Erityisesti Kuopiossa saatetaan yhä muistaa KalPan eri juniorijoukkueista sellaiset pelaajat kuin Juan Muñoz ja Alejandro Pedraz. Muñoz pelasi KalPan B2-nuorissa yhdeksän ottelua kaudella 2007-08 ja Pedraz viihtyi KalPa-T:n B- ja A-junioreissa vuosina 2006-2010.
He ovat jo palanneet kotimaansa pääsarjaan, mutta heitä kolme vuotta nuorempi Carlos Quevedo, 20, aloitti syksyllä jo kuudennen kautensa Suomessa. Tampereella ja Forssassa ihastuttanut hyökkääjä pelaa tällä kaudella FoPS:n A-junioreissa Nuorten Mestiksen karsintasarjaa, mutta rima on vielä vasta aloituskorkeudessa.
− Kun lähdin kotoa, tavoitteeni oli pelata jääkiekkoa ammatikseni, taustoittaa Quevedo.
Maansa lahjakkaimpiin pelaajiin kuuluvan Quevedon tie Suomeen ja Suomessa ollut haastava, eikä pettymyksiltäkään ole voinut välttyä. Nuorukainen kertoo vielä alkutekijöissä olevan uransa eri vaiheista seura- ja maajoukkueissa.
Vastentahtoisesti hallille
Quevedo on syntynyt Puigcerdan pikkukaupungissa, joka sijaitsee Pohjois-Espanjassa Pyreneiden vuoristossa. Vaikka Espanja on yksi maailman suurimmista jalkapallomahdeista, on Puigcerda yksi maan harvoista alueista, jossa jääkiekko on jalkapalloa suositumpaa.
− Puigcerda sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Ranskan rajalta. Asukkaita siellä on noin 10 000. Se on kaunis kylä, joka nojaa pitkälti turismiin. Kauniiden maisemien ansiosta siellä voi harrastaa monia asioita ympäri vuoden, kuten alppi- ja murtomaahiihtoa talvisin ja vaellusta sekä muita vuoristoharrasteita kesäisin, Quevedo kertoo kotikylästään.
− Jääkiekko on pääroolissa Puigcerdassa. Se on oikeasti suosituin urheilulaji kotikaupungissani huolimatta siitä, että se on yhä omituinen laji Espanjassa. Jalkapallo, koripallo ja tennis ovat myös suosittuja.
Näin ollen lajivalinta ei herättänyt suurta kummastelua.
− Isäni vei minut hallille, kun olin 6-vuotias. Aluksi en pitänyt siitä, mutta kokeilin myöhemmin uudestaan ja sen jälkeen en ole malttanut lopettaa. Jalkapalloa ja koripalloa pelasin koulussa lounastauoilla, muuten en oikeastaan ole muuta harrastanut.
Vaikka jääkiekko oli suosittua, varusteet eivät olleet erityisen halpoja. Kaiken tarvittavan sai kuitenkin oman kylän urheiluvälineliikkeestä.
− Hinnat olivat suunnilleen samat kuin Suomessa. Kaupungissani oli jääkiekkoliike, johon kaikki välineet tuotiin Ranskasta, eli kaikki oli saatavilla samasta liikkeestä.
Videoiden kautta Suomeen
Seitsemän vuotta siitä, kun Quevedo aloitti jääkiekon, Espanjan tarjoamat resurssit kehitykselle alkoivat jäädä riittämättömiksi hänen potentiaalilleen ja taidoilleen. Kaudella 2006-07 Quevedo suuntasi Ranskaan kehittämään ominaisuuksiaan.
− Halusin ottaa seuraavan askeleen jääkiekossa ja ottaa lajin vakavammin. Siksi pyysin apua Espanjan jääkiekkoliitolta. Carlos Gordovil sai minulle try-outin Rouenissa, koska hän tunsi heidän henkilökuntaa.
Lähtö ulkomaille oli suuri haaste Quevedolle itselleen, mutta helppoa se ei ollut hänen vanhemmilleenkaan. Voi vain kuvitella, miten koville ottaa, kun perheen ainoa lapsi lähtee jo hädin tuskin yläasteikäisenä pois kotoa asumaan yksin ulkomaille.
− No, he ovat aina tukeneet minua kunhan kouluasiat ovat kunnossa. Totta kai heitä pelotti, koska olin lähtiessäni vain 13-vuotias, mutta he ovat ovat olleet aina kannustavia, hän kertoo.
Ranskassa suurimmaksi haasteeksi koitui kielimuuri.
