jääkiekkoon tapahtui kaudella 2000−2001, kun tuolloin 25-vuotias hyökkääjä saapui IHL-liigan Kansas City Bladesista Helsingin Jokereihin. Tuon ajan jokerijoukkueet vilisivät tähtipelaajia, eikä sopeutumisaikaa uusille tulokkaille liiaksi annettu. Perrin tuli Jokereihin kovin odotuksin, mutta kaksi tehopistettä kuuteen otteluun ei seurajohdolle riittänyt ja hyökkääjä vuokrattiin loppukaudeksi Porin Ässiin.
Jatkoaika haastatteli Perriniä perjantain Ässät-JYP -ottelun yhteydessä ja antoi hänelle tilaisuuden muistella hetken Porin-vuosiaan.
"Heillä oli rankat ajat meneillään"
Perrin ei tiennyt Porista tai Ässistä oikeastaan mitään ennen siirtymistään joukkueeseen. Pientä ennakkotietoa oli, mutta se ei ollut kauhean positiivista.
− Kaupungista minulla ei ollut mitään käsitystä. Joukkueesta tiesin sen, että heillä oli aika rankat ajat meneillään. Ei yhtään voittoa ensimmäiseen 12 otteluun. Tuolloin etsin kuitenkin paikkaa, jossa saisin rehdin mahdollisuuden pelata ja saada peliaikaa.
Ässien kovasta suvantovaiheesta huolimatta Perrin kertoo viihtyneensä Porissa hyvin.
− Tilanne, jossa joukkue tuolloin oli, ei ollut kovinkaan mairitteleva, mutta otimme siitä kaiken irti. Yritimme parhaamme ja taistelimme päivittäin. Joukkueessa oli hienoja persoonia.
Perrin nostaa nopeasti esille juurikin ne hienot persoonat, joiden kanssa hän aikanaan Porissa pelasi. Vaikka Ässissä vietetyistä ajoista on jo lähes 15 vuotta, muistaa kokenut hyökkääjä erittäin hyvin silloiset pelikaverinsa. Ässissä nykyäänkin pelaava puolustaja Tapio Sammalkangas on Perrinille yhä läheinen.
− Sammalkankaan kanssa vaihdamme kuulumiset aina kun mahdollista. Hän aloitteli silloin uraansa Liigassa ja nyt pelasimme toisiamme vastaan. Onhan tämä hienoa, eikä hyviä pelikavereita unohda koskaan.
− Tilanne, jossa joukkue tuolloin oli, ei ollut kovinkaan mairitteleva, mutta otimme siitä kaiken irti.
Erityisesti muistoissa nousee kuitenkin esiin ässävuosien ketjun Jari Korpisalo-Perrin-Mikko Konttila kokenut johtohahmo Korpisalo.
"Korpisalo opetti minulle paljon"
− Korppi, kuten häntä kutsuttiin, opetti minulle paljon. Suomeen tullessani päätavoitteeni oli kehittää omaa pelaamistani. Korpisalo oli hieman minua vanhempi kaveri, joka näytti mitä tarkoittaa työnteko. Hänestä oli hyvä ottaa mallia, sillä hän oli kova tekemään töitä niin jäällä kuin sen ulkopuolella, Perrin muistelee joukkuetoveriaan kunnioittavaan sävyyn.
− Pelaajana kypsyminen on pitkä tie ja hän todella auttoi siinä. Hän ei ollut luovuttaja, vaan näytti esimerkkiä joka päivä ja taisteli kovaa. Periksiantamattomuus näkyi myös kovina otteina jäällä.
Myös Korpisalon jälkikasvu on tullut kanadalaishyökkääjälle tutuksi.
− Muistan hyvin, kun Jarin pieni Joonas-poika tuli joskus käymään pukukopissamme ja nyt hänestä on kasvanut maalivahti Ilvekseen. Aina kun pelaamme Ilvestä vastaan, käsken poikaa viemään isälleen terveisiä, Perrin hymähtää.
Tyttären syntymä luo siteen Poriin
Siirto Ässiin teki Perrinin uralle hyvää. Lupaava hyökkääjä sai paljon vastuuta, peliaikaa ja sitä kautta myös tehopisteitä ja teki myös sopimuksen jatkosta. Perrinin ensimmäisellä ässäkaudella joukkue jäi koko liigan viimeiseksi, eikä meno muuttunut kovinkaan paljoa paremmaksi seuraavallakaan kaudella. Perrin piti ajastaan Porissa, mutta muutosten aika koitti.
Kaudella 2001−2002 joukkueen tehopelaajat olivat kaukana parhaasta tasostaan. Korpisalo ja Konttila eivät pystyneet edelliskauden pistetehtailuun ja heidän vierellään myös Perrin pelasi odotuksiin nähden vaisummin. Ässät kauppasi Perrinin HPK:hon, mihin Perrinin ura Ässissä myös päättyi.
Uusien ystävien ja hienojen pelihetkien lisäksi tapahtui jotain, mikä lienee Perrinin Porissa viettämän ajan upein muisto. Perrin ja hänen vaimonsa Karen saivat ensimmäisen yhteisen lapsensa, kun tytär Alyssa syntyi.
− Alyssan syntymä on iso asia, mikä sitoo meidät tavallaan Poriin. Ensimmäinen yhteinen lapsemme. En koskaan unohda sitä, kuinka hyvin meitä Porissa silloin kohdeltiin. Lääkärit, hoitajat, joukkue ja kaikki muutkin ihmiset. Kaikki sujui todella hienosti, mistä olen kiitollinen, Perrin muistelee lämmöllä.
− Olemme kyllä suunnitteleet pientä reissua Poriin, jotta Alyssa näkisi paremmin paikkaa missä on syntynyt. Hän on nyt 13-vuotias ja menee Jyväskylässä suomalaiseen kouluun. Hänen opiskelutovereilleen on varmasti mielenkiintoista kuulla, että hän onkin syntynyt Suomessa, Perrin naurahtaa.
Pori, intohimoinen kiekkokaupunki
Perrin on selvästi kiitollinen viettämästään ajasta Porissa. Hän näkee, että tietyt asiat eivät ole muuttuneet Porissa mihinkään.
− Pelatessani Ässissä emme oikein pärjänneet joukkueena. Voitot olivat todella harvassa, mutta fanit olivat silti tukena. Intohimoa joukkuetta kohtaan näkyi silloin ja näkyy nykyäänkin. Ässät on petrannut niistä ajoista, ja he voittivat mestaruudenkin tässä hiljattain. Joukkueen tila on ehkä hieman muuttunut niistä ajoista, mutta fanit ovat edelleen samanlaisia, hyvässä mielessä, Perrin kehaisee.
− Vietin täällä hienoa ja opettavaista aikaa ja täällä on yhä mukava pelata, hän päättää.
