Monilla suomalaisilla jääkiekkovaikuttajilla on arvostetun pioneerin maine Sveitsissä. Vajaa kuukausi sitten Sveitsin U18-maajoukkue tarvitsi uutta johtohahmoa taustajoukkoihinsa, kun edellinen joukkueenjohtaja ilmoitti peruvansa MM-kisamatkan. Valmennuskaksikko Felix Hollenstein − Manuele Celio muisteli lämpimästi peliuraansa Klotenissa Alpo Suhosen alaisuudessa ja pyysi suomalaiskonkaria joukkueen manageriksi. Suhonen suostui.
Perjantaina Suhosen kotimaan ja työllistäjämaan edustajat kohtasivat Hakametsässä MM-kaukalossa. Sveitsi oli kaikessa Suomea edellä ja korjasi selkeän 5−1-voiton. Suhosta tämä ei suuresti yllättänyt.
- Näimme jo harjoitusotteluissa, että meillä on edellytykset voittaa kenet tahansa. Tshekki-pelissäkin (2−4) meillä oli mahdollisuutemme, mutta siinä oli vähän huonoa säkääkin. Tämän pelin me hoidimme selkeästi, Suhonen sanoi.
- Olimme nähneet keskiviikon Suomi−Ruotsi-ottelun. Tiesimme, että jos pelaamme hyvän pelin ja maalivahtimme onnistuu, voimme voittaa.
Suomea vastaan Sveitsi pääsi todella helpolla. Vaikka Suhonen ei pysty vertaamaan pikkuleijonien tasoa aiempien vuosien joukkueisiin, hän uskaltaa puhua huolestuttavasta suuntauksesta.
- Tilanne on näyttänyt huonolta jo pitkään. Pelin pelaamisesta ei ole kauheasti tietoa, kovasti vaan tunnutaan menevän kiekon perässä. Sen verran mitä minä olen nähnyt, niin ei kovin hyvältä näytä. Tietysti voi olla niinkin, että välillä on parempia ikäluokkia ja välillä huonompia, hän pehmentää.
Tästä huolimatta Suhonen on katsonut kisoja optimistisesti ja uskoo, että monista kisapelaajista tulee vielä suuria tähtiä. Harjaantunut silmä erottaa paljon NHL-potentiaalia.
- Kyllä sen näkee jo nyt. Joka joukkueessa on NHL-tasolle pystyviä pelaajia. Itse asiassa se on ollut minulle yllättävä havainto, että heitä on niin paljon.
Ketkä tässä ottelussa olivat kuumimpia pelaajia?
- No, turha minun on tässä mistään nimistä puhua.
Käkikellomaalla lupaava tulevaisuus
Jos Suomella kiekkoniilojen parrat pärisevät tasapaksuja pelaajia tuottavan juniorityön takia, Sveitsissä suuntaus on toisenlainen. Maan pääsarja on ollut jo pitkään huipputasoinen ennen kaikkea ulkomaalaispelaajien ansiosta, mutta tulevaisuudessa sveitsiläisseuroilla lienee enemmän syytä luottaa omiin kasvatteihinsa.
- Ehdottomasti on menty eteenpäin. Eihän mikään tule hetkessä, Sveitsissä on tehty pitkäjännitteistä työtä jo 20−30 vuotta.
- Sveitsiläinen pelikulttuuri on hieno asia. Siellä ei ole koskaan pelattu voimalla tai lihaksilla. Muista maista Sveitsiä lähimpänä Ruotsin kulttuuri, puhutaan sitten jääkiekosta tai jalkapallosta tai muistakin lajeista.
Sveitsi ei ole päässyt aikuisissa MM-mitaleille sitten vuoden 1953. Käkikellomaa taisteli kyllä kerran pronssiotteluun asti 90-luvulla, mutta silloin paukut eivät riittäneet mitaleille. Suhonen ei pidä Sveitsiä vielä kypsänä haastamaan perinteisiä suurmaita vuodesta toiseen, mutta jonkin ajan kuluttua voimasuhteet voivat olla tasaisemmat.
- Onhan siinä vielä eroa suurimpiin maihin. Mutta niinhän se meni Suomessakin, että ensin nousee 18-vuotiaat, sitten 20-vuotiaat ja sitten aikuiset.
Juhani Tamminen on taannoin todennut Sveitsin maajoukkuekiekkoilun rasitteeksi kansan hajanaisen rakenteen. Neljän virallisen kielen ja kantonijaon takia maajoukkueen sisällä on vahva sekoitus eritaustaisia ihmisiä. Suhonen ei kuitenkaan näe, että kielimuurit ja kulttuurierot olisivat rasitteena pukukopissa ja jäällä.
- Tässäkin joukkueessa yhdet puhuvat saksaa, toiset ranskaa ja jotkut italiaa. Eivät nämä asiat ole mikään este joukkueen yhtenäisyydelle.
Myös NHL:ssä Sveitsi on saanut jalansijaa. Maalivahdit David Aebischer ja Martin Gerber sekä puolustaja Mark Streit ovat runkomiehiä omissa joukkueissaan.
Suhonen ei tiedä, aikovatko Sveitsin NHL-pelaajat edustaa maataan kevään MM-kisoissa. Montrealin Aebischer ja Streit ovat jo NHL-kautensa päättäneet. Sen sijaan Gerberin pelit Ottawassa jatkuvat yhä, ja Phoenixin rivihyökkääjä Patrick Fischer on kärsinyt viime ajat nivusvammasta.
- Kyllä he yleensä ovat tulleet, jos ovat vain päässeet, Suhonen tiesi.