− Aluksi en puhunut mitään. Minun oli vaikea kommunikoida muiden kanssa, sillä englantini oli heikkoa ja ranskani sitäkin heikompaa.
Quevedo pelasi kaksi kautta Rouenissa, jonka jälkeen hän pääsi ottamaan seuraavan askeleen urallaan. Se askel toi 15-vuotiaan puigcerdalaisen kaudella 2008-09 Forssaan. Tästä on kiittäminen Timo Tuomea, joka valmensi tuolloin Forssassa miesten edustusjoukkuetta. Hän on lisäksi valmentanut Suomen nuorisomaajoukkueita ja työskennellyt myös ulkomailla eri maajoukkueiden kanssa.
− Tapasin hänet ensimmäisen kerran Suomessa. Siihen aikaan hän työskenteli Espanjan jääkiekkoliiton kanssa ja hän oli Andorrassa Espanjan alle 18-vuotiaiden maajoukkueen harjoitusleirillä. Hän näki videolta minun pelaamista ja pyysi minua Suomeen pelaamaan. Päädyin aluksi Forssaan, koska hän oli siellä miesten joukkueen valmentaja ja hän pystyi analysoimaan kehitystäni. Forssassa asuin suomalaisen perheen kanssa.
FoPS:ssa Quevedo pelasi C- ja B-junioreiden kakkosdivisioonaa, mutta kesken kauden hän muutti Tampereelle ja liittyi Ilveksen C-junioreihin.
− Pelasin kymmenen ottelua kunnes loukkaannuin ja olin loppukauden sivussa. B2-SM-sarjaan pääsin try-outin kautta [kaudella 2009-10].
Kovaa kohtelua Islannissa
Tapasin Quevedon ensimmäisen kerran keväällä 2012 Islannissa miesten 2-divisioonan A-lohkon MM-turnauksen yhteydessä. Hänen otteistaan kaukalossa näki heti, että nyt on pelattu kovempia pelejä kuin joukkuetoverit. Kulmaväännöistä hän tuli lähes aina voittajana kiekon kanssa pois. Hän kävi todella ahnaasti kiekollisten pelaajien kimppuun niin omalla kuin vastustajien kenttäpuoliskolla kuitenkaan ylipelaamatta itseään tilanteista ulos.
Myös kiekon kanssa Quevedo teki pahojaan, vaikka tehopisteitä Espanjan numero 23 turnauksessa keräsi maltilliset 1+1. Kiekonkäsittely- ja syöttötaidot olivat selkeästi joukkueen parhaimmistoa ja hyökkäysalueella hän pystyi rytmittämään ja rauhoittamaan Espanjan peliä tavalla, mihin moni muu joukkueessa ei pystynyt. Millaisena pelaajana Quevedo näkee itsensä: voimahyökkääjänä vai pelinrakentajana?
− Kaikki valmentajani ovat aina kuvailleet minua periksiantamattomaksi ja erittäin kovaa työskenteleväksi pelaajaksi. Pidän itseäni sellaisena, joten luulen että olen enemmän voimahyökkääjä kuin pelinrakentaja. Ja kova työ palkitaan aina jossain vaiheessa.
Kovaa työtä ei Quevedon ja Espanjan harmiksi palkittu vielä Reykjavikissa. Joukkueen toiseksi viimeisessä ottelussa isäntämaa Islantia vastaan hän joutui kesken ottelun sairaalaan paikattavaksi saatuaan kiekon suuhunsa. Seuraavana päivänä turnauksen voiton ratkaisevassa ottelussa Viron pelaaja taklasi Quevedoa sillä seurauksella, että hän sai puujalan eikä pystynyt jatkamaan kamppailua. Viro voitti ottelun 5-3 ja Espanja jäi turnauksessa hopealle.
Ottelun jälkeen vaihdoin muutaman sanan Quevedon kanssa ja näky oli samaan aikaan karu ja hieman kummelimainen, kun espanjalainen kiekkoilija nilkutti pukukoppikäytävältä kipeän jalkansa kanssa muutaman tikin koristaessa mustunutta ja pahasti turvonnutta ylähuulta.
Nuorten SM-liiga jäi valloittamatta
Samaisella kaudella Quevedo pelasi KOO-VEE:n A-nuorissa ja oli edeltävänä syksynä pelannut myös Ilveksen A-nuorissa. Islannissa Quevedo kertoi, että seuraavalla kaudella hänen tavoitteenaan oli pelata säännöllisesti Nuorten SM-liigaa. Hän pelasi koko kauden kuitenkin edelleen KOO-VEE:n A-nuorissa Nuorten Mestistä, mikä ei ollut nuoren espanjalaisen mieleen.
