Elämää kiekkouran jälkeen: Markus Ketterer

MAAJOUKKUE / Haastattelu
Jääkiekkoilija on jääkiekkoilija vielä urankin loppumisen jälkeen. Vanhojen tähtien haastatteluun pääsi ensimmäisenä Markus Ketterer

Markus Ketterer on yksi nimistä joka tulee mieleen kun luetellaan Suomen huippumaalivahteja kautta aikain.
Useita SM-mitaleita ja arvoturnauksia matkan varrelta haalinut maalivahti on jo lopettanut pelaamisen ja
tekee siviilissä töitä Soneran matkapuhelinpalveluissa ja jääkiekon parissa vapaa-aika kuluu edelleen. Lisää
Markuksen mielipiteitä onki Jatkoajan toimittaja Pasi Roimela

- JA: Oliko jääkiekon lopettaminen vaikeaa?

- MK: Lopetus ei ollut kovin vaikeaa. Siinä vaiheessa kun lopetin rupesi selkä vaivaamaan jo siinä määrin,
ettei täysipainoisesta pelaamisesta tullut mitään. Tämä tietysti vaikutti pelimotivaatioon aika tavalla. Onneksi saan jatkaa Jokereissa maalivahtivalmentajana ,joten
jääkiekossa ollaan aktiivisesti vielä mukana. Kahdeksanvuotiaasta asti kun
on pelannut niin on mukavaa jatkaa lajin parissa - täällä on edelleen paljon hyviä tuttuja.

- JA: Harmittaako kun NHL:ssä paikka ei koskaan auennut?

- MK: Olihan se hienoa, että pääsi kokeilemaan. Muutaman pelin pääsin matkustamaan Buffalon mukana, mutta
pelaamaan tosiaan en ylhäällä päässyt. Kilpailu oli tuolloin maalivahtien osalla todella kovaa Buffalossa. Ei minua hirveästi harmita, että jäin ilman peliaikaa NHL:ssä. Kyllä eurooppalaisten maalivahtien pitää varautua, että
parin kauden ajan on tahkottava farmissa. Maalivahdit ovat valmiimpia kuin ennen ja kokemusta SM-liigasta on hyvä olla. Hyppäys liigasta toiseen ei kuitenkaan ole lopulta kovin iso.

- JA: Mitä jäi hihaan Pohjois-Amerikan matkalta?

- MK: No se opetti paljon ja sain henkistä kovuutta. Pelejä oli paljon, 82 matsia kaudessa. Matkat kuljettiin bussilla ja sarjassa oli todella tiivis tahti. Itse sain paljon kovia pelejä; IHL ja AHL olivat tuolloin jo hyviä liigoja ja farmisarjojen tasohan nousee koko ajan.

- JA: Mikä on oman pelaajaurasi huippuhetki?

- MK: Kyllä kun joku pitää sanoa niin on se Prahan MM-hopea. Se oli kuitenkin Suomen ensimmäinen MM-mitali.
Omat mestaruudet SM-liigassa ovat tietysti hienoja voittoja, koska niitä varten pitää olla hyvin valmistautunut ja pelata hyvin koko pitkän kauden ajan. Vaikeaa niitä on mitenkään tiettyyn järjestykseen laittaa. Hienoja
muistoja kaikki.

- JA: Onko uralla ollut ketään pakkia/pakkiparia kenen takana oli hienoa pelata?

- MK: Onhan niitä ollut useita. Olen onneksi aina saanut pelata hyvissä joukkueissa. Oma peli helpottuu todella paljon kun tietää että koko joukkue pelaa hyvin puolustuspäässä.
Tietysti Immosen Vade on yksi pelaaja, jonka kanssa on helppo pelata. Samoissa junnuissa ollaan pelattu todella
kauan ja sitä on oppinut tietämään toisen tekemiset kentällä. Toinen on
Strömbergin Mika, jonka kanssa pelasin samassa junnuporukassa kahdeksanvuotiaasta asti.

- JA: Miten silloinen maalivahtipeli eroaa nykyisestä?

- MK: Onhan siinä paljon eroa. Nykyään maalivahdit ovat kovempia ja paljon parempia kiekonkäsittelijöitä kuin
esimerkiksi 7-8 vuotta sitten.

- JA: Koska luulet että NHL:ssä pelaa ensimmäinen suomalainen ykkösmaalivahti?

- MK: Varmasti todella pian. Miikka Kiprusoff pelaa hyvin, kuten tekee myös Jani Hurme. Luulen, että jompikumpi on pian ykkönen. Muutenkin Suomen maalivahtitilanne NHL:ssä on hyvä. Meillä on paljon hyviä nuoria maalivahteja, kuten Buffalon Noronen - todella arvostettu maalivahti, joka päässee pian pelaamaan ylös (toim.huom. Tätä haastattelua tehdessä Hasek oli vielä Buffalon mies). Muutenkin maalivahdeissa on todella lupaavia pelaajia tulossa. Jokereissa on Kari Lehtonen, josta puhutaan ensi kesäksi ykköskierroksen varausta.
Vaikuttaa myös paljon, missä joukkueessa maalivahti pelaa. Kuten esimerkiksi Hasek: hän sai näyttöpaikan Buffalossa Fuhrin loukkaannuttua - kaikkihan tietävät loput.

- JA: Millaisena näet tulevaisuuden maalivahdin?

- MK: Pituutta varmasti tulee lisää, jolloin entistä isommat maalivahdit peittävät entistä enemmän. Laukauksia ei tarvitse sinänsä torjua, koska laukaukset tulevat entistä enemmän nykykiekossa päin maalivahtia. Mailapeli paranee entisestään. Maalivahdeille tulee enemmän ja enemmän töitä sekä sellaista tilanneterävyyttä lisää.

- JA: Luuletko että maalivahtien varusteiden kasvaminen on syynä maalimäärien putoamiseen?

- MK: Maalimäärien vähenemiseen taitaa suurin syy olla joukkueiden satsaaminen puolustuspelaamiseen.
Maalipaikkoja tulee vähemmän ja sitä kautta tietysti myös maalit. Lisäksi pelaajissa itsessään on tapahtunut muutoksia. Pelaajat ovat isompia ja fyysisempiä kuin ennen. Kun hyökkääjä ja pakki ovat samalla tasolla niin pakki siinä lähes aina voiton vie. Pakki peittää paremmin ja tietysti myös maalivahdit ovat henkilökohtaisella tasolla
parantuneet huimasti. Nämä kaikki vaikuttavat omalta osaltaan jo paljon.

- JA: Tähän loppuun klassinen kysymys. Mitä antaisit vinkiksi junnuille jotka haluavat maalivahdiksi?

- MK: Monipuolinen liikunta kannattaa. Pelatkaa paljon kaikkia erilaisia pallopelejä, niissä oppii
koordinaatiota. Tässä on menty omista ajoista paljon eteenpäin - maalivahtien tasapaino ja koordinaatio ovat
paljon parempia kuin omana aikanani. Kun katsoo Suomen viime aikojen menestystä, niin tietää että asioita
tehdään täällä oikein.

» Lähetä palautetta toimitukselle