− Osallistuin Ilveksen harjoitusleirille ja pelasin kolme virallista ottelua. Valmentaja sanoi minulle, että minun pitäisi pärjätä paremmin kuin suomalaispelaajat saadakseni enemmän minuutteja. Olen aina tiennyt, että minun pitäisi olla suomalaisia parempi ollakseni joukkueeni kärkipelaaja.
− Hän ehdotti, että menen KOO-VEE:hen saadakseni enemmän jääaikaa ja kehittääkseni taitojani. Minun mielestäni tässä kaikessa on kyse siitä, että pitääkö valmentaja pelityylistäsi ja onko hän halukas antamaan vastuuta joukkueessa. Tässä tapauksessa minulle ei annettu vastuuta, Quevedo toteaa.
Kun kysyn Carlokselta, että pelaisiko hän Nuorten SM-liigassa jos hän olisi asunut muulla paikkakunnalla kuin Tampereella, niin vastaus on lyhyt ja ytimekäs:
− Kyllä.
Tampereella Quevedo kävi yläasteen loppuun Amurin yläasteella ja lukion hän suoritti Tampereen Lyseon lukion IB-linjalla, josta hän kirjoitti keväällä 2013 ylioppilaaksi. Uuden tamperelaisen sijaisperheensä luona hänen oli määrä viipyä vain lyhyt tovi, mutta vierailu kestikin aina lukiosta valmistumiseen saakka.
− Minun piti asua kyseisen perheen luona vain Ilveksen try-outin ajan kun tulin tänne 2008, mutta pysyin heidän luonaan 4,5 vuotta. Pidän heitä osana omaa perhettäni. Heidän kanssa oli hyvä kemia ja kunnioitus heti alusta alkaen ja siksi luulen, että pysyin niin pitkään heidän luonaan, Quevedo kertoo.
Myöskään koulussa nuorukaisella ei ollut ongelmia uusien ihmisten kanssa.
− Mitään ongelmia ei ollut, sopeuduin hienosti. Vaikeinta on ollut oppia kieli. Ihmiset ovat joskus liian ujoja keskusteluun. Se oli melkoinen asia minulle aluksi, mutta nyt ymmärrän, että se on osa kulttuuria.
Jääkiekkojoukkueidenkin sosiaaliseen ilmapiiriin Quevedo on onnistunut sopeutumaan. Espanjan passi onkin ollut valttikortti, millä hän on päässyt loksauttamaan joukkuetovereidensa ja valmentajiensa leuat ammolleen.
− Luulenpa, että he kaikki ovat olleet yllättyneitä. Heille oli uusi havainto, että pelaamme jääkiekkoa Espanjassa.
Suurin ero suomalaisen ja espanjalaisen kulttuurin välillä löytyy kuitenkin juomatottumuksista..
− Suomalaiset juovat paljon! Aivan liian paljon, Quevedo naurahtaa ja jatkaa:
− En tarkoita etteikö Espanjassakin juotaisi liikaa, mutta yleisesti Espanjassa niin sanottu "fiesta" ei ole vain lärvien vetämistä varten. Silloin nautitaan hyvästä ajasta ystävien kanssa, kerrotaan vitsejä ja tanssitaan olematta humalassa. Se on ihan toinen kulttuuri.
Pelaajat ja maajoukkue kehittyvät
Vaikka Quevedo ei ole ensimmäinen Suomeen saapunut espanjalaiskiekkoilija, hän on reilun viiden vuoden mittaisella visiitillään osoittanut lahjakkuutensa ja asenteensa pärjäämällä niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. Osittain myös hänen ansiostaan monet lupaavat espanjalaiset uskaltavat lähteä aikaisempaa rohkeammin ja innokkaammin ulkomaille näyttämään, että myös heidän suunnalta tulee osaavia pelaajia.
− Tavallaan luulen, että minun lähteminen oma-aloitteisesti ulkomaille pelaamaan on saattanut auttaa muita nuoria valitsemaan vastaavan tien ja lähtemään muualle. Pol Gonzalez pelaa tällä hetkellä Ottawan yliopistossa. Muutama muukin pelaaja, joita en tunne, lähtivät tällä tai aikaisemmilla kausilla Kanadaan, Ranskaan, Sveitsiin ja Itävaltaan ja heillä asiat sujuvat hyvin.
Ensimmäisen kerran Quevedo on edustanut Espanjan maajoukkuetta joulukuussa 2009 U20-ikäluokan 2-divisioonan MM-kisoissa. Siitä eteenpäin hän on pelannut säännöllisesti nuorten ja miesten MM-turnauksissa. Espanjan ja Suomen välillä löytyy melko suuri detalji koskien valmistautumista otteluihin ja harjoituksiin.
− Kun pelasin Espanjassa, meillä ei ollut kaukalon ulkopuolista lämmittelyä ollenkaan ja se oli minulle ihan uutta Suomessa. Nykyään miesten ja nuorten joukkueet lämmittelevät ennen jäälle menoa. Ainakin maajoukkueessa tehdään niin.
Pelaajien työmoraalista Quevedo on erityisen ylpeä.
− Vaikka lahjakkuus ei ole espanjalaisten suurin vahvuus, kova työnteko on luultavasti yksi asia missä olemme hyviä. Annamme jäällä kaiken, mitä meistä lähtee.
Nuoresta iästään huolimatta Quevedolla on vyöllään jo seitsemän MM-turnausta sekä yhdet olympiakarsinnat. Mieluisin kokemus hänelle ja luultavasti koko Espanjan joukkueelle on heidän historian ensimmäinen visiitti 1-divisioonassa.
− Paras kokemus, mitä minulla on koskaan ollut maajoukkueessa, oli miesten 1-divisioonan MM-kisat Budapestissa 2011. Koko turnaus oli yksinkertaisesti uskomaton. Ottelut, niiden taso, organisaatio... kaikki oli todella hyvin ja ammattimaisesti järjestetty, Quevedo hehkuttaa.
− Unkarilaiset fanit tiesivät, että maajoukkueemme on huonompi kuin Unkarilla, ja he olivat yllättyneitä nähdessään Espanjan 1-divisioonassa. Turnauksen aikana huomasin unkarilaisten kannattavan myös meidän maajoukkuetta.
Puolitoista vuotta myöhemmin joulukuussa 2012 hän saikin kokea uransa aallonpohjan.
− Huonoin kokemus oli edellisessä alle 20-vuotiaiden MM-turnauksessa Brasovissa, Romaniassa, missä loukkaannuin seitsemän kuukauden ajaksi ja me putosimme alempaan divisioonaan.
Ulkomaat jäivät vielä hetkeksi odottamaan
Tällä kaudella Quevedon oli parantuneen polven myötä tarkoitus ottaa jälleen uusi askel kohti unelmaa ammattilaisuudesta. Hän kuitenkin muutti takaisin Forssaan ja pelaa nyt FoPS:n A-nuorissa, sillä aikaisemmat suunnitelmat eivät toteutuneetkaan.
− Minulla oli suunnitelmana lähteä Italiaan, mutta viime hetkillä se peruuntui ja sain kutsun Forssasta. Minulla piti olla try-out Neumarkt/Egnassa, joka pelaa tällä hetkellä Itävallan kakkossarjassa. He soittivat minulle kaksi päivää ennen kuin minun piti lähteä sinne ja kertoivat, että he löysivät try-outille yhden pelaajan Suomesta ja toisen Slovakiasta. Heillä ei siis ollut enää tilaa muille pelaajille, harmittelee Quevedo.
Forssassa hänen kalenteri täyttyy töistä, harjoittelusta ja peleistä. Uusi piirre arjessa on myöskin asuminen ensimmäistä kertaa täysin omillaan.
− Työskentelen Forssan Puutarhakeskuksessa. Työtilanne ei ole paras mahdollinen Forssan kaltaisessa pikkukaupungissa, joten minun täytyy ottaa vastaan työtarjoukset mitä saan. Tällä hetkellä asun yksin. Koska FoPS ei ole ammattilaisseura, työskentelen, jotta saan asunnon maksettua. Lounaan saan sentään joukkueelta.
Toistaiseksi hän sanoo pysyvänsä forssalaisten riveissä, mutta silmät ja korvat ovat auki jos ulkomailta kuuluisi jotain mielenkiintoista. Suurin unelma Quevedolla on kuitenkin Atlantin toisella puolella.
− Tavoitteeni tulevaisuudessa on saada stipendi ja pelata jääkiekkoa Yhdysvalloissa.
Tiedustelu korkeimmasta sarjatasosta, jonka hän uskoo saavuttavansa, antaa hyvin diplomaattisen vastauksen.
− Niin korkealla kuin pystyn.
Nauttikaa siis vielä espanjalaisen voimanpesän otteista Suomen kaukaloissa. Pian sitä varten joutuu matkustamaan hieman kauemmaksi kuin Forssaan